Lue keskustelun säännöt.
Taas harmittaa :( Mies oli taitellut ruokapöydän tabletit
29.10.2011 |
laatikkoon (jossa niitä ei edes koskaan säilytetä). Nyt ne(kin) ovat pilalla taitteineen.
Yritän kovasti laittaa kotia nätiksi; mieskin on kiinnostunut sisustuksesta ja haluaa, että hankin laadukasta ja tyylikästä tavaraa kotiin. Mutta silti, sekä mies että lapset runnovat, sotkevat ja rikkovat eivätkä pätkääkään kunnioita sitä, mitä olen hankkinut.
Jotkut pöytätabletit vaikuttavat pikkujutulta, mutta ei niitä voi olla viikottain ostamassa, kun ne eivät ole edes ainoa pilattu tavara. Hitto, pitääkö alkaa asua lastulevykodissa Sotkan tyyliin ja hankkia marketista sisustustavarat? Sellaisessa kodissa en viihdy.
Meillä ei ole ikinä "valmista" hetkeä kotona, kun jotain menee kokoa ajan rikki tai sotketaan. Ymmärtääkö kukaan edes ihan pikkuisen harmistustani?
Kommentit (102)
Toinen mikä ärsyttää, on että mies tykkää makoilla sängyssä päiväsaikaan. Päiväpeitto ja koristetyynyt menevät aina ihan rumasti.
Ei ole iso homma oikoa niitä. Mieskin varmaan pystyy siihen. Naurettava ongelma.
Mun mies kaapaisee päiväpeiton syrjään (siis jos minä olen pedannut, itse ei petaa koskaan) ja menee peiton alle SAMOISSA VAATTEISSA JOSSA ON ULKONA. Siis farkut jalassa jne., lahkeet voivat olla kurassa yms. Kiva kun pysyy sänky puhtaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenhäiriössä sijoitin ja ostin kalliin ruokailupöydän ja vaaleat kangaspäälliset tuolit. Arvatkaa onko tuolit vaaleat ja tahrattomat.
Nyt siippa kävi tuossa valittamassa, että olin jättänyt oven auki. Meillä on koti-isä. Täytyy mennä :-)
kyllä pieneltä. Mutta ymmärrän kyllä, että ärsyttää jos toistuvasti käy.
Meillä miehessä samaa vikaa. Sanonkin aina, että hänestä huomaa sen, että ei ole ollut puutetta lapsuudenperheessä, toisin kuin meillä. Heillä ei ole tarvinnut välittää, jos jotakin hajoaa tai ruokaa menee pilalle ja roskiin. Meillä pidettiin tavaroista huolta ja säilytettiin ruoka oikein.
On hassua, että mies on pihi, mutta ei välitä pitää tavaroista huolta. Valkoiset paidat voi heittää tummaan pyykkiin, tai oikeastaan kaiken pyykin voi viskoa sekaisin. Kenkiä ei lankata, tavarat jätetään miten sattuu (vaikka täysi vesilasi macbookin viereen kun lapset riehuvat ympärillä, kerran hajosi jo kun lasi kaatui), hopeat laitetaan muiden välineiden kanssa tiskikoneeseen, samoin vanhat ja herkät astiat sinne vaan... Kun jotain käy, selitys on "en mä voinut tietää, että siinä käy noin". Et voinut tietää, että vaatteeni menevät pilalle kun peset ne eri lämpötilassa kuin mitä pesuohjeessa lukee???
Mikäli kyse on tietämättömyydestä, asiat voi opetella! En minäkään niitä sisäsyntyisesti tiedä. Mutta suurimmaksi osaksi kyse on välinpitämättömyydestä, ja siitä että ei viitsitä ottaa muita huomioon. Se on mielettömän ärsyttävää!!
Tosin minusta on melkoinen ero siinä, raivostuuko krunttaisesta päiväpeitosta vai siitä, että tavaroita hajotetaan suunnilleen tahallaan jne. Ja vaikka astioiden kaappiin laittamisessakin on aste-eroja: onko kyse siitä, että mies lappaa astiat ihan minne sattuu (kuten meillä), eikä vaimo eikä mies itsekään ikinä löydä etsimäänsä, vai siitä, että toisen päähänpiston takia astioiden täytyy olla millillään jotekin. Toinen näistä tekee elämästä helpompaa ja toinen vaikeampaa...
En myöskään kyllä ymmärrä sitä, miksi asioita ei voi tehdä kohtuuden rajoissa niinkuin toinen pyytää? Jos vaimolle on tärkeää, että lasit ovat kokojärjestyksessä, niin miksi mies ei voisi niitä niin laittaa? Saman verran siihen menee aikaa kuin laittaa ne epäjärjestykseen.
yhteen aikana mulla oli muoviset koska ne sai pyyhkäityä nopeasti puhtaaksi mutta muuten tabletit on pelkästään epähygieeniset pöydän täytteet enkä sellaisia enää hanki.
Mutta onhan se ikävää kun toiset pilaavat sun leikkisi koko ajan. Ei sun auta muu kuin somistaa sillä tavalla mitä ei pystytä pilaamaan tai tyytyä vaan tilanteeseen.
kyllä pieneltä. Mutta ymmärrän kyllä, että ärsyttää jos toistuvasti käy.
Meillä miehessä samaa vikaa. Sanonkin aina, että hänestä huomaa sen, että ei ole ollut puutetta lapsuudenperheessä, toisin kuin meillä. Heillä ei ole tarvinnut välittää, jos jotakin hajoaa tai ruokaa menee pilalle ja roskiin. Meillä pidettiin tavaroista huolta ja säilytettiin ruoka oikein.
On hassua, että mies on pihi, mutta ei välitä pitää tavaroista huolta. Valkoiset paidat voi heittää tummaan pyykkiin, tai oikeastaan kaiken pyykin voi viskoa sekaisin. Kenkiä ei lankata, tavarat jätetään miten sattuu (vaikka täysi vesilasi macbookin viereen kun lapset riehuvat ympärillä, kerran hajosi jo kun lasi kaatui), hopeat laitetaan muiden välineiden kanssa tiskikoneeseen, samoin vanhat ja herkät astiat sinne vaan... Kun jotain käy, selitys on "en mä voinut tietää, että siinä käy noin". Et voinut tietää, että vaatteeni menevät pilalle kun peset ne eri lämpötilassa kuin mitä pesuohjeessa lukee???
Mikäli kyse on tietämättömyydestä, asiat voi opetella! En minäkään niitä sisäsyntyisesti tiedä. Mutta suurimmaksi osaksi kyse on välinpitämättömyydestä, ja siitä että ei viitsitä ottaa muita huomioon. Se on mielettömän ärsyttävää!!
Tosin minusta on melkoinen ero siinä, raivostuuko krunttaisesta päiväpeitosta vai siitä, että tavaroita hajotetaan suunnilleen tahallaan jne. Ja vaikka astioiden kaappiin laittamisessakin on aste-eroja: onko kyse siitä, että mies lappaa astiat ihan minne sattuu (kuten meillä), eikä vaimo eikä mies itsekään ikinä löydä etsimäänsä, vai siitä, että toisen päähänpiston takia astioiden täytyy olla millillään jotekin. Toinen näistä tekee elämästä helpompaa ja toinen vaikeampaa...
En myöskään kyllä ymmärrä sitä, miksi asioita ei voi tehdä kohtuuden rajoissa niinkuin toinen pyytää? Jos vaimolle on tärkeää, että lasit ovat kokojärjestyksessä, niin miksi mies ei voisi niitä niin laittaa? Saman verran siihen menee aikaa kuin laittaa ne epäjärjestykseen.
Tosin pakko sanoa, etten itse siis todellakaan RAIVOSTU siitä päiväpeitosta:D Mua vaan ärsyttää se mutta en siitä miehelleni edes sano. Käyn sitten vaivihkaa oikomassa peittoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin joskus harmittaa joku mitä mies tekee vaikka oon miljoona kertaa sanonut että jos et viitsis tehdä niin?
Ei niistä mitään riitoja tule, mutta tottakai harmittaa jotkut asiat, ihan luonnollista. Sama koskee lapsia, kyllä nekin osaa tehdä sitä sun tätä ja sitten harmittaa kun ei oo mennyt sana perille.
Esimerkkinä voin kertoa meidän teinityön vaatekaapin. Mä en ymmärrä miksi ei voi laittaa vaatteita nätisti kaappiin? ei, en ryntätään sinne kaappiin sikinsokin tai jätetään lojumaan tuoleille, sängylle tai pahimmassa tapauksessa lattialle, puhtaat pesusta tulleet vaatteet! Juu, itse se ne pesee ja sen on huone, mutta silti.
Häntä ärsyttää suunnattomasti kun olen laittanut väärin ilmanpaineet autonrenkaisiin. Tai olin laittanut auton renkaat vääriin paikkoihin. On kuulemma jotenkin tärkeää, että ne tulee määrättyihin kohtiin, vaikka minusta nyt on aivan sama, missä kohtaa autoa se rengas on.
Minä koen, että mieheni on pikkunipottaja kun narisee tyhjänpäiväisistä asioista, kuten siitä, että en ollut tuulilasinpyyhkijöitä vaihtanut kuulemma ajoissa, vaikka ne minusta oli vielä käypäset.
Toisaalta ymmärrän miestäni, koska hän on tarkka näissä asioissa.
eivätkä kestä taittamista, vesipesua käsin kylläkin (siksi ostin ne).
En enää motkota siitä, että mies kuivaa pihvipannut ja grillivälineet Marja Kurjen astiapyyhkeisiin. En sanonut mitään siitäkään, että mies läikytti punaviinit ostamalleni ja hänen ehdottomasti haluamalleen valkoiselle käsinsolmitulle villamatolle. Yritän kestää sen, että kun silmä välttää, mies tunkee Aalto-vaasit astianpesukoneeseen. Joskus kuitenkin harmittaa.
Minua harmittaa se, että mies ei tarjoudu hankkimaan uutta rikkomansa tai sotkemansa tilalle, vaan tuohtuu, kun kehtaan harmistua. Hän on hyvätuloinen toimitusjohtaja, loistava kokki ja estetiikasta kiinnostunut hieno mies. Ja rikkoo mun tabletit, perkele.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häntä ärsyttää suunnattomasti kun olen laittanut väärin ilmanpaineet autonrenkaisiin. Tai olin laittanut auton renkaat vääriin paikkoihin. On kuulemma jotenkin tärkeää, että ne tulee määrättyihin kohtiin, vaikka minusta nyt on aivan sama, missä kohtaa autoa se rengas on.
Minä koen, että mieheni on pikkunipottaja kun narisee tyhjänpäiväisistä asioista, kuten siitä, että en ollut tuulilasinpyyhkijöitä vaihtanut kuulemma ajoissa, vaikka ne minusta oli vielä käypäset.
Toisaalta ymmärrän miestäni, koska hän on tarkka näissä asioissa.
eivätkä kestä taittamista, vesipesua käsin kylläkin (siksi ostin ne).
En enää motkota siitä, että mies kuivaa pihvipannut ja grillivälineet Marja Kurjen astiapyyhkeisiin. En sanonut mitään siitäkään, että mies läikytti punaviinit ostamalleni ja hänen ehdottomasti haluamalleen valkoiselle käsinsolmitulle villamatolle. Yritän kestää sen, että kun silmä välttää, mies tunkee Aalto-vaasit astianpesukoneeseen. Joskus kuitenkin harmittaa.
Minua harmittaa se, että mies ei tarjoudu hankkimaan uutta rikkomansa tai sotkemansa tilalle, vaan tuohtuu, kun kehtaan harmistua. Hän on hyvätuloinen toimitusjohtaja, loistava kokki ja estetiikasta kiinnostunut hieno mies. Ja rikkoo mun tabletit, perkele.
ap
Parempi jos et puuttuis autoon, ellet tajua mitään...
Väärät ilmanpaineet syö pinnat renkaista, ja voivat olla esim. talvikelissä vaaralliset. Lisäksi jos autossa vielä on lastia, tilanne pahenee. Kuluneista tuulilasinpyyhkijöistä tulee naarmuja pikkuhiljaa tuulilasiin, ja tuulilasin vaihto on hieman kalliimpaa kuin pyyhkijöitten. Lisäksi jokaisessa renkaassa on pyörimissuunta, eikä lie vaikeaa katsoa nuolesta, että menee oikein. Hyvä olisi vielä vaihtaa aiemmin takana olleet eteen ja toisin päin, niin kuluminen on tasaisempaa.
Joten, jos vaivautuu jotain tekemään, tekee sen kunnolla tai on tekemättä. Se on minun mottoni, kaikessa.
pikkaisen kunnioitusta.
jos miehesi jotain edes tekee niin kannattaako siintä valittaa.
hyvää hän tarkoittaa vaikkakin ei osaa samalla tavalla kun me naiset.olet kiittämätön ämmä.miehesi ei sinua ansaitse.
Mun mies on sellainen, että jos hän vaikka laittaa ruokaa (esimerkiksi tekee voileivän), hän jättää kaikki murut pöydälle, leipäpussin auki, leivän päälliset pöydälle jne. Tarkoituksena, että hän siivoaa syönnin jälkeen. Itse en voi nauttia ruuasta, jos nuo siivoushommat on tekemättä, ja tämä rasittaa minua suunnattomasti. Toinen mikä ärsyttää, on että mies tykkää makoilla sängyssä päiväsaikaan. Päiväpeitto ja koristetyynyt menevät aina ihan rumasti.
Hieman ohi aiheen, mutta oli pakko avatua.
Vaikka nuo on pieniä ongelmia niin kyllä ne ärsyttää silti! Ja saakin ärsyttää. Voin kuvitella minkälaiselta asunto näyttää jos molemmat asuisi samalla välinpitämättömällä tyylillä :D
Meillä myös mies tekee leipiä yms. keittiön lasipöydällä, VAIKKA hellan vieressä on työpöytä sitä varten tyhjänä :D Nyt on oppinut melkein joka kerta tekemään siinä työpöydällä kun olen huomautellut (en nalkuttaen) asiasta ;) Ei ole nimittäin mukavaa hommaa joka kerta siivota sitä pöytää ja muruset tosiaan jää tabletteihin kiinni yms. saatika jos voinokareesta jää rasvajälkiä lasiin...
Ja toinen homma että meidän päiväpeitto ja tyynyt pääsääntöisesti on nojatuolilla kasassa, koska mies on herännyt yleensä mun jälkeeni eikä missään nimessä voi pedata :D
Mutta tekee sen ihan väärin! Sitten en kehtaa sanoa, että hän laittoi tyynyt väärin tms. ja joudun niitä sitten vaivihkaa siirtelemään. Samoin, kun asuimme vielä asunnossa, jossa oli kuivauskaappi, mies laittoi tiskatessaan astiat sekaisin kaappiin kuivumaan. Minun mielestäni ne pitää laittaa järjestykseen, niin että lautaset ovat kokojärjestyksessä ja mukit ja lasit "ryhmittäin". Todella rasittavaa, kävin niitäkin aina sitten siirtelemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että laittaaväärät paineet.
en yhtään ihmettele jos miehesi kommentoi.
vaikka olen nainen olen sen verran perehtinyt auton renkaitten paineisiin.öljyjen vaihtoihin ja tarkistan paljon öljytikku näyttää.
meillä ainekin nämä opetettiin jo autokoulussa.
toivottavasti en törmää sinuun liikenteessä kun vaarannat meidän muitten autoilun väärillä paineilla.
kannattaako jättää autoparkkiin jos ei sen vertaa välitä.
Häntä ärsyttää suunnattomasti kun olen laittanut väärin ilmanpaineet autonrenkaisiin. Tai olin laittanut auton renkaat vääriin paikkoihin. On kuulemma jotenkin tärkeää, että ne tulee määrättyihin kohtiin, vaikka minusta nyt on aivan sama, missä kohtaa autoa se rengas on.
Minä koen, että mieheni on pikkunipottaja kun narisee tyhjänpäiväisistä asioista, kuten siitä, että en ollut tuulilasinpyyhkijöitä vaihtanut kuulemma ajoissa, vaikka ne minusta oli vielä käypäset.
Toisaalta ymmärrän miestäni, koska hän on tarkka näissä asioissa.
eivätkä kestä taittamista, vesipesua käsin kylläkin (siksi ostin ne).
En enää motkota siitä, että mies kuivaa pihvipannut ja grillivälineet Marja Kurjen astiapyyhkeisiin. En sanonut mitään siitäkään, että mies läikytti punaviinit ostamalleni ja hänen ehdottomasti haluamalleen valkoiselle käsinsolmitulle villamatolle. Yritän kestää sen, että kun silmä välttää, mies tunkee Aalto-vaasit astianpesukoneeseen. Joskus kuitenkin harmittaa.
Minua harmittaa se, että mies ei tarjoudu hankkimaan uutta rikkomansa tai sotkemansa tilalle, vaan tuohtuu, kun kehtaan harmistua. Hän on hyvätuloinen toimitusjohtaja, loistava kokki ja estetiikasta kiinnostunut hieno mies. Ja rikkoo mun tabletit, perkele.
ap
että miehenne sentään edesyrittää tehdä jotain kotona.Meillä tuo käy vaan sotkemassa ja nukkumassa kotona, kaiken muun ajan on töissä. Vai vaadinko vaan liikaa jos oletan, että laittaisi edes omat likaiset astiansa koneeseen ja keräisi lehdet takaisin pinoon ne luettuaan, ettei mun tarvis kahden pienen lapsen lisäksi kulkea hänenkin perässään jälkiä siivoten.
Kun olin kotona niin lupaili, että sitten kun menen töihin niin kaikki muuttuu...ja katinkontit muuttui prkle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näistä "harmittaa"-
asioista?
sitäpaitsi luullakseni trollaat vaan näitä aiheitasi.
Ja jos on totta, niin eiköhän auttais keskustelu miehesi kanssa.
hölmöiltä tuntuvat nekin, jotka täällä myötäelävät sun harmejasi.
Hei !
Aikani yritin pitää kupin korvat oikeaan suuntaan komentamalla miestäni ja lapsiani .
Tulin pian huomaamaan ,että jouduinkin tekemään kaikki kotihommat ITE .
Pitää kai uskoa -jonkun viisaamman - sanontaa :et voi muuttaa kun itseäsi . Helpottaa huomattavasti.
Kotihan ei ole yksin minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisen toiveet, että edes viikkaisi samanväriset lakanat samaan läjään on jäkätystä.
Kyllä nainen on naiselle susi.
Häntä ärsyttää suunnattomasti kun olen laittanut väärin ilmanpaineet autonrenkaisiin. Tai olin laittanut auton renkaat vääriin paikkoihin. On kuulemma jotenkin tärkeää, että ne tulee määrättyihin kohtiin, vaikka minusta nyt on aivan sama, missä kohtaa autoa se rengas on.
Minä koen, että mieheni on pikkunipottaja kun narisee tyhjänpäiväisistä asioista, kuten siitä, että en ollut tuulilasinpyyhkijöitä vaihtanut kuulemma ajoissa, vaikka ne minusta oli vielä käypäset.
Toisaalta ymmärrän miestäni, koska hän on tarkka näissä asioissa.
eivätkä kestä taittamista, vesipesua käsin kylläkin (siksi ostin ne).
En enää motkota siitä, että mies kuivaa pihvipannut ja grillivälineet Marja Kurjen astiapyyhkeisiin. En sanonut mitään siitäkään, että mies läikytti punaviinit ostamalleni ja hänen ehdottomasti haluamalleen valkoiselle käsinsolmitulle villamatolle. Yritän kestää sen, että kun silmä välttää, mies tunkee Aalto-vaasit astianpesukoneeseen. Joskus kuitenkin harmittaa.
Minua harmittaa se, että mies ei tarjoudu hankkimaan uutta rikkomansa tai sotkemansa tilalle, vaan tuohtuu, kun kehtaan harmistua. Hän on hyvätuloinen toimitusjohtaja, loistava kokki ja estetiikasta kiinnostunut hieno mies. Ja rikkoo mun tabletit, perkele.
ap
Parempi jos et puuttuis autoon, ellet tajua mitään...
Väärät ilmanpaineet syö pinnat renkaista, ja voivat olla esim. talvikelissä vaaralliset. Lisäksi jos autossa vielä on lastia, tilanne pahenee. Kuluneista tuulilasinpyyhkijöistä tulee naarmuja pikkuhiljaa tuulilasiin, ja tuulilasin vaihto on hieman kalliimpaa kuin pyyhkijöitten. Lisäksi jokaisessa renkaassa on pyörimissuunta, eikä lie vaikeaa katsoa nuolesta, että menee oikein. Hyvä olisi vielä vaihtaa aiemmin takana olleet eteen ja toisin päin, niin kuluminen on tasaisempaa.
Joten, jos vaivautuu jotain tekemään, tekee sen kunnolla tai on tekemättä. Se on minun mottoni, kaikessa.
Se on ihan sama, kun vaikka on ostanut itselleen jonkun kivan silkkisen tai villaisen paidan. Ja sitten toinen laittaa sen tavalliseen pesuun ja pilaa kuidut.
pikkaisen kunnioitusta.
jos miehesi jotain edes tekee niin kannattaako siintä valittaa.
hyvää hän tarkoittaa vaikkakin ei osaa samalla tavalla kun me naiset.olet kiittämätön ämmä.miehesi ei sinua ansaitse.Mun mies on sellainen, että jos hän vaikka laittaa ruokaa (esimerkiksi tekee voileivän), hän jättää kaikki murut pöydälle, leipäpussin auki, leivän päälliset pöydälle jne. Tarkoituksena, että hän siivoaa syönnin jälkeen. Itse en voi nauttia ruuasta, jos nuo siivoushommat on tekemättä, ja tämä rasittaa minua suunnattomasti. Toinen mikä ärsyttää, on että mies tykkää makoilla sängyssä päiväsaikaan. Päiväpeitto ja koristetyynyt menevät aina ihan rumasti.
Hieman ohi aiheen, mutta oli pakko avatua.
Vaikka nuo on pieniä ongelmia niin kyllä ne ärsyttää silti! Ja saakin ärsyttää. Voin kuvitella minkälaiselta asunto näyttää jos molemmat asuisi samalla välinpitämättömällä tyylillä :D
Meillä myös mies tekee leipiä yms. keittiön lasipöydällä, VAIKKA hellan vieressä on työpöytä sitä varten tyhjänä :D Nyt on oppinut melkein joka kerta tekemään siinä työpöydällä kun olen huomautellut (en nalkuttaen) asiasta ;) Ei ole nimittäin mukavaa hommaa joka kerta siivota sitä pöytää ja muruset tosiaan jää tabletteihin kiinni yms. saatika jos voinokareesta jää rasvajälkiä lasiin...
Ja toinen homma että meidän päiväpeitto ja tyynyt pääsääntöisesti on nojatuolilla kasassa, koska mies on herännyt yleensä mun jälkeeni eikä missään nimessä voi pedata :D
Mutta tekee sen ihan väärin! Sitten en kehtaa sanoa, että hän laittoi tyynyt väärin tms. ja joudun niitä sitten vaivihkaa siirtelemään. Samoin, kun asuimme vielä asunnossa, jossa oli kuivauskaappi, mies laittoi tiskatessaan astiat sekaisin kaappiin kuivumaan. Minun mielestäni ne pitää laittaa järjestykseen, niin että lautaset ovat kokojärjestyksessä ja mukit ja lasit "ryhmittäin". Todella rasittavaa, kävin niitäkin aina sitten siirtelemässä.
Eli en ymmärrä, miksi minun pitäisi olla jotenkin erityisen kiitollinen siitä, että mies petaa sängyn? Nukkuuhan hänkin siinä?
Käytät perusteettomasti monikkoa, olen kirjoittanut vain tämän aloituksen. Monella muullakin naisella on mies. Enkä trollaa. Eikö olisi varsin pöpipäistä keksiä juttu tuhotuista pöytätableteista?
Kotielämässämme ja taloudenpidossamme ei ole muuta vikaa kuin piittaamattomuuttaan tuhotut rahanarvoiset tavarat, joiden hankkimiseen on käytetty aikaa. Mies tekee kyllä osansa kotitöistä.
Keskustelu aiheesta miehen kanssa tarkoittaa, että hän tuohtuu minun harmistuksestani. Se on suurempi ongelma. Asianhan voisi ratkaista pahoittelemalla, tarkistamalla, voiko asialle tehdä jotain ja tarjoutua korjaamaan oma mokansa. Ja se siitä. Vaan kun ei.
Niistä tableteista: niitä on lähes pakko käyttää. Meillä on miehen tilaama, uniikki, käsityönä tehty ja VEEN kallis ruokapöytä.
ap
näistä "harmittaa"- asioista? sitäpaitsi luullakseni trollaat vaan näitä aiheitasi. Ja jos on totta, niin eiköhän auttais keskustelu miehesi kanssa. hölmöiltä tuntuvat nekin, jotka täällä myötäelävät sun harmejasi.
Mähän oon ite ihan seonnu tähän kodin hoitoon,4lasta,rakennetaan uutta ja remontoidaan vanhaa,loppusuoralla ollaan.
Oon pienempien lasten kanssa kotona ja mulla on ihan lähteny mopo keulii tän siivoomisen ja sisustamisen kanssa, musta on tullu ihan neuroottinen ja koen hyvin vahvasti asiat noin niin kuin säkin omasi esitit.
Siis niin, että sotketaan,rikotaan,tahrataan,eikä välitetä paskan vertaa.
Pienet lapset toki tottakai ymmärrän, mutta isojen ja aikuisten käytöstä en vaan voi käsittää.
Minä siivoan joka päivä ja kokoajan, imuroin kaks kertaa päivässä,pesen joka pv ikkunat,lattiat,tv:n,pyyhin pölyt ym ym..
Tuntuu, että tuhansia kertoja päivässä möyhin tyynyjä,korjailen peittoja,nostelen tavaroita,korjailen muruja,petaan sänkyjä,suoristan mattoja,kuljen perässä ja kerään tavaroita,kenkiä,reppuja,pulloja,astioita,vaatteita. Lista on loputon.
Mä en vaan voi käsittää miks ei ympäristöstään voi huolehtia vaikka pyytäis miten kauniisti, huutais täysillä tai ei sanois yhtään mitään.
Silti kaikilta jää kaikki,syödään joka paikassa,ei jakseta mitään laittaa paikoilleen,vaikka kaikelle on pyritty tekemään paikkansa, silti esim.hanskat pitää jättää tasolle vaikka 5cm:n päässä ois se ihan just sun tumpuille tarkotettu kori.
Hullukshan siinä oikeesti meinaa tulla kun yrittää pysyä 5:n ihmisen perässä korjailemassa jälkiä,kun yhen perästä pääset on toinen jo saanu aikaan kaaoksen toisessa päässä, vie hermot ja järjen, ei voi muuta sanoa.
Saati sitten ne isommat asiat kuten just rempatun seinän rei`ittäminen jollain tai ulkolaudotukseen raaputettujen aarrekarttojen löytyminen ja kun kysyt lapsilta 8 ja 12v mitä nää on, ei tuu muuta kun en mä ainakaan.
Oishan se ihanaa joskus vaan nauttia uudesta ja rempatusta kodista johon oot saanu just sellaset pinnat ja kalusteet ku oot aina haaveillut, kaikki ois ihanaa,kaunista ja siistiä.. mutta millä hinnalla??
Kai sitä sitten eläkkeellä voi, varsinkin jos tekee niin kuin omat vanhemmat ettei ole lastenlastenkaan kanssa missään tekemisissä, varmaankin samaisesta syystä, pääsee paljon helpommalla kun yksin vaan istuu ja ihailee kättensä jälkiä.
On tosi ärsyttävää kun pitää sanoa ihan normaaleista asioista ja monta kertaa. Upouusi valkoinen paita päällä ei kannata mäjäyttää marinadissa lillunutta pihviä täysillä grilliin ja sitten ihmetellä, että tahrat ei ole lähteneet pesussa. Siis kun vaimo ei ole saanut niitä irtoamaan. Lahjaksi ostettu essu pölyttyy varastossa.
Lahjaksi ostetut hyvät nahkahanskat piti myös pilata jossain remontissa. Esimerkkejä riittää. Ärsyttää kun pitää särkeä ja sotkea kaikki kun ei yhtään ajatella. Ihan hyvä mies tuo on, mutta ei juuri ajattele nenäänsä pitemmälle. Ei sentään lähde puku päällä sitä remonttia tekemään.