Kannattaako edes miettiä toista lasta, jos
päivittäinen lyhytkin oma aika on tärkeää äidin jaksamisen kannalta? Siis se, että saa lukea lehden ja juoda kahvin omissa ajatuksissaan.
Loppuuko oma aika ihan tyystin toisen lapsen myötä, vai unohtuuko tällaiset toiveet arjen pyörityksessä?
Vai tuleeko omaa aikaa tarvitsevasta äidistä hermoheikko tiuskija useammalle lapselle?
Kommentteja ja kokemuksia elävästä elämästä kaipaan, kiitos. Ja erityisesti jos joku on painiskellut saman asian kanssa, mihin päätökseen päädyit ja miksi?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
se lapsuusaika on niin lyhyt, että kyllä aikuinen ihminen sen kestää ilman lehdenlukuakin.
keskustella ihmisten kanssa siitä lapsestaan vain.
mä en ainkaan puhu lapsistani tutuille tyyliin meidän janica jessica sitä ja tätä. Haluan yleensä puhua muista asioista, kuunnnella ystäviäni ym. Onhan sitä elämässä muutakin. Toki siinä tapauksessa jos tulee yleisesti lapsista puhetta lapsellisen ystäväni kanssa, mutta en silloinkaan suu vaahdossa paasaa:D
Jokainen vanhempi oppii, ettei muita ihmisiä kiinnosta heidän lapsensa.
Ei kannata