Opet! Auttakaa plagiointiasiassa (9 lk:n tutkielma kyseessä)

Täällä ilmeisesti suurin osa ihmisistä ei ymmärrä eroa plagoinnin ja lainauksen välillä. Kyllä väitöskirjassakin lainataan tekstiä, mutta lainausten perässä on lähdeviitteet. Eikä niihinkään kopioida pitkiä tekstinpätkiä suoraan.



Kuten joku tuossa jo sanoi, asian kopiointi on ok (ei sitä pyörää tosiaan kannata uudelleen keksiä), mutta tekstin kopioiminen ei ole ok.



Ihan samalla tavalla on ok tehdä postikortteja, julisteita, kalentereita tms. vaikkapa da Vincin maalauksista, mutta maalausten väittäminen omiksi ei ole ok.

koska ei ole yhdistelty eri lähteitä ja tosiaan ei ole omin sanoin kirjoitettu. Pelkkä lauseiden järjestyksen muuttaminen ei vielä riitä, vaan myös sanat pitää järjestellä uudestaan. Eli siis pitää kirjoittaa omin sanoin. Mun kolmasluokkalainen harjoittelee yksinkertaista omin sanoin kirjoittamista, kyllä ysiluokkalaisen pitäisi siihen jo pystyä laajemmissakin aiheissa.

Mielenkiinnosta kysyn onko koulussasi tapahtunut vastaavaa kun koulussa jota lapseni käyvät (Pohjanmaa).

Eli kaksi lukiolaista pyöritti parin vuoden ajan bisnestä jossa tekivät maksusta yläasteen oppilaille esitelmiä. Opettajilla alkoivat hälytyskellot soida, kun samantapaiset esitelmät alkoivat kiertää ensin kasi- ja sitten ysiluokkalaisilla. Tekivät touhusta lopun ja lukiolaiset joutuivat erottamisuhan alle.

Voisiko olla kyse vastaavasta?

Näitä on niin hirveän vaikea valvoa. Nytkin esim. pari heikkoa ja epämotivoitunutta oppilasta teki kiitettävän arvoisen tutkielman, mutta koska en saanut heitä kiinni plagioinnista, saivat hyvän arvosanan. Tosiasiassa olen lähes varma, etteivät ole itse tutkielmaansa tehneet, mutta ilman todisteita en voi heitä syyttääkään.

Toisaalta en haluaisi jättää arviointia pelkän kokeenkaan varaan, koska monet oppilaat eivät menesty kokeessa, vaikka osaisivat - ja päinvastoin.

ap

Jos olisivat kopsanneet suoraan vaikka edellisen vuosikurssin oppilaan työn niin se olisi plagiaatti. Suurin osa gradujen teoriaosuudesta on aika suoraa lainausta lähteistä, juuri hieman sana- ja lausejärjestystä muutellen.



Kun itse olin 9. luokalla muistan tehneeni tutkielman mm. Hugo Simbergin taiteesta ja uskonnollisuudesta sekä Kiinasta. Koska silloin kultaisella 80-luvulla ei ollut nettiä ja tutkielmat kirjoitettiin käsin, mentiin kirjastoon ja otettiin kasa tietosanakirjoja ja niistä enemmän tai vähemmän suoraan referoitiin asiaa tutkielmaan - tosin Kiina-jutussa taisin olla niin aktiivinen että menin käymään Suomi-Kiina -seurassa ja sain sieltä jotain kuva- yms. materiaalia. Ja Simbergiinkin taisin käydä Ateneumissa ostamassa postikortteja kuvitukseksi. Rakastin tutkielmien tekoa ja kympit sain noista molemmista



Minä en ole ope ja netti on tietenkin muuttanut tätä valtavasti, eli en ehkä ole oikea ihminen ottamaan kantaa - ennen sentään joutui näkemään sen vaivan että kirjoitti ne asiat ensin muistiinpanoihin kirjastossa ja sitten itse tutkielmaan ja samalla oppi väkisinkin. Nyt copy-paste hoitaa sen homman.



9. luokkalainen kuitenkin vasta harjoittelee tiedon etsimistä ja soveltamista eikä voida mielestäni olla niin ankaria kuin jossain yliopistossa. Jos ovat käyttäneet vain yhtä lähdettä (mutta merkanneet sen) niin ehkä antaisin vähän miinusta siitä, että eivät ole etsineet useammasta lähteestä - jolloi tietenkin tekstikin olisi monipuolisempaa väistämättä.

Oppilaille yllätyskoe.. Sano, että pelkäät että tämä on plagiointi, mutta jos väitätte, että olette itse sen kirjoittaneet, niin muistatte siitä kyllä hyvin. Laitat muutaman kimurantin kysymyksen. Jos osaavat vastata, hyväksyt tutkielman. Jos eivät, on se merkki että ovat vaan nopsaa kopsanneet perehtymättä asiaan. Oman kirjoittaman asian kyllä muistaa. Eläkä siis paljasta koetta ennekuin tunnin alussa

Kun itse olin 9. luokalla muistan tehneeni tutkielman mm. Hugo Simbergin taiteesta ja uskonnollisuudesta sekä Kiinasta. Koska silloin kultaisella 80-luvulla ei ollut nettiä ja tutkielmat kirjoitettiin käsin, mentiin kirjastoon ja otettiin kasa tietosanakirjoja ja niistä enemmän tai vähemmän suoraan referoitiin asiaa tutkielmaan - tosin Kiina-jutussa taisin olla niin aktiivinen että menin käymään Suomi-Kiina -seurassa ja sain sieltä jotain kuva- yms. materiaalia.

Tuttua. Muistan kun lukion opettaja sanoi, että "kyllä minä tunnistan, mikä on teidän omaa tekstiänne" ja kehotus oli myös kirjoittaa omin sanoin. 90-luvulla, kun kävin lukiota, lähteenä käytettiin Grinbergin kansojen historiaa. Mutta yhtälaillahan Wikipedia-lähteissä on käytetty näitä samoja kirjoja eli tuskimpa oikeastaan mikään on muuttunut.:)

Oppilaille yllätyskoe.. Sano, että pelkäät että tämä on plagiointi, mutta jos väitätte, että olette itse sen kirjoittaneet, niin muistatte siitä kyllä hyvin. Laitat muutaman kimurantin kysymyksen. Jos osaavat vastata, hyväksyt tutkielman. Jos eivät, on se merkki että ovat vaan nopsaa kopsanneet perehtymättä asiaan. Oman kirjoittaman asian kyllä muistaa. Eläkä siis paljasta koetta ennekuin tunnin alussa

Oppilaat voisivat valmistautua esittämään lyhyesti suullisesti kirjoitelmansa pääkohdat. Ja vastaamaan vielä pariin open kysymykseen.

Todennäköisesti kehottaisin tekemään uudestaan. Eli en hyväksyisi, mutta en antaisi sitä nelostakaan arvosanaa huonontamaan.



5 olisi ehdottomasti paras numero, jonka voisin antaa.

Te, jotka olette sitä mieltä, että on ok kopioida tekstiä sanalleen (=plagoida). Mikä on koulutuksenne? Opeja tuskin olette, vaikka tähän ketjuun vastaatte. Onko teidän koulutuksessanne lainkaan käsitelty aineiston asiallista käyttöä oman työn lähteenä?

Mielenkiinnosta kysyn onko koulussasi tapahtunut vastaavaa kun koulussa jota lapseni käyvät (Pohjanmaa).

Eli kaksi lukiolaista pyöritti parin vuoden ajan bisnestä jossa tekivät maksusta yläasteen oppilaille esitelmiä. Opettajilla alkoivat hälytyskellot soida, kun samantapaiset esitelmät alkoivat kiertää ensin kasi- ja sitten ysiluokkalaisilla. Tekivät touhusta lopun ja lukiolaiset joutuivat erottamisuhan alle.

Voisiko olla kyse vastaavasta?

Olen kuullut tästä myös.

1) arvioisin tutkielman ihan täysin normaalisti



2) pudottaisin arvosanaa 2 numerolla siitä mitä muuten tulisi



3) ottaisin oppilaat puhutteluun siitä, että tajuat kyllä mitä on tehty ja jos tämmöisestä jäävät vielä joskus vähänkään kiinni, niin numero on 4



4) ilmoittaisin opettajainhuoneessa sankareiden nimet muille opettajille, jotta osaavat vahtia, etteivät enää tänä talvena tee toiseen kertaan samaa huijausta



5) katsoisin itseäni myös peiliin sillä, jos oppilas pystyy täysin plagioimaan tutkielman, niin aiheet ovat silloin liian huonot. Seuraavalla kerralla tee tutkielman aiheet niin, että ne ovat tuoreita. Katso, että tekevät itse osan tutkimuksesta, jos kyseessä on joku aine, jossa voi tehdä itse tutkimusta. Jos kyseessä on joku historia tms., jossa ei voi tehdä omaa tutkimusta niin helposti, niin pistä oppilaat vertaamaan vaikka kahta eri historian tapahtumaa tai vertaamaan esimerkiksi historian tapahtumaa johonkin nykypäivän tapahtumaan.



Mitä hyötyä ylipäätään on tuollaisilla tutkimuksilla, jotka pystyy plagioimaan jostain? Silloinhan ei mitään tarvitse kulkea aivojen kautta vaan voi vaan copy pasteta tekstiä wikipedista tai muilta nettisivuilta.



Toinen vaihtoehto on opetella sitten jonkin prosessikirjoittamisen, käsitekarttojen yms. avulla tekemään tutkielmia, jolloin se prosessi on siinä se tärkein eikä se lopputulos.

niin antaisit arvosanaksi jonkun 5-6, ja sen viikon aikaa muotoilla asiat uudelleen ja ilmoittaa lähteet tarkemmin.



Ja vielä lopuksi vinkin, että toista kertaa et anna tällaista mahdollisuutta.

Mitä jos laittaisit molemmat suullisesti eri aikaan kertomaan tutkielmansa pääsisällön, mitä siitä oppivat ja miten päätyvät johtopäätöksiinsä.



Mikäli osaavat asian ja pystyvät selittämään mitä ovat tutkineet ja miten päätyivät lopputulokseen, niin anna hyvä arvosana,

Jos eivät osaa koko asiaa, niin anna huono tai hylkää

5) katsoisin itseäni myös peiliin sillä, jos oppilas pystyy täysin plagioimaan tutkielman, niin aiheet ovat silloin liian huonot. Seuraavalla kerralla tee tutkielman aiheet niin, että ne ovat tuoreita. Katso, että tekevät itse osan tutkimuksesta, jos kyseessä on joku aine, jossa voi tehdä itse tutkimusta. Jos kyseessä on joku historia tms., jossa ei voi tehdä omaa tutkimusta niin helposti, niin pistä oppilaat vertaamaan vaikka kahta eri historian tapahtumaa tai vertaamaan esimerkiksi historian tapahtumaa johonkin nykypäivän tapahtumaan.

Mutta jos muistelen omia kouluaikojani, niin kirjoitelmathan olivat juuri tyyppiä "Karhu, suomalainen metsän eläin". Ja kirjoitin jo tuolla aiemmin, että ysiluokkalaisella ei ole tietopohjaa vielä juuri mistään tehdäkseen vaikkapa noita vertailuja. Tai ehkä on?

nykyisin kylmästi vain kirjoitan työn perään linkin ko. sivulle ensin, totean, että osaan lukea sivun itsekin ja lupaan, että leikin, etten ole nähnytkään koko paperia, jos saan omaa tekstiä viikon sisällä; yksikään ei vielä ole protestoinut, vaikka tämän olen tehnyt kymmeniä kertoja, vaan uuden tuodessaan ovat todenneet tosiasian ja kertoneet olleensa väsyneitä/kiireisiä/jotain.

Luennoitsijat eivät halua esseevastauksia siksi, että ne on poimittu suoraan netistä yhdistelemällä juuri sillä tavalla kuin ap kuvaa. Minä hylkäisin työt ja keskustelisin ko. oppilaiden kanssa. Ehkä heillä on selitys asiaan ja vaikka ei olisi, teettäisin työt uudelleen.

On kai se ansio sekin, että onnistuu saamaan hyvän arvosanan plagioimalla useampia. Siitä sitten riemu syntyy, jos pääsee aikanaan vaikka opetusminiteriksi, ja joku syynää sen gradun tarkemmin kuin tarkastajat. Itse olen vastaavassa tilanteessa hylännyt, tai itse asiassa pyytänyt kirjoittamaan uudestaan koko tutkielman. Myös 9-luokkalaisen tutkielmasta oli kyse. Olisiko se muuten vastannut noiden oppilaiden normaalia osaamistasoa? Jos näin olisi, niin voisivat hyvin kirkkain silmin väittää kirjoittaneensa sen omin sanoin.

eli olet valmis hylkäämään myös kaikki väikkärit?

mutta ap:n tapauksessa siitä on kyse yhtä paljon kuin väitöskirjoissa. Jos se ei ole yksi yhteen ja aihe on vaikka se "Karhu Suomen luonnossa", niin ei siinä kovin laajaa omaa skaalaa ole käytettävissä kuten ei ole saman aiheen väikkärissäkään. Jostain ne faktat on otettava, ei se ole plagiointia.

tieteellisessä tekstissä (kuten esim. väikkäri) merkitään viitteet tarkkaan (xx.. mukaan jne jne (xx 2004, 345) ja suorat lainaukset merkitään selkeästi. Ap taas kertoo, että oppilaat ovat kopioineet tekstiä sanasta sanaan ja vain muutelleet lausejärjestystä, työn lopussa ei ole tarkkaa lähdettä vaan yleissivu, jonka jostain linkistä löytyy kopioitu teksti.

Mielestäni tuo on ihan selkeä juttu eli hylätty, koska kyseessä on plagiointi. Ottaisin oppilaat puhutteluun ja kertoisin, että saadakseen hyväksytyn on tekstin oltava omaa ja tarkat lainaukset (sanasta sanaan lainatut) merkittävä selkeästi.

Tuo on varsin yleistä niin koululaisten kuin opiskelijoidenkin keskuudessa, että plagioidaan tekstiä ja muutellaan vain lausejärjestystä ja sidossanoja + vaihdetaan muutama synonyymi - ja jos siitä jää kiinni niin arvosana on hylätty.

Ja ysiluokkalainen kyllä tietää tasan tarkkaan mitä tekee ja on toisaalta kykenevä kirjoittamaan ihan omaakin tekstiä - tottakai se on helpompaa kopsata netistä ja muutella vähän, pääsee helpommalla. Alakoululaiselle asia saattaisi olla epäselvä, ei enää yläkoululaiselle.

t. 15 ylä- ja alakoulussa opettanut aineen-/luokanope

puuhaa tuo arvostelu, eiko olisi tosiaan parempi etta saisivat pitaa myos esitelman kirjoittamastaan tutkielmasta niin saavat osoittaa miten hyvin osaavat aihekokonaisuuden, tai etta otatte mukaan arvosteluun muitakin (oppilaita tai opettajia) niin olisi edes yritysta saada hieman oikeudenmukaisempaa systeemia. Tosin nyt alkaa tulla ymmarrysta siihen, miksi hyvia todistuksia ei valttamatta arvosteta tyoelamassa eika jatkoopintoihin pyrittaessa, todistus ei tosiaankaan kerro yhtaan mitaan oppilaan kyvyista jos nailla kriteereilla mennaan. Muualla mailmassa muuten on tuosta ulkoapanttaamisen ihailusta luovuttu tai sita ei ole koskaan ollutkaan, tarkeinta on se miten osaa etsia tietoa ja soveltaa sita kasilla olevassa ongelmanratkaisutilanteessa.



Toinen opettajalle kuuluva ongelma on etta pystyttava antamaan tarkat ja yksiselitteiset ohjeet ja mallit siihen miten tutkielmiin kaytettya lahdetietoa saa kayttaa, kylla oppilaillakin on oikeus saada tietaa mita heilta odotetaan ja millaiset ovat tehdyn tyon arvostelukriteerit.

Sanoin oppilaille, että jos jokin asia on sellainen, että siitä on jostain syystä otettava suora lainaus (esim. jonkun henkilön kommentti), lainaus on ehdottomasti laitettava lainausmerkkeihin ja lainauksen lähde on esitettävä lainauksen yhteydessä. Sanoin myös, että tutkielmassa ei saa olla kovin montaa suoraan lainattua lausetta, vaan sen pitää olla pääosin itse kirjoitettua tekstiä. ap

Mielestäni sanoit jo sen oikean toimintavaihtoehdon eli olet yhteydessä oppilaisiin ja sanot, että tässä plagiointimuodossa siitä saa arvosanan x (heikohko) mutta että heillä on mahdollisuus muokata työtään viikon sisällä.

Olen itse törmännyt yliopistossa vastaaviin tilanteisiin pari kertaa ja jopa yliopistotasolla joidenkin opiskelijoiden on vaikea ymmärtää (edes ohjeistuksen jälkeen), että sanasta sanaan ei toisen tekstiä voi kopioida. Itse tein eräässä tilanteessa niin, että tulostin rinnalle tekstin, jota oli plagioitu ja tekstin, joka oli "opiskelijan oma työ".

on muutamaa yksityiskohtaa muuttamalla kopioitu muualta, niin tuo kopioiotu tutkielma ei ole lähde, vaan oppilaan "oma" tutkielma on plagiaatti. Hylkäisin.

Kopiointi ja tosen työn varastaminen ei kerro mitään siitä onko oppilas oppinut tutkielman kohteena olevan asian. Eihän hän ole käyttänyt omaa päätään kuin plagiaatin kömpelöön peittely-yritykseen.

Jos joku o varastanut oman työnsä toiselta/ toisilta eikä ole jäänyt kiinni, se ei tee tekoa hyväksyttäväksi. Eikä se todellakaan ole mikään ylpeilyn aihe.