Onko törkeetä laittaa miehelle ehdot; Lapsi tai ero?
Olen vielä nuori, mutta sairauteni takia lääkäri suositteli että en kovin kauaa miettis haluanko lapsia vai en. Haluan, ja kovasti haluankin! Mies taas.... hmm... haluaa, mutta ei nyt. Ei ymmärrä että mulla ei ole aikaa odottaa välttämättä viittäkään vuotta... On niin saamarin järkevä ukko, ensin pitää olla vakkariduuni ja naimisiinkin pitäis mennä ennen lapsia!
Olen jo miettinyt eroa, sitä että mä en halua luopua mun unelmasta siksi että toinen epäröi / ei halua just nyt... mutta toisaalta en pysty kuvittelemaan että tekisin lapsia kenenkään muun kanssa kuin tämän...tämän jääräpään kanssa! Itse en välttämättä halua naimisiin (mulle se on "vain paperi") mutta olen myöntynyt jo siihen et ok, mennään naimisiin jos se on miehelle niin tärkeää... mutta miehelle taas avioliitto on niin pyhä että hän ei uskalla ajatellakaan jos kiirehditään naimisiin ja sitten tuliskin ero...?!
Tää tuntuu niin kauhen sekavalta tilanteelta! Uskon kuitenkin että mies oikeasti niitä lapsia haluaa, mutta epäröi... monesti kaupassa tai kaupungilla kuitenkin tökkii minua hymyillen kun näkee jonkun pienen pienen vauvan; Kato, kato!
Voisinhan toisaalta tehdä nyt niin, että kun minulta tämä nykyinen pilleriliuska loppuu, niin ilmoitan miehelle, että jos haluaa ehkäistä, on hyvä ja hakee kiskalta kortsuja! :D
Kommentit (67)
Olen itsekin eronnut silloisesta avopuolisostani koska hän ei halunnut lapsia ja minä halusin. Törkeää se olisi jos se olisi katteetonta kiristystä, mutta sehän on avointa ja rehellistä kommunikaatiota.
En ole koskaan rakastanut ketään miestä niin paljon että olisin miehen takia luopunut äitiydestä, sillä miehiä on maailma täynnä mutta jos mä en hedelmällisten vuosieni aikana saa lapsia niin se mahdollisuus on lopullisesti ohi (olin tässä vaiheessa 30, ja koska en halunnut tehdä lapsia ihan kenen kanssa hyvänsä, piti oikeasti lähteä siitä että saattaa mennä vuosia ennen kuin löydän sen minulle sopivan puolison jonka kanssa pääsen yrittämään joko biologisia tai adoptiolapsia).
Kun mikä hyvänsä asia on ihmiselle tärkeämpi kuin puoliso, ja puolisolla on mahdollisuus siihen halutessaan myös vaikuttaa, mielestäni on täysin asiallista keskustella siitä avoimin kortein. Oli se sitten että "jos en saa panna muita naisia niin haluan erota" (minä ainakin valitsisin että mulle mieluummin kerrottaisiin näin kuin että mua vain salaa petetään) tai että "jos et suostu muuttamaan Italiaan niin muutan sinne yksin" (jos näin tulee käymään niin onhan se hyvä mun tiedostaa ennen kuin mies vain muuttaa pois).
kiire, mutta itselleni pillerit aiheutti hirveitä migreenejä ja ne jätin aikanaan pois. Miehelle sanoin, että jos haluaa ehkäistä, niin hankkii kortsuja. Eipä se pitkään jaksanut niiden kanssa pelleillä. Joskin kyllä ymmärsi, että migreenikohtausten hallitessa elämää, niitä ei ole järkeä syödä. Ja silloin synnyttämättömänä ei hirveästi ole näppäriä vaihtoehtoja, toki vaahdot yms. muttei niitäkään suositella pelkästään käytettäväksi.
Sitten sen on pakko jaksaa pelleillä kortsujen kanssa?
Ja meillä on juuri tämä tilanne, en syö pillereitä, kortsuilla mennään. Ei ongelmaa.
Nyt on lapset tehty ja kuparikierukka ehkäisynä. Odotan, että ikää on tarpeeksi ja sitten omalta gyneltä lähetettä essure jonoon. Kortsut olisivat riittävä, mutta tiedetään kokemuksesta, että meille se niiden kanssa "pelleily" ei himojen päästessä valtaa sovi mitenkään ;)
Mulla on 2 hyvää ystävää jotka ovat olleet samassa tilanteessa.
Eka oli 23 v, olivat olleet yhdessä vuosia ja liitto täydellinen. Mies sanoi odotetaan vielä ja vaimo suostui. Ei mitään tauteja ja nuoria. Kesti 5 v ja mies sanoi joo ja nyt on 2 lasta ja ovat tosi onnellisia, edelleenkin. Ystäväni sanoi olisi mielummin ollut ilman lapsia kuin ilman miestä.
Toinen ystäväni oli myös ollut vuosikausia yhdessä, mies oli vanhempi ja hänellä oli useampi samanpituinen suhde takana. Sanoi katsotaan, katsotaan. 28,5 vuotiaana sanoi siihen mennessä kun on täyttänyt 30 v pitää olla sormus sormessa, päivät tiedossa, muuten hän lähtee. Viikkoa ennen h-hetkeä alkoi käymään ulkona muitten kanssa, siis pelkkää pussaamista jne. Ukko oli jo reippaasti yli 40 v eikä mikään charmaattisen näköinen, kosi viikossa. Nyt 10 v jälkeen edelleen naimisissa, 2 lasta ja avioliitto on oikein onnellinen.
Nämä ovat näitä hyviä.
Opiskelukaverini halusi myös naimisiin ja lapsia, oli koulut käyty, asunto ostettu, työpaikka, eli kaikki kunnossa. Mies 5 v sanoi katsotaan, katsotaan. Jonain päivänä mies lähti työmatkalle Turkuun, rakastui palavasti eikä ikinä enää palannut. Nainen on vieläkin sinkku, katkera, lapseton jne jne.
Ja juuri näitä on tapahtunut tutuille ja paljon.
Ehdottomasti jos miehesi jahkaa laittaisin kortit pöydälle ja sanoisin sulla on aikaa 1 kk aikaa päättää mitä tehdään. Sen jälkeen erotaan jos ei suostu lapseen.
Älä jää suhteeseen jos sulla kello käy normaalia kovempaa. Menetettyä aikaa et saa ikinä takaisin.
Tähän on tullut nyt niin paljon vastauksia ja vastakysymyksiä että en tiedä mistä aloittaa, mutta...
Tosiaan kukaan ei voi olla 100% varma että saisin ikinä lapsia, mutta haluan EDES YRITTÄÄ, Ja jos minun miesystäväni ei halua EDES yrittää, en saa koskaan tietää olisiko minulla ollut mahdollisuuksia alkaa äidiksi. Ja mahdollisuuden nimenomaan haluan! En halua että miesystävälleni tulee tunne että en rakasta häntä tarpeeksi ja pitäisin häntä vain siitosorina kun etsin lapselleni isää... Olemme olleet vuosia yhdessä ja tästä on puhuttu koko se aika, alun perin tein selväksi haluavani lapsia. Mies sanoi että sitten kun on työt ja asunnot ja naimaluvat...
Hänellä on siis aikaa ollut miettiä... ja teidän kommenttien perusteella pelkään juuri sitä, että en huomaakaan olevani lähes 30 ja kaikki "toivo menetetty".
Olen myös miettinyt vaihtoehtoa tehdä lapsi yksin. Mutta mieluiten haluaisin perheen. Jossa on isä ja äiti, ja lapsi/lapset.
ap
voi monta vuotta miettiä ja sitten kun haluaa, voi tulla isäksi vaikka 60 vuotiaana.
Nyt mietit mitä haluat. Haluatko olla miehen kanssa silläki ehdolla ettei ikinä lapsia.
Ota myös se huomioon jos hän sanoo kyllä lapsille ja sun aika meni jo, mies lähtee ja tekee lapset toisen kanssa.
Mä ehdottomasti laittaisin dealinen asialle. Kuitenkin mistä tiedät löydätkö uuden isäehdokkaan vuoden tai 10 v päästä. Nyt miesystäväsi ei halua lapsia, vai haluaako jos on vaihtoehtona ero.
Tähän on tullut nyt niin paljon vastauksia ja vastakysymyksiä että en tiedä mistä aloittaa, mutta... Tosiaan kukaan ei voi olla 100% varma että saisin ikinä lapsia, mutta haluan EDES YRITTÄÄ, Ja jos minun miesystäväni ei halua EDES yrittää, en saa koskaan tietää olisiko minulla ollut mahdollisuuksia alkaa äidiksi. Ja mahdollisuuden nimenomaan haluan! En halua että miesystävälleni tulee tunne että en rakasta häntä tarpeeksi ja pitäisin häntä vain siitosorina kun etsin lapselleni isää... Olemme olleet vuosia yhdessä ja tästä on puhuttu koko se aika, alun perin tein selväksi haluavani lapsia. Mies sanoi että sitten kun on työt ja asunnot ja naimaluvat... Hänellä on siis aikaa ollut miettiä... ja teidän kommenttien perusteella pelkään juuri sitä, että en huomaakaan olevani lähes 30 ja kaikki "toivo menetetty". Olen myös miettinyt vaihtoehtoa tehdä lapsi yksin. Mutta mieluiten haluaisin perheen. Jossa on isä ja äiti, ja lapsi/lapset. ap
mitä haluat, mutta ei välitä siitä(työt ja naimisiinmenot ovat vain vitkuttelua ja tekosyitä).
Minusta myöskään lapsen tekoon ei "myönnytä", vaan sen pitäisi olla itsestäänselvää ja iloinen asia! Kun molemmat haluavat lapsia, niiden annetaan tulla,tai niitä yritetään tehdä. Joskus "oikean"partnerin kanssa lapset tulevat heti vaikka 1kk vanhaan suhteeseen,ja molemmat ovat asiasta innoissaan,ei peloissaan!
Kkun on alusta asti selvää että molemmat haluavat lapsen, molemmat ovat myös sitoutuneita lapseen, eikä toinen myöhemmin syytä "sinä olet se joka halusi tämän lapsen"(jos toinen pyytää apua lapsen hoidossa).
Ap-Tuollaisessa tilanteessa kuin sinä, en "tekisi"lasta painostaen toista, vaan etsisin partnerin joka haluaa samaa kuin mitä itse haluat!
omapa on elämäsi,
mutta varaudu etukäteen myös siihen, että hän mahdollisesti päättääkin lähteä.
Sinkkuna olet ehkä taas askeleen kauempana siitä perheunelmastasi.
että molemmat arvostavat toisiansa, ja välittävät siitä mikä tekee toisen onnelliseksi.
Nyt ap;n mies ajattelee vain omaa itseään ja omia suunnitelmiaan, eli ensin naimisiin sitten lapset jne...eikä välitä naisensa tunteista!
Tuollaisessa suhteessa mies tuskin välittäisi siitäkään jos nainen valittaa väsymystään lastenhoidossa, tai oman ajan puuttumista, tai jotain muuta.
Eli toisin sanoen tuhoon tuomittu liitto!
anteeksi,mutta näin uskon. Vaikuttaa itsekkäältä mieheltä,ap!
Jos tietää mitä elämältä haluaa, niin sen mukaan kannattaa elää. Unelma lapsesta kannattaa ilman muuta koettaa toteuttaa jonkun toisen kanssa, jos nykyinen kumppani ei ole valmis perheen perustamiseen sinun kanssasi.
laitoin vaimolle ehdot että perspanoa tai ero.
biologinen kello, siksi mies ei pysty käsittämään että lastenhankinnalle on olemassa tietty aikaraja, ja vielä tässä keississä lääkärin asettama. Oma mieheni on loistava esimerkki ainaisesta vitkuttelijasta, ja olisimme vieläkin ilman lapsia jos en olisi laittanut valintakysymystä eteen. Nyt olemme kahden lapsen vanhempia ja mies sanoo, että hän ei tule koskaan katumaan lasten hankintaa ja jopa joskus ihmetteli, että miksi vetkuteltiin niin kauan... niin...
Lapsikysymys on niin iso asia, että teidän on nyt keskusteltava asia halki; anna miehellesi tietty aikaraja jolloin haluat selväjärkisen vastauksen. Mieti itse sinä aikana että mitä itse teet vastausvaihtoehtojen kannalta. Esim. itse olin päättänyt että lähden yksin hedelmöityshoitoihin jos mies sanookin ei. koska lapsi olisi minulle niin tärkeä asia. Aikaraja ei ole mitään vuosia vaan max kaksi kuukautta, olette olleet yhdessä jo monta vuotta ja olette aikuisia, jos mies ei sinä aikana pysty muodostamaan melipidettä siitä haluaako lapsia niin koska sitten?!
eroaisit, niin kauankohan sinulla kestäisi etsiä mies, joka haluaa lapsia tässä ja nyt?
eroaisit, niin kauankohan sinulla kestäisi etsiä mies, joka haluaa lapsia tässä ja nyt?
Se ei ole törkeää. Haluat lapsen, joten sulla on oikeus siihen. Jätä se sika, jos ei halua lasta nyt hankkia
Tyypillistä naisten itsekkyyttä. MINÄ haluan lapsen, joten MINÄ määrään, mitä muut tekevät. MINÄ MINÄ MINÄ!!!
Ei Herrajjumala lapsia noin sekopäiselle akalle!
Eiköhän tämän aloittanut akka ole hypännyt kiskoille jo kauan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä naisten itsekkyyttä. MINÄ haluan lapsen, joten MINÄ määrään, mitä muut tekevät. MINÄ MINÄ MINÄ!!!
Pää kiinni. Mies ei tätä asiaa päätä. Naisella on oikeus saada lapsi
Toivottavasti mies ei joutunu isäksi tämän tapauksen lapselle, siis kukaan mies.
ap haluaa elää OMAA elämäänsä, eikä jäädä odottelemaan milloin MIES on valmis.
AP, sinulla on oikeus YRITTÄÄ saada lapsi, tämän miehen kanssa se ei onnistu, joten jos ollisin sinä, eroaisin heti. EI kukaan voi taata sinulle uutta täydellistä miestä, mutta voit löytää sellaisen, jonka kanssa haluat samoja asioita.
Jos haluaa täysin eri asioita elämässä, miten voisi muka olla yhdessä???Ja miksi edes olisi,ja tuhlaisi aikaansa sellaisessa suhteessa??????
Jos ap ei voi jostain syystä itse saada lasta, hän voi adoptoida. Siihenkin tarvitaan mies(ellei halua adoptoida yksin), joka HALUAA lapsen.
Ap, luulen että olet väärän miehen kanssa. Tai hänen pitäisi pystyä ymmärtämään SINUA tarpeeksi,
jotta yhdessä olemisenne voisi onnistua. Yritä puhua hänelle.