Te joilla lapsivesi meni mutta synnytys ei käynnistynyt

aamulla, odotin kotona seuraavaan aamuun, sitten käynnistykseen jossa meni 3 päivää.



Ei annettu mitään antibiootteja eikä siitä tullut tulehdusta.



Käynnistyksessä sanoivat että joskus voi olla odotuksia kun äiti on odottelemassa heillä parikin viikkoa vaikka lapsivesi olisi mennyt.

Kuvitelkaa nyt vaikka tilanne jossa lapsi syntyisi ennenaikaisesti.

Ei se ole automaatti että synnytys käynnistetään vaikka vedet menee, viikkojen mukaan silloin toimitaan.



Minulla oli yhdessä raskaudessa veristä vuotoa alkuraskaudessa ja sain muutaman kerran tulehduksen joka voitiin hoitaa, antibiootteja voidaan antaa kun raskautta on riittävästi takanapäin.

Eli ei tulehduskaan ole aina vaarallinen, se voidaan myös hoitaa.

Mulla tuli kalvoihin reikä ylös eli eivät puhjenneet kokonaan, mutta lorotteli lapsivettä koko ajan aina synnytykseen asti. Supistuksia tuli, mutta loppuivat suht nopsaan. Tämä siis aamua. Synnäriltä laittoivat seuraavaksi yöksi vielä kotiin ja aamulla käynnistykseen.



Käynnistys siis aloitettiin noin 26h vesien menosta. Tulehdusarvoja seurattiin jatkuvasti ja koska eivät nousseet niin ei antibioottia. Cytotec riemua riittikin sitten seuraavat 3 täyttä vuorokautta. Ei juurikaan edistystä. Helvetinmoiset supistuskivut kylläkin, joihin ei mikään annettu lääke auttanut. Tuskaa.



Neljäntenä käynnistyspäivänä romahdus sikiön sydänäänissä ja silloin laitettiin vasta vauhtia lisää ja pääsi saliin oksitosiinitippaan. Vasta, kun kärvistelyiltäni sain luvan epiduraaliin niin alkoi tapahtua. Epiduraali rentoutti niin paljon, että avautuminen pääsi kunnolla vauhtiin. Antibioottikin tuli kehiin ja lopulta normaali alatiesynnytys.



Yhteensä meni siis lähemmäs 5 vuorokautta.

Löytyipä joku, jolla yhtä karmea stoori.



Itsellä meni vedet keskiviikkoaamuna 6.30 aikaan. Aamupäivän aikana mentiin sairaalaan, missä lääkäri laittoi seurantaan ja ilmoitti, että jos huomiseen mennessä ei käynnisty kunnolla niin käynnistellään.



Torstaina sitten aloitettiin varmaan joskus aamupäivällä cytotec. Sitä sitten koko päivä ja karseat supistukset ja yötä vasta sitten joku kaamea horkkaa tekevä lääke, millä ESTETTIIN ne supistukset kun ne ei ollu niitä "Oikeita supistuksia".



Edellä mainittu toistui myös pe ja la. Lauantaina jo anelin lääkäriä, että eikä mitään voi tehdä ja että en kykene enää synnyttämään tämän jälkeen. Ei vaikutusta. Yksi yksittäinen kätilö ihmetteli vissiin jo torstaina, että miksei ole laitettu jo tippaa kun paikat sen verta kypsät ja laskettu aika oli perjantaina.



Sunnuntaina sitten tuo yksittäinen ihana kätilö kärräsi jo ennen aamupala-aikaa minulle tipan kysymättä lääkärin aamukierrolla asiasta. Sanoi vaan hoitavansa asian kyllä kuntoon. Siitä lähti ihan erilaiset supistukset kuin noina ahdistavina päivinä. Vihloi ja kipu oli erityyppistä, mutta nyt se ei lannistanut kun huomasi jotain todella tapahtuvan. 12.40 sunnuntaina poika syntyi.



Eli 102+ tuntia meni vesien menosta lapsen syntymään.



Jos toinen lapsi joskus saadaan niin voi olla aika helvetin varma, etten jää enää tuleen makaamaan. Kaikki päätökset vaadin kirjallisena ja vaadin kirjaamaan omat vaatimukseni ylös.

Meillä meni lapsiveden lorahtamisesta (su-ilta) 78h syntymään ja lapsi sai tulehduksen. Ja todellakin yksittäisestä lorahduksesta. Maanantaiaamuna mentiin sairaalaan, ja käynnistettiin heti, mutta koska omat supistukset eivät alkaneet ja sairaalassa oli ruuhkaa, pääsimme synnytyssaliin vasta keskiviikkoaamuna, jolloin myös selvisi, että mulla on streptokokki (näyte otettu maanantaina). Mun tulehdusarvoja seurattiin, mutta ne nousivat vasta tuolloin keskiviikkona ja synnytykseen laitettiin antibioottitippa. Synnytys taas pitkittyi omien heikkojen supistusten ja vauvan avotarjonnan vuoksi, lapsi syntyi torstaina ulospäin terveen ja virkeän näköisenä 5:38. Vauvan verikokeesta selvisi kuitenkin hyvin korkeat tulehdusarvot ja lapsi vietiin suoraan vastasyntyneiden teholle. Todella rankkaa. Onneksi tulehdusarvot laskivat päivä päivältä ja 5 päivän antibioottikuurin jälkeen pääsimme kotiin terveen pojan kanssa. En itse ole luonteeltani kovasti stressaava, enkä olisi yhtään uskonut, että tulehdus voi tulla, koska lapsivettä tuli niin vähän, mutta näin kävi. Vauvan kanssa otan nyt varman päälle ja soitan sairaalaan kaikesta, mikä mietityttää.

Minulla meni vedet aamulla klo 6, ja menin sairaalaan n 8 aikaan, kuten neuvottiinpuhelimessa. Pieniä supistuksia tuli n 11 aikaan, mutta ne loppuivat. Käynnistys aloitettiin n klo 14-15 ja ponnistusvaihe alkoi hiukan ylu 19. Klo 22 lapsi tuli maailmaan sit sektiolla, vauvan virhetarjonnan vuoksi. Näin Naistenklinikalla. Siellä sanottiin että vuorokauden sisällä vauva ulos vesienmenosta on heillä normi.

Onhan se kumma, että 2000 luvulla annetaan naisten/ vauvojen kärsiä kuin 30 v sitten , vaikka lapsenkin vois saada muutamassa tunnissa jos vauhdittaisi prosessia!
Mulla meni vedet ke klo3 aamulla, lähdettiin heti sairaalaan. Kohdunsuu ei auennut kuin sen 1 cm, kivut oli kovat, en pystynyt nukkuu, olin todella huolissani vauvasta, koska vedet lorahti kotona kerrallaan. Koko sen ke aamun ja päivän kätilöt/lääkärit näki , että kohdun suu pysyy siinä 1 cm, eikö tehnyt asialle mitään vaikka tulehdusarvot nousi mulla ja vauvalla, illalla ne halusi pistää mut nukkuu, mutta aloinkin huutaa, että haluan sen tipan ja lapsen pois kun kerran sai jo tulehduksen niin klo 1 to:na ne pisti sen tipan mulle niin heti alkoi vauhdittaminen . To :na klo 5.43( eli 2 pv siitä kun olin nukkunut viimeisen kerran) syntyi poika imukupilla, ite olin niin huonossa kunnossa , etten reagoinut edes vauvaan.
Lopputulos: kätilöt odotti luonnollista synnytystä melkein 2 pv, ite kärsin 2 pv , saatiin tulehduksen molemmat lapsen kaa, ponnistin 1.45 min, siitäkään ei tullut mitään , olin niin kuollut, imukupilla vedettiin lapsi ulos päästä , päässä oli haava ja yksi hoitaja puristi vielä omalla kropalla lapsen pois. Näin Lahdessa., että todella luonnollinen synnytys oli. Sit ne hoitajat oli myöntänyt tehneensä hoitovirheen mun kohdalla

Mulla meni vedet la-su välisenä yönä noin kolmen aikaan. Ei mitään suppareita ollenkaan.. Sairaalaan mentiin sunnuntaina joskus viiden aikaan. Maanantai-aamuna klo. 10 käynnistettiin ja tyttö syntyi tiistai-aamuna viiden hujakoilla. Antibioottia muistaakseni sain...

Vedet meni klo 00.00. Supistuksia alkoi tulemaan säännöllisesti klo 5.00, jotka kuitenkin hiipuivat kun pääsin sairaalaan klo 7.00. jolloin olin 3cm auki. Käynnistettiin klo 11.00 ja tyttö syntyi klo 15.

Mä olen miettinyt kuinka kauan olen ollut ilman lapsivettä. Mulla käynnistettiin 41+5 synnytys kalvojen puhkaisemisella eikä lapsivettä ollut. 

Neljästä synnytyksestäni yksi on käynnistynyt lapsiveden lorahtelulla, ja siitä meni yli vuorokausi ennen kuin vauva oli ulkona, käynnistystä ei tehty. Jälkikäteen olen ihmetellyt todella paljon, miksi minulle ei annettu ab-tippaa, kun aloin oksennella ja kuume nousi korkeaksi. Minut pidettiin vain osastolla odottelemassa, ilmeisesti salien puolella oli ruuhkaa. No, lapsella oli syntyessään keuhkokuume ja ilmarinta, suoraan teholle. Ennen tätä synnytystä olimme menettäneet vauvan raskauden puolessa välissä, joten kokemus oli kaikenkaikkiaan hyvin traumaattinen. Tyksin käytäntö ihmetytti todella, ja harmitti, että en sitten itse kuumehoureissani osannut vaatia lääkettä. Olisi lapsi ehkä selvinnyt ilman tulehdusta. Tästä on aikaa kahdeksan vuotta.

Mulla kesti vesien menosta lapsen syntymään noin 84h. Ei kiirehditty, kun oli vasta viikolla 34, mutta ei tossa vaiheessa myöskään enää turhaan hidastella. Ehdin saada myös kortisonipiikit (vaikuttaa keskosvauvan keuhkojen kehitykseen), ja antibioottitippa laitettiin heti kun pääsin sairaalaan.

Mulla lähti vedet lirisemään perjantaiaamuna. Otettiin sisään sairaalaan ja otettiin streptokokkikoe. jonka vslmistumiseen menee 12 h. Jos se olis ollut positiivinen, olis käynnistetty. Supistukset alkoi vaisuina pe-iltana. Lauantai-iltana olin 3cm auki ja pääsin
saliin klo 23. Oksitosiinitippaan mut laitettiin sunnuntai-iltapäivänä ja 7 pisteen vauva syntyi huonoin sydänäänin napanuora vartalon ympärillä klo 17:30. Kaksi ja puoli vuorokautta vesien menosta.

Mulla meni lapsivesi keskiviikkona yhden aikaan ja sen jälkeen ei tapahtunut yhtään mitään! Ei supparin supparia. Torstaina sama jatkui ja perjantaina puolen päivän aikoihin laitettiin tippa ja supparit alkoivatkin heti. Kalvoissa oli kuulemma reikä ylhäällä, joten tipan laiton yhteydessä puhkottiin alhaalta myös kalvot. Muutaman tunnin päästä lapsi olikin sitten maailmassa. Kätilön sanoin, kun lapsivesi meni "ylhäältä", niin siksi ei alkanut supistella..

47 tuntia meni lapsivesien menosta vauvan syntymään. Viimeisimmät 20h olin antibioottitipassa kun tulehdusarvot nousivat. Koko 47 h oli supistuksia. En oo ikinä elämässäni ollut niin kuollut kuin tuon kokemuksen jälkeen. 

Mulla meni 2 viikkoa yliaikaan. Torstaina klo 9 puhkaistiin kalvot, perjantaina oksitosiini tipalla käynnistys ja poika ulkona klo 14:30. 30h ilman lapsivettä kohdussa. Crp kohosi pojalla ja 4 päivää suonensisäisiä antibiootteja. Vauvaosastolla kaksi yötä. Eli helposti vauva saa tulehduksen, kaverilla kävi samoin.

Mä olin kotona 24 h, kun olo oli ihan hyvä ja sairaalassa kai täyttä, niin sovittiin puhelimessa näin. Sitten tosin kun synnärille menin, niin oli tulehdusarvo jo koholla, mutta kyllä siinä silti sai hyvän tovin käyrillä olla ja odotella toimenpiteitä. Jossain vaiheessa laitettiin ab tippa. Kuume ei noussut, joten ihan hyvin jaksoin loppuun asti vaikka synnytys kesti n. 20 h.

Se tulehdusrvo voi nousta korkeaksi ilman, että on mitään hätää, mutta joskus (harvemmin) voi sitten olla oikein tosi kyseessä. Mulla ilmeisesti oli koholla "muuten vaan".

Vedet meni su iltana ja to iltapäivällä syntyi vauva. Antibiootteja ja oksitosiinia sain maksimimäärät. Olipa kokemus!

2päivää melkein

Mulla meni vedet tiistaina. Ei käynnistynyt. Vauhditettiin oksitoniinitipalla. Torstaina todettiin, että ei se käynnisty todellakaan ja tehtiin keisarinleikkaus.

Vedet meni noin klo 23.30 5.12. Synnärille siitä puolentunnin sisään. Supistukset olivat kivuliaita, mutta tehottomia. Vuorokaudessa avauduin 2 cm. Oksitosiinitipan sain 7.12. n. klo 9.30 kun pimahdin, etten jaksa ponnistaa kun olen yli vuorokauden oksennellut joka supistuksen yhteydessä ja ollut oikeasti tosi kipeä.  Lapsi syntyi samana päivänä kello 13.45. Synnytyksen kestoksi merkittiin 38,5 tuntia. Oksitosiinin kanssa kaikki sujui kuin tanssi! Parissa tunnissa auki, ponnistusvaihe ja lapsi maailmaan!

Lapsivesi vihersi hieman, minkä takia sain antiobioottitipan. Labravastaukset sain vasta ihan synnytyksen lopussa, koska TYKSissä oli silloin tyypilliseen tapaan tietokoneet nurin. Muistaakseni mitään tulehdusta ei kuitenkaan olisi ollut. Hoitajat joutuivat kirjaamaan kaiken käsin ja labravastaukset kulkivat nihkeästi.