Sanoin lekurille etten mene terapiaan, koska inhoan sitä ämmää, joka ryhmäterapiaa vetää.
Ja jos ei ole ehdottaa vaihtoehtoista henkilöä, en ole kiinnostunut lääkärin ehdottamasta ryhmäterapiasta.
Enkä kyllä ole kiinnostunut siitä muutenkaan.
Kommentit (11)
lähtä uimahallin kahvioon päivystämään kun pennut ja kusipää ovat uimassa, eikä jaksa montaa tuntia marketeillakaan odotella ja kierrelle.
Olen terve, en ole edes harkinnut päivystykseen lähtemistä tai ambulanssin soittamista kohta kahteen viikkoon.
Heti kun päätin etten ole hullu, paranin. Vielä pitää hoitaa asiat niin, ettei tartte ryhmäterapiaan mennä kattelemaan sitä yhtä ämmää naama norsunvitulla.
kuulostatkin oikein tasapainoiselta!
Mites nyt eläke-etuudet..voivoi, kunhan eivät katkeaisi?
juttua taas parin viikon päästä lääkärille ja keksin kaikki haukkumasanat siitä ryhmäterapiaa vetävästä kotkasta( sitä ei voi oikein lehmäksi nimittää), niin eiköhän tohtori totea että epävakaa olen edelleen.
Ja lisäksi sairaudentunnoton, itse väitän olevani terve ja sen että mulla on väärä diagnoosi.
on pahasta. Ehkä kuitenkin voisit hakeutua psykpäivystykseen.
Tekstisi on alatyylistä ja sellaista ei kukaan käytä puheissaan tai kirjoituksissaan ollessaan psyykkisesti stabiili.
että mulla on väärä diagnoosi ja olen terve. Katotaan mitä tohtori siihen keksii ehdottaa.
ja mulle sanoivat viimeksi viikko sitten etten ole riittävän pahassa kunnossa--> olen siis terve, eikä terveet hoitoa tartte.
Voin käydä ihan huvikseni päivystyksessä istumassa, eikä mene edes maksua. Koko loppuvuosi ilmaiseksi ja osastohoitokin maksaa 15€ päivä, eihän se kata edes ruokakulujani.
mitä kaikkee paskaa minä-tila-juttuja ja jotain idiootti tuoliharjoituksia ja rentoutusta epävakaan hoidossa käytetään.
Hoh hoijaa, paikkani saa joku joka kokee epävakauden itselleen ongelmaksi, mua ei kiinnosta, ei ainakaan nuo jutut.
mutten mitään vitun tuoliharjoituksia. Ei helvetti, ne leikit tuli leikittyä teatteria harrastaessa jos vuosikymmen sitten, ei kiitos enää.
Arvasinkin jo alemmasta että olet taas keskuudessamme-mikä ilo- varsinkin tuo reflektiivinen funktio suhteessa lapsiisi saa mieleni aina yhtä iloiseksi :)