Onko vaimoni alkoholisti?

Tiedän se, koska itsekin olen tuollainen.

kolme litraa on 24 annosta



suurkulutuksen raja naisilla taitaa olla 14 annosta viikko



mikä on suurkulutuksen/alkoholismin raja en tiedä sitä

toinen juo pari lasia viiniä.

Koeta keskustella asiasta vaimosi kanssa.

Otin asian esille. Se keskustelu loppui lyhyeen ilmoitukseen "minulla ei ole mitään ongelmaa"...

Jokapäiväisyys kertoo, että hän ei oikein pysty enää olemaan ilman. Puoli litraa on kuitenkin melkein pullollinen. Se on jo miehellekin liikaa, enenmmän kuin kohtuukäyttöä. Naiselle myös terveyshaitat tulevat nopeammin kuin miehelle. Ota asia puheeksi vaimon kanssa. Todnäk hän "lääkitsee" alkoholilla ahdistustaan tai masennustaan.



Tässä Päihdelinkin testi

http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit

On alkoholiongelmaa vaimollasi ja tuo kieltäminen kertoo siitä myös.

Ellei suhtaudu huoleesi vakavasti ja muuta toimintoansa, ohjaa hoitoon. Ongelma tulee pahenemaan jatkossa eli tarvitsee yhä enemmän viiniä tai muuta saavuttaakseen itselleen mukavan fiiliksen. Millään muulla ei ole alkoholistilla väliä.

Klikkaa mua

Ellei suhtaudu huoleesi vakavasti ja muuta toimintoansa, ohjaa hoitoon. .

Äidilläni samaa vikaa ja selvitetty isäni kanssa asiaa. Aikuista ihmistä ei voi pakottaa hoitoon...

Vaarallista totuttautua päivittäiseen juomiseen.

Lapset vaistoavat erittäin herkästi vanhemman humalatilan. Asia on usein "virtahepo olohuoneessa" jonka olemassaolon kaikki tajuavat, mutta siitä ei puhuta sanattomasta sopimuksesta. Isänä sinun pitää antaa lapsille mahdollisuus puhua. Hae apua. Aikuista ei tosiaan voi välttämättä pakottaa hoitoon, mutta voi kannustaa, painostaa ja voi pelastaa oman elämänsä ja lasten elämän. Alkoholismia ei pidä hyväksyä. Perheessä on voitava asettaa rajat alkoholinkäytölle. Vaimosi tuhoaa hiljaa myös itsensä. Viinankäytöllä on taipumus lisääntyä ja mitä vanhempia lapset ovat, sitä vapaammin viinaa voi ottaa. Ilmoita nyt aluksi, että et hyväksy jokailtaista tissuttelua ja että haluat viedä vaimosi lääkäriin. Jos viina on vaimolle sinua ja perhettä rakkaampi, harkitse lähtemistä.

Alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus usein surulliseen loppuun asti. Minä tämän tiedän, koska itse olen ollut samalla tiellä, nyt toipunut alkoholisti.



Väitteet siitä, että ottaa rentoutuakseen tai hyvän ruuan kera, ovat vain tekosyitä saada päihtyä.

Mies tarvitsee viiniä pihvien kanssa ja akvavitia rapujen kanssa. Saunassa olutta ja baarissa snapseja.

Tulee töitten jälkeen rennompi olo, kun ottaa pari kaljaa. Kun esitän toiveen vähemmästä juomisesta tai kysyn, miksi tarvitsee vaikkapa snapseja, katsoo minua kuin vajakkia.

Kaveriporukassa on pari alkoholistia ja hyvin viihtyy heidän kanssaan.

Aina on aihe juomiseen.

Emme asu yhdessä, tapailemme vaan.

Kirjoitin illalla tästä aiheesta.

Teillä on kotona vaiettu salaisuus, mikä kuitenkin vaikuttaa koko perheenne elämään. Lapset tajuavat paljon enemmän kuin aikuiset tahtovat myöntää.

Vaimollasi omn ollut joku syys aloittaa juominen ja se on nyt jäänyt päälle.

Tee ongelma näkyväksi sielläkin eli ryhdy puhumaan suoraan, mutta maltilla, että taasko otat viiniä tai tehtäisikö jotain muuta kuin katsottaisi sinun juomistasi.

mutta suurkuluttajalla on iso riski tulla alkoholistiksi. Ero näissä on se, että suurkuluttaja voi halutessaan vähentää juomistaan, eli ei tarvitse kokonaan luopua alkoholista kuiten alkoholistin. Toinen ero on se, että alkoholismi on sairaus ja se etenee, eli jos vaimosi on alkoholisti, niin juominen tulee menemään pahemmaksi, se miten nopeasti näin käy on yksilöllistä.



Jos vaimosi kieltää asian, ei sinun asemasi ole helppo. Toivottavasti vaimosi on vain suurkuluttaja ja jossain vaiheessa tajuaa vähentää juomistaan, koska tuo määrä ei todellakaan ole terveydelle vaaratonta ja lisäksi lapset kyllä sen huomaa, vaikkei vaimo näkyvästi humalssa olisikaan. Juominen näkyy kuitenkin mm. väsymyksenä, masennuksena, unettomuutena yms, joiden vuoksi vaimosi ei jaksa kohdella lapsia ihan samalla tavalla kuin hän ilman alkoholia tekisi. Lisäksi alkoholi saattaa usein mennä lasten tarpeiden edelle sillä tavalla, että kaikki yhdessä tekeminen suunnitellaan siten, että vaimosi voi samalla ottaa muutaman lasin viiniä, kaikki muu toiminta jää pikkuhiljaa pois tai jää sinun vastuullesi (lasten kuljettaminen harrastuksiin yms, jossa ei voi viiniä juoda). Tätä ei itse helpolla huomaa, ja jos kyseessä on alkoholisti, niin sitä ei ainakaan myönnä.



Jos vaimosi kieltää ongelman, ota sinä kuitenkin asioista selvää, voit hyvin käydä juttelemassa asiasta mm. A-klinkalla, saat sieltä neuvoja ja apua, vaikka sinusta ehkä tuntuu ettet niitä tarvitse. Mutta ei neuvojen kuuntelemisesta ole mitään haittaa, sen sijaan siitä saattaa olla paljon hyötyä

ja jos joku kysyy kyytiä, on vastaus, ettei ole ajokunnossa. Ja tuo vastaus tulee ylpeillen, ei pahoitellen, mikä on minusta ikävää.

Yhtä oleellinen kuin juotu määrä on mun mielestä tuo säännöllisyys, että hän joka ilta nauttii ne lasillisensa. Tuntuu melkein pakonomaiselta tai maneerilta. Mitä tapahtuisi jos sitä viinilaatikkoa ei olisi kotona? Tekisikö vaimo asiaa Alkoon tai lähibaariin jollakin verukkeella? Olisiko levoton, vihainen tai ärtynyt?

Kirjoitat, ettei hänestä juurikaan huomaa että hän on juonut. Koska olet viimeksi nähnyt hänet aivan selvin päin, siis ei humalassa, tuiskeessa, takatuupparissa, krapulassa, "väsyneenä"?

Vaimosi täytyy tajuta että hänellä on ongelma ja hakea siihen apua. Sinun tehtäväsi on sitten tukea häntä. Jos hän ei itse tajua juovansa liikaa, et ikävä kyllä voi tehdä paljonkaan.

Ja joo, kokemusta on. Sekä isä että ex alkoholisteja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholismi

jos on riippuvainen alkoholista joi sitä paljon tai vähän, maksa kertoo

Mielestäni vaimosi on suurkuluttaja. Alkoholismin ja suurkulutuksen välinen ero ei ole monelle tiedossa. Neuvoisin sinua menemään ensin yksin alkoholismin "esittelyluennolle". Niitä pitävät monet tahot, ovat ilmaisia ja niissä ei kerrota nimiä. Silloin saat itse sen tiedon, jota kaipaat.

Alkoholismi vaikuttaa koko perheeseen, alkoholismin työhön ja kokonaisvaltaisesti kaikkeen toimintaan. Alkoholistin ja muitten välissä on AINA pullo. Samoin yksi ero suurkuluttajan ja alkoholistin välillä on että alkoholisti ei oikeasti pysty yksin lopettamaan vaikka haluaisi. Suurkuluttaja pystyy.



Alkoholistille alkoholi vaikuttaa vanhvasti. Juopuminen on vahva elämys.



Ainakaan sun kertomuksen mukaan vaimosi ei vaikuta alkoholistilta vaan suurkuluttajalta. Mutta riski alkoholisoitua on olemassa ja tuo määrä on suuri naiselle. Eli todellakin näkyy pian terveydessä ellei jo näy.

Voin omasta kokemuksesta kertoa, että tavattuani miehen, oli mukavaa saada pullo viiniä tuomiseksi. Laitettiin ruokaa ja juotiin viiniä hyvän ruuan kanssa. Lapsuuskodissa ei tätä ollut, joten kai joku uutuus viehätti.

Tilanne kehittyi siihen, että sitä viiniä oli sitten seuraavanakin päivänä ruuan kanssa ja siitä lisääntyi booleihin, baarijuomisiin ja ties mihin.

Aikansa tuo oli hauskaakin, joskus.

Halusin vähentää omaa käyttöäni, sillä olin usein väsynyt illan juomisen jälkeen, vaikka se olikin vain viiniä ruualla. Totesin, että hyvin pärjään ilmankin.

Miehen kohdalla vastaavsti käyttö on lisääntynyt ja juo yksin sen viinipullon illassa. Lisäksi menee olutta, lonkeroa tai siideriä. Baareihin en mukaan enää lähde, mies tarvitsee ne illat myös.



Eli tarinan ydin; jollakin juomamäärät vain lisääntyvät, eikä ole merkkiäkään halusta vähentää. Toivottu olotila saavutetaan entistä enemmän juomalla.

Kärsin tästä, mies vain naureskelee ja pitää juomista tapana rentoutua. Itsekästä minusta.