HS tänään: Lastenvaatteisiin käytettävä rahamäärä kasvanut

tää just on se harha. Köyhät kuvittelee, että vaateostoksilla ovat "tasa-arvoisia" varakkaiden kanssa.



Tajuamatta ollenkaan, että ei ne oikeasti varakkaat edes tunne noita merkkejä, saati kyylää mitä kelläkin on päällä. Espoo on näitä kuplan huipentumia, jossa Pihtiputaalta muuttaneet sairaanhoitajat löytävät Otaniemestä oman juntti-inssin ja kyyläävät sitten toisiaan niissä postimerkkitonteille parakkikylissään.

mutta eihän tuo minulta ole pois. Itse käyttäisin saman rahan rättien sijaan mieluummin vaikka arjen helpottamiseen (ulkona syöminen yms).

Maailmassa ei ole vain se oma napa, vaan paljon lapsia kuolee joka päivä kehitysmaissa. Miksei voisi ostaa vähän vähemmän niitä lastenvaatteita, ja kirjaimellisesti pelastaa säästyneillä rahoilla lapsia kuolemalta. Esim. 2100€ jos antaa Unisefille, niin 20´000lasta saa poliorokotteen! Miksi ostaa noilla rahoilla muutama kashmirneule, kun sillä rahalla saisi paljon hyvää tehtyä? Meillä on Suomessa asiat liian hyvin, kun voidaan käyttää aikaa ja rahaa niin paljon lastenvaatteisiin, jos sen tunnin päivässä tekisi vaikka hyväntekeväisyyttä, niin saisi paljon paremmin tyydystystä elämäänsä. Shindlerin listassa hyvin tulee siinä lopussa kohta, jossa mies miettii miksi pidin tämän kellon, tämän auton? Olisin saanut näitä vastaan palastettua niin ja niin monta ihmistä, miksi en tehnyt niin.

Maksamalla sen poliorokotteen maksaa samalla osan konekivääristä. Kun Afrikan maiden ei tarvitse kustantaa itse perusasioita vaan ne maksatetaan tyhmillä eurooppalaisilla, jää enemmän rahaa aseisiin.

Kiitos ei, se ei ole minun valintani.

päivän viinejä ja niiden bukeita ja loppupäivän vaatteita. Ei vaisinkaan, tuo äitihän on töissä asiantuntijatehtävissä yhdessä Suomen parhaassa ravintolassaja asuu eteläisessä Helsingissä, eiköhän koti ole esitelty moneen kertaan Glorian kodissa.

eli entinen elämä vaihtunut mm. lastenvaateharrasteluun ;)

mutta ihan Hesarin kuvissakin, niin eihän nuo monta kertaa kalliimmalla ostetut erottuneet ainakaan minulle mitenkään kauniimpina.



Itse ostan halvempaa ja kalliimpaa, aleista ja normihinnoilla. Tärkeintä, että minä ja lapsi pitää vaatteen ulkonäöstä ja laatu on ok. Ei siis tarvitse haalarin vesipilarin olla 10 000, kun pienemmälläkin pärjää kastumatta mainiosti jne.

Taas oli joku lastenvaateblogien lynkkausketju menossa, ja siellä toiset eivät millään ymmärrä eivätkä usko, että toisilla on oikeasti rahaa ja halua panostaa (myös) lastenvaatteisiin. Jutussa ihmettelin toimittajan kehuskelevaa sävyä omasta tilanteestaan, ettei mene rahaa lastenvaateisiin lainkaan, koska ystävät ja sukulaiset kantavat heille muutaman kerran käytettyjä hyviä vaatteita kassikaupalla. Joku on nekin vaatteet ensin ostanut, että hän voi niitä käyttää. Samoin pidin vähän outona sitä äitiä, jolla kahden lapsen vaatteisiin menee vain 20 €/kk, vaikka kirppisvaatteita ostaakin. Olen aina ihmetellyt niitä äitejä, joiden mielestä kirppiksellä pitää myydä vaatteita lähes ilmaiseksi, mitään kalliimpaa ei osteta. Olisi kiva tietää, kuinka paljon on kaltaisiani, jotka pukevat lapset hyvin, kalliisiin, mutta alesita ja ysmyistä sekä käytettyinä ostettuihin lastenvaatteisiin, ja jotka myyvät kirppareilla hyväkuntoisia merkkivaatteita kunnon hinnoilla?

Mua naurattaa, kun välillä saa vihjaliua siitä, että miksi laitan niin suuren sivun tuloistani lastenvaatteisiin. Totuus, laitan saman verran kuin ehkä keskimäärin tavallinen perhe. Ostan vaatteita alesta, aina. juuri koskaan en osta mitään normaalihinnoilla. En vain voi käsittää miksi minun, köyhän yh:n, on sallitumpaa maksaa esim. Jonathanin uudesta haalarista saman verran kuin Po.P:n puvusta?? Sitä ei vain kestetä, jos köyhä ja rahvas pystyy järjestämään asiat niin, että voi ostaa laadukasta, kuten parempituloisetkin. Itse ostan ajoissa aina lastentarvikkeet. Esim nyt on Po.P:n kuorivaatteet ovat -30%. Ostin ensi kevääksi esikoiselle ulkovaatteet, jotka kestävät vielä kuopuksellekin. Minä kierrätän myös vaatteita huutonetin kautta ja kirppisten kautta, ja myös ostan niistä paljon. Pointti; kulutan saman verran rahaa lastenvaatteisiin, kuin keskiverto perhe, vaikka tulot ovat puolet siitä. Se on vain viitseliäisyydestä kiinni. Ja kyllä ihan mielelläni lapsiin kaikki ylimääräiset rahani laitankin; harrastuksiin, vaatteisiin, laadukkaaseen ruokaan jne. Eli sen mitä ennen rälläsin, laitan nyt noihin.

Olen tuo, kenelle vastasit. Kiva kuulla, että samanlaisia löytyy:) Oma elämäntilanteeni on erilainen, mutta toimin ihan kuten sinä. Kaikenlaista olen kokeillut, mutta loppujen lopuksi todennut tietyt merkit paremmiksi kuin toiset. Samoin minä olen ostanut Po.Pia varastoon:) Ja nyt on kaikki lasten talvivaatteet jo hankittu kauan sitten tulevaa kautta varten. Kaikkea kivaa italialais- ja ranskalaismerkeiltäkin on, mutta ei mitään täyteen hintaan.

Tuli oikeasti hyvä mieli jutustasi. Kiva, että panostat lapsiin myös pukeutumisessa. Ne haalarit ovat lasten työvaate, ja huonoista kärsisi koko ajan.

...ikinä ostais lapselle Cirafin haalaria ja minusta sellainen äiti EI sijoita lapseensa, sillä markettivaatteessa ei ole kunnon teknisiä ominaisuuksia, tämä on fakta.

Mitähän ne tekniset ominaisuudetkin oikeasti on, minkä perään me täällä kouhkataan... (retorinen kysymys, ei tarvi vastata)

Oikeasti jos miettii, millä tulee toimeen, ei Po.P:t ja Reimatecit ole ollenkaan tarpeen ja jopa sillä Cirafillakin voisi pärjätä. (toki en väitä tätä faktaksi, koska yhtään Cirafia meillä ei ole, mutta isovanhempien hankintoina joitakin muita "merkittömiä" kyllä)

Minä väitän, että suuren osan tästä vaatebuumista selittää se, että lapset ovat nykypäivän ihmisille yksi minuuden jatke. Se miltä lapset näyttää kertoo siis jotain vanhemmista. AVkin on täynnä kirjoituksia erinäköisistä lapsista ja mitä lasten ulkonäön perusteella vanhemmista voi päätellä.

Vaatteilla siis voidaan pöhkittää omaa itsetuntoa ja viestiä ulkopuolisille kaikenlaista. Ja onhan vaatteiden ostelu ja sommittelu hauskaa ajanvietettäkin, jos rahat sen sallivat.

Minä ainakin voin rehellisesti tunnustaa, että haluan pukea lapset nätisti, jotta muut näkevät, että

-heistä huolehditaan

-minulla on varaa (en ole rikas mutten köyhäkään)

-minulla on (omasta mielestäni) hyvä maku ja olen tyylikäs

-lisäksi notkun nettikaupoissa silloin, kun lapset nukkuvat ja minulla on hetki aikaa kahvikupin äärellä. Jos olisin fiksu, käyttäisin senkin ajan johonkin hyödylliseen.

-lisäksi, koska olen kotona lasten kanssa, mun ei paljon kannata satsata omiin vaatteisiin, kun lapsiarjessa ei paljon ulkona käydä. Niinpä kun ennen ostin bilemekkoja, nyt hankin lastenvaatteita.

Nuo syyt ovat kaikki todella pinnallisia ja itsekkäitä ja paremmin satsaisin lapsiini jos laittaisin rahat säästöön kuin ostelen esim. Po.Pia ja Me&I:tä. Mutta kysehän onkin mun omista tarpeistani ja niiden tyydyttämisestä.

Se, että nykypäivänä niin monet pönkittävät itsetuntoaan lasten avulla on aihe, josta voisi myös vähän keskustella...?

yksivuotiaalle "työvaate"...

yksivuotiaalle "työvaate"...

sillä, että typerät hankinnat ovat lapsille "työvaatteita"...

ja jokaisen oma asia, miten paljon rahaa laittaa vaatteisiin. Ajankäytöstä, itsellekin tuli mieleen, että kyllä lapsiin panostaminen tarkoittaa minulle aivan eri asiaa kuin vaatteiden pohtimista, mutta toisaalta varmaan kaikki vanhemmat ottavat sen oman aikansa sen asian parissa mistä nauttivat.



Mutta 200 euron villapaidat 1-5 -vuotiaille ovat kyllä ainakin siinä mielessä järjettömiä, että pitäähän lasten saada leikkiä riehakkaasti & toisaalta tuon ikäiset syövät usein sotkuisesti- epäkäytännöllisyys veisi multa järjen. (no, ei varmaan tuossa kasmirvillapaidassa syödä tai hypitä mutalätäkössä).

"pelaaminen" menee myös niin päin että akateemiset/sivistyneet mammat oikein pitävät huolta ja korostavat sitä kuinka halpoja ja käytettyjä lastenvaatteita ostavat ja pitävät huolta siitä että pikku-Taimilla on mahdollisimman nukkaiset ja kuluneet vaatteet kerhossa koska tänä päivänä se kertoo sivistyksestä, lastenvaateisiin panostavat taas ovat juntteja teini-äitejä.

että tuo lastenvaatehaarastus on jatkoa tälle kotoilu- ja käsityöbuumille, mikä on ollut muodissa jo jonkun aikaa. Kun maailma ja työelämä on arvaamatonta, kylmää ja kovaa on jotakin, mitä voi kontrolloida ja laittaa mieleisekseen: kutoa villashaalin, kokata gourmet`ta tai pukea lapset kalliisti ja kauniisti.

Keskitytään pieniin asioihin, kun isot asiat tuntuvat arvaamattomilta.

Mutta edelleen itse ajattelen, että joku tuhoton kohkaus pienten lasten vaatteista on aika huonosti valittu "pieni asia". Lapselle on täysin yhdentekevää se, minkä merkkiset vaatteet hänellä on yllään, kunhan ne ovat mukavat ja sopivat.

-5-

oli mulle ihan normaalia ostaa 1000 euron timantit. pidinhän niitä pari viikkoa, kunnes ostin toiset. Ja voin kertoa että siellä palkka ei antanut tähän myöden. Mies paljon elätti.

Mutta pari vuotta ostelin ja nyt on tosi kauniita, ajattomia koruja, eikä tarvi niitä pariin vuoteen ostella.

Kunnes ne menee pois muodista ja uudet korut taas ostoslistalle.

Kukaan mun ystävistä ei pitänyt mua pimeenä, koska he tunsivat minut.

En ottanut velkaa emmekä asuneet kadulla. Nautin kauniista, aidoista koruista eikä se ole keneltäkään pois.

Jos jollain ihmisellä on niin paljon ylimääräistä että hän voi laittaa 500 euroa kuussa lastenvaatteisiin, hieno homma ! Minulla tällä hetkellä ei ole ja tuskin pariin vuoteen tulee olemaankaan. Kun tämä espoolainen äiti ostaa ns minunkin puolesta vaatteet lapsilleen, voin mä ehkä mennä ostamaan hänen jämiään kirppareilta, kaupat saa asiakkaita.



Jokainen tuhlatkoon omat rahansa mihin huvittaa !

Voin taata ja alleviivata, että kyllä ne "oikeasti" varakkaat (mitä ovat oikeasti varakkaat? Tarkoitatko sillä ns. vanhan rahan sukuja?)todellakin tuntevat hyvälaatuiset vaatemerkit kuten P.op ja niitä ostavat, koska ne ovat käytännöllisiä ja kestäviä. Sitä paitsi eihän esim. P.op ole mikään varsinainen ökyhintainen merkkivaate vaan ihan normivaate, en usko että kukaan "köyhä" kuvittelee itsensä rikkaaksi ostamalla Popin vaatteita, absurdi ajatus :)

tää just on se harha. Köyhät kuvittelee, että vaateostoksilla ovat "tasa-arvoisia" varakkaiden kanssa. Tajuamatta ollenkaan, että ei ne oikeasti varakkaat edes tunne noita merkkejä, saati kyylää mitä kelläkin on päällä. Espoo on näitä kuplan huipentumia, jossa Pihtiputaalta muuttaneet sairaanhoitajat löytävät Otaniemestä oman juntti-inssin ja kyyläävät sitten toisiaan niissä postimerkkitonteille parakkikylissään.

Köyhät luulee voivansa ostaa itsensä rikkaan näköisiksi.



Minä en ainakaan tiedä mikä on Poppi tai Pop tai whatever... Joten hukkaan menee, jos joku sillä yrittää uida piireihin.

tulee mielenkiintoisesti esille se, että luokan käsite on muuttunut ja osittain hämärtynyt. Korkea koulutus ja suuret tulot eivät ole enää niin voimakkaasti yhteydessä kuin ennen. Niinpä on vaikea sanoa, mistä kalliit vaatteet, merkkivaatteet, kierrätysvaatteet, välinpitämättömyys vaatteista jne. ovat oikeastaan merkkejä. Joku voisi tutkia asiaa.

edes tuota merkkiä tiedä. Tiedoksesi, että se on tuikitavallinen hyvälaatuinen ruotsalainen lastenvaatemerkki, jota käyttämällä kukaan ei näytä rikkaalta tai yritä uida piireihin :D

Pidät siis itseäsi rikkaana, joka ei tiedä mikä on merkki on Po.p? Sen käsityksen kommentistasi ainakin saa. Aika huvittava olet :)

Köyhät luulee voivansa ostaa itsensä rikkaan näköisiksi. Minä en ainakaan tiedä mikä on Poppi tai Pop tai whatever... Joten hukkaan menee, jos joku sillä yrittää uida piireihin.

Ja olen rikas.

vielä muutama vuosi sitten niin suosittu. Omat lapseni esimerkiksi ovat jo koulussa, eikä heidän kura-housuiässään poppeja ollut oikeastaan kenelläkään.



Sinänsä minusta vaatemerkit ovat ihan ok ja varsinkin ulkoiluvaatteisiin kannattaa pienellä muksulla satsata, koska tarhassa ulkoillaan aika monenmoisessa kelissä, eikä ole kiva, jos räpäskäkelillä on muksu nahkaa myöden märkä.



Mutta pointti ainakin minulla ei ollutkaan se, että jollain on varaa ostaa törkeän hintaisia villapuseroita (vaikka se onkin lapsen kannalta hukkaan heitettyä rahaa ja johtaa monasti ylivarovaiseen kieltelyyn). Vaan se, että yletön asiaan keskittyminen ja pähkiminen on vähän tyhjänpäiväistä hommaa, kun sen ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin. Rahaa ehkä on jollain liikaa, aikaa kumminkaan ei.



-5-