Paljonko maksoi vihkisormuksesi?
Oletteko ostaneet uutta vihkisormusta jos olette kyllästyneet alkuperäiseen tai rahatilanne sallisi myöhemmin paremman sormuksen?
Vai onko se alkuperäinen sormus ainut ja oikea vihkisormus?
Kommentit (79)
Tuon sormuksen olen myynyt kultarahaksi.fi -firmaan. Nykyinen kihlasormus maksoi 200 e ja jos joskus mennään naimisiin, haluan samanlaisen kivettömän sileän valkokultaisen sormuksen.
Kihlasormus on useammin yllätys, jos on kyseessä yllätyskosinta sormuksen kera.
Mies osti sen ja sain sormuksen kirkossa sormeeni. Kehtaako joku kysellä hintaa mieheltä?
Kauheeta jos joku olis tullut mua kosimaan sellaisen mauttoman isokivisen mollukan kanssa, mitä aina näkee jenkkisarjoissa...
Mun titaanivihkisormus viidellä timantilla maksoi 520,-, miehen noin puolet tosta. Puoliksi maksettiin.
Voisin vaihtaa uuteen esim. valojen uusimisen yhteydessä tai sitten joskus. Nyt olen kuitenkin ollut aviossa vasta viisi vuotta, joten uusiminen ei vielä ole ajankohtaista. Tämän alkuperäisen säilytän ehdottomasti.
käytin mummoni sormusta maistraatissa, pidin sitä häämatkan ajan ja laitoin takaisin korulaatikkoon.
tykkään tästä ja se on juuri sellainen, jonka halusinkin. En halunnut timantteja.
650e ja vihkisormus 900e miehen vihki- ja kihlasormus maksoi 350e , mies maksoi kaikki sormukset ja minä valitsin kihlan mies muut
en varmaan aio ikinä näitä vaihtaa...sama millä menisin naimisiin ja mitä sormusta pidän...mies valinnut minua ajatellen vihkisormuksen ja siksi lähinnä minulle tärkeä
Miehen ystävä on kultaseppä, ja hänen kanssaan sovittiin, että haluan paksuhkon sormuksen, joka koostuu kahdesta "osasta", ja joista toinen osa on valkokultaa ja toinen keltakultaa. Eteen tuli viisi timanttia.
Tämä sitten teetettiin ja mies sen maksoi. Ei ole tullut mieleenikään pohtia sormuksen hintaa tai käydä arvioituttamassa sitä. Omistan sen verran kultakoruja, että pystyn myös erottamaan jonkin 14 karaatin romukullan 18 karaatin tai 24 karaatin kullasta. Kultaseppä tekee kaiken 18 karaatista, ja siltä se näyttää - mulla on yksi 16 karaatin sormus ostettuna Karibialta, ja se on kyllä paljon tummempi.
Kihlasormus ostettiin Dubaista, hintaa en muista, vaikka sitä kyllä tingittiin, mutta koska samaan aikaan ostettiin Christian Diorin teräksinen kello kymmenellä timantilla (joka sittemmin katosi!!!). Sormus on 24 karaattia, siinä on kolme eri ohutta sormusta: yksi valkokultainen, yksi keltakultainen ja yksi punakultainen. Jokaisessa sormuksessa on 15 pikkutimanttia rivissä, joten yhteensä kihlasormuksessa on 45 timanttia. Eipä tulisi tätäkään mieleen mennä vaihtamaan rahaksi.
Niin, ja ex-mieheni osti kihlasormukset jostain halvasta putiikista, ne olivat ohuet, eikä niissä ollut yhtään timanttia. Höh.
valkokultaa ja toinen keltakultaa. Eteen tuli viisi timanttia.
kello kymmenellä timantilla (joka sittemmin katosi!!!). Sormus on 24 karaattia, siinä on kolme eri ohutta sormusta: yksi valkokultainen, yksi keltakultainen ja yksi punakultainen. Jokaisessa sormuksessa on 15 pikkutimanttia rivissä, joten yhteensä kihlasormuksessa on 45 timanttia. Niin, ja ex-mieheni osti kihlasormukset jostain halvasta putiikista, ne olivat ohuet, eikä niissä ollut yhtään timanttia. Höh.
Ja ihan varmaan tää toinen liitto nyt on parempi ja kestävämpi kun on niitä timantteja kymmenittäin? Kuullostaa vähän siltä että nimenomaan niiden timanttien kanssa ollaan suhteessa...
Niin kutsutut veritimantit tai konfliktitimantit nousivat suuren yleisön tietoisuuteen Leonardo DiCaprion tähdittämän Blood Diamond -elokuvan myötä. Nimitys johtuu lyhyesti sanottuna siitä, että näillä timanteilla on rahoitettu ja rahoitetaan
konflikteja.
Sierra Leonen tapauksessa kapinallisjoukot valtasivat timanttikaivoksia ja myivät timantteja pimeillä markkinoilla aseita ja muita tarvikkeita saadakseen.
Sierra Leonessa ongelmat alkoivat toden teolla 1990-luvun alussa, kun
kapinallisjohtaja Foday Sankoh perusti ”Revolutionary United Frontin”, eli RUF:in. RUF kapinoi vuodesta 1991 vuoteen 2002 asti Sankohin rahoittaessa toimintaa timanttien myynnillä laittomia verkostoja pitkin Liberian presidentti Charles Taylorin tukemana.
Sierra Leonen sisällissodassa kuoli noin 50 000 ihmistä, amputoinnit ja lapsisotilaiden käyttö olivat arkipäivää. RUF myös käytti siviilejä orjatyövoimana timanttikaivoksissa, joiden työolot olivat surkeat. Jokaista RUF:ia vastustanutta rangaistiin armotta
– usein juuri amputoimalla jäseniä.
Sierra Leonen veritimantteja myytiin ympäri maailmaa, myös Euroopassa.
Heinäkuussa 2000 turvallisuusneuvosto asetti tuonti- ja vientikiellon Sierra Leonen raakatimanteille, jotka eivät olleet maan hallituksen kontrolloimia ja joiden alkuperä
ei ollut selvä.
Samana vuonna aloitettiin Kimberleyn prosessi, johon osallistuvan maan täytyy
taata, ettei maasta lähtevillä timanteilla rahoiteta kansainvälisesti tunnustettuja hallituksia vastaan sisällissotaa käyviä ryhmittymiä, ja ettei maa vie tai tuo timantteja prosessin ulkopuolisesta maasta.
Kysymysmerkiksi kuitenkin jää, ovatko timanttikuljetusten mukana kulkevat alkuperätodistukset ja sertifiointipaperit aina aitoja.
mutta tunnearvo onkin rahassa mittaamaton... minulla on vihkisormuksena mummini vihkisormus, joka on toimittanut virkaansa jo sota-ajoilta asti. En vaihtaisi ikinä mihinkään muuhun.
valkokultaa ja toinen keltakultaa. Eteen tuli viisi timanttia.
kello kymmenellä timantilla (joka sittemmin katosi!!!). Sormus on 24 karaattia, siinä on kolme eri ohutta sormusta: yksi valkokultainen, yksi keltakultainen ja yksi punakultainen. Jokaisessa sormuksessa on 15 pikkutimanttia rivissä, joten yhteensä kihlasormuksessa on 45 timanttia. Niin, ja ex-mieheni osti kihlasormukset jostain halvasta putiikista, ne olivat ohuet, eikä niissä ollut yhtään timanttia. Höh.
Ja ihan varmaan tää toinen liitto nyt on parempi ja kestävämpi kun on niitä timantteja kymmenittäin? Kuullostaa vähän siltä että nimenomaan niiden timanttien kanssa ollaan suhteessa...
Ei se niin ole. Miksi aina ajatellaan, että vauraus parisuhteessa on merkki liiton epäonnistumisesta? Edelliselläkin miehellä olisi ollut varaa ostaa vaikka mimmoinen sormus, mutta hän viihtyi kasinolla ja oli pihi kaikessa muussa, ja siksi antoi niin mitättömän sormuksenkin. Kertoi mielestäni paljon hänen arvostuksestaan.
BTW nyt meillä ei ole enää mieheni kanssa läheskään niin hyvä taloudellinen tilanne kuin naimisiin mennessä, eikä ole silti tullut todellakaan mieleen erota tai hankkia parempi timantti-mies. Mutta eipä ole tullut mieleen roudata sormuksiakaan myytäväksi, sillä niillä on paljon tunnearvoa.
kakskytvuotishääpäiväksi. Vanha maksoi muutaman sata euroa, tämä uusi seitsemisen sataa. Teetettiin vanhoista sormuksista uudet omalla idealla, tuli aivan ihanat :)
vuonna 2002 oli kyllä jo käytössä eurot...
400 markkaa (vuonna 2002). En ostaisi uutta, tykkään tästä ja se on juuri sellainen, jonka halusinkin. En halunnut timantteja.
Upea timanttisormukseni, jossa siis vain yksi tyylikäs ja laadukas timantti, maksoi 10 000mk.
Upea timanttisormukseni, jossa siis vain yksi tyylikäs ja laadukas timantti, maksoi 10 000mk.
entäs jos se menee hukkaan? korvaako vakuutus?
Upea timanttisormukseni, jossa siis vain yksi tyylikäs ja laadukas timantti, maksoi 10 000mk.
entäs jos se menee hukkaan? korvaako vakuutus?
Eikä 10 000mk enää oikein euroissa tunnu miltään. Kuten sanoin, sormus on vieläkin upea ja tunnearvo on tietysti mittaamaton, toivon, etten koskaan kadota. Korvauksesta huolimatta en voisi enää saada "samaa" sormusta.
Silloin tosin vielä markat käytössä, en vaihda koskaan. 1 laadukas timantti, en ole kyllästynyt kymmenessä vuodessa. Sormus Gemexin mallistosta.
en huolisi mitään alle parinsadan sormusta mutta vastaavasti en uskaltaisi pitää jotain parin tonnin arvoistakaan. kyllä se saa olla kerralla sellainen mitä vois loppuelämänsä pitää. joskin voisin mennä naimisiin kokonaan ilman sormustakin tai sitten vaikka 10-vuotishääpäiväksi vois ostaa kolmannen jos sormeen mahtuisi :)
Ainakin Suomessa yleensä näin, ja siinä samalla kyllä hinnankin yleensä näkee. Kihlasormus on useammin yllätys, jos on kyseessä yllätyskosinta sormuksen kera.