Kannattaako edes miettiä toista lasta, jos

silti haaveillaan toisesta lapsesta! :)

siis miksi ei muka saisi omaa aikaa kun on kaksi lasta? Toinen nukkuu varmana päiväunet. Meillä kolme lasta ja tuo 1v 3 kk nukkuu edelleen 3 jopa 4 tunnin päiväunet aina ja isommat remuaa sitten pihalla. Ja sisarukset on rikkaus itserakkaita ainoista kakaroista tulee, yleensä siksi kun ne hemmotellaan ja kasvavat pumpulissa. En kuitenkaan yleistä näin on vaan kaikilla tutuillani joilla yksi lapsi.

se lapsuusaika on niin lyhyt, että kyllä aikuinen ihminen sen kestää ilman lehdenlukuakin.

lapsi ja ainoaksi jää. Ja mielestäni lapsuusaika ei todellakaan ole lyhyt ja haluan (nyt nuorena) tehdä elämässäni muutakin kuin omistaa sen pesueelle. Tyytyväinen näin=)

Kai se isä voi suoda sen oman ajan sinulle ihan joka päivä, jos on tarpeen?



2

syntyi, oli niistä jo pian seuraa toisilleen. Pieni istui sitterissä ja kuunteli ja katseli isomman leikkejjä. Nyt kun lapsia on kolme on omaa aikaa enemmän kuin tarpeeksi, välillä on jo ihan tylsää. Nytkin ne on ollut aamusta asti yläkerrassa leikkimässä. Välillä täytyy vain käydä pienintä vähän komentamassa.

siis miksi ei muka saisi omaa aikaa kun on kaksi lasta? Toinen nukkuu varmana päiväunet. Meillä kolme lasta ja tuo 1v 3 kk nukkuu edelleen 3 jopa 4 tunnin päiväunet aina ja isommat remuaa sitten pihalla. Ja sisarukset on rikkaus itserakkaita ainoista kakaroista tulee, yleensä siksi kun ne hemmotellaan ja kasvavat pumpulissa. En kuitenkaan yleistä näin on vaan kaikilla tutuillani joilla yksi lapsi.

Jotka nukkuvat hyvin. Oma lapseni on aina nukkunut päiväunet lyhyissä pätkissä, varsinkin ihan vauvana max 45 min., ja usemmiten vain rattaissa, ja liikkeessä on oltava koko ajan. Eli sen oman ajan olen käyttänyt kävellen, josta tietysti saa liikuntaa, mutta silti teen sen toista varten, en itse niin päättäen. Kaiken lisäksi lapsi heräsi varsinkin aiemmin todella herkästi, eli esim. pysähtyessäni liikennevaloihin, tai kauppaan mennessä tuulikaapin huminaan. Kävelläkin piti siis koko ajan mahdollisimman hiljaa, eikä esim. puhelimeen voinut puhua samaan aikaan.

Onneksi lapsi on nukkunut yöt hyvin, mutta päivällä oma ajan puute väsyttää minua. Hemkisesti enemmän kuin fyysisesti siis.

Ap.

ja minusta tuli hermoheikko valittaja :( tosin meillä lapsia on 3

ja minusta tuli hermoheikko valittaja :( tosin meillä lapsia on 3

Tätä vähän pelkäänkin, ja siksi kovasti pohdin asiaa. Lapsia on tietty niin erilaisia, ettei kokok kuviota voi tietää etukäteen, ja mietin missä omat rajani jaksamisen kanssa menee.

Kiitos että vastasit, kerro lisää teidän arjesta jos jaksat, niin saan vähän perspektiiviä. Onko teillä ihan kaaosta vai rytmit selvät, miten unet jne? Mitä teet jaksaaksesi?

Ap.

mutta itse olen huomannut, että kun vauvan lisäksi on muitakin lapsia, siitä tulee "virikettä" äidillekin, eli jotenkin on virkeämpi itse, kun se lastenhoitohomma on vaihtelevampaa. Miestä toki tarvitsee, eikä ihan vapaata aikaa hirveästi ole. Mutta kyllä lehden aina saa luettua (videot on keksitty...)

Kai se isä voi suoda sen oman ajan sinulle ihan joka päivä, jos on tarpeen?

2

Ja osallistuu kiitettävisti, mutta varsinkin ihan pienenä se vauva on aika tiiviisti äidissä kiinni imetyksen takia.

Ap.

olen jo palannut työelämään (onneksi) mutta kyllä meillä oli selvät rutiinit yms. Mutta kun lapsia on monta niin koko ajan joku tarvii minulta jotain. Ja tuo että ne leikkivät kiltisti yhdessä on mitä suurin valhe: oikeasti ne riitelevät tosi paljon. Ja mies pakenee töihin jatkuvasti.

Ei kannata! Ihanaa kun on vaan yks lapsi!

Kyllä loppuu, koska vauva vaatii 24/7 aikuista ja toinen lapsi osaa ottaa huomionsa siinä sivussa. Mitä isompi ikäero lapsilla sen helpompi. Oon itse kolmen lapsen äiti. Lapset 2006, 2013 ja 2017.

Vierailija kirjoitti:

siis miksi ei muka saisi omaa aikaa kun on kaksi lasta? Toinen nukkuu varmana päiväunet. Meillä kolme lasta ja tuo 1v 3 kk nukkuu edelleen 3 jopa 4 tunnin päiväunet aina ja isommat remuaa sitten pihalla. Ja sisarukset on rikkaus itserakkaita ainoista kakaroista tulee, yleensä siksi kun ne hemmotellaan ja kasvavat pumpulissa. En kuitenkaan yleistä näin on vaan kaikilla tutuillani joilla yksi lapsi.

 

 

Jotka nukkuvat hyvin. Oma lapseni on aina nukkunut päiväunet lyhyissä pätkissä, varsinkin ihan vauvana max 45 min., ja usemmiten vain rattaissa, ja liikkeessä on oltava koko ajan. Eli sen oman ajan olen käyttänyt kävellen, josta tietysti saa liikuntaa, mutta silti teen sen toista varten, en itse niin päättäen. Kaiken lisäksi lapsi heräsi varsinkin aiemmin todella herkästi, eli esim. pysähtyessäni liikennevaloihin, tai kauppaan mennessä tuulikaapin huminaan. Kävelläkin piti siis koko ajan mahdollisimman hiljaa, e

Mulla kaikki vauvat olleet samanlaisia, levottomia..

Näin jälkikäteen ajateltuna ei olisi kannattanut hankkia neljää lasta. Yksi olisi riittänyt. Hirveä työ kuskata päiväkodissa ajoittain kahtakin . Asunto piti olla iso, että mahduttiin kaikki.  Yhden lapsen kanssa ois riittänyt kolmiokin. Jokainen tehkööt niin, kun tuntee voimiensa ja rahansa riittävän. Se vaan, että ne voimat ainakin voivat loppua kesken kaiken.

Kai nyt yhden lehden lukemiseen saa aina järjestettyä aikaa. Ite en halua toista lasta, koska olen tajunnut etten selviä ilman omaa aikaa ja yhden kahvikupposen nauttiminen ei siihen riitä. Eka lapsi alkaa olla siinä vaiheessa, että ei enää ihan jatkuvasti roiku äidissä ja osaa tehdä jo asioita itse sekä viihtyä hetkisiä itsekseen. En kestä ajatusta siitä, että pitäisi aloittaa kaikki taas alusta.

Tähän maailmaan lapsi lisää? Ja mietitte jo nyt  yksityiskohtaisia problemsejakin?

Niin.

Vierailija kirjoitti:

vaan lapseni ovat osa minun elämääni.



Koululaisia jo, enkä edellenkään kadu sitä, etten lukenut lehtiä muutamaan vuoteen...

Sama juttu. Minulla hujahti kymmenen vuotta lasteni kanssa, ennenkuin pystyin uudestaan lukemaan iltaisin kirjaa sängyssä. Ensimmäistä lasta piti viihdyttää, ja shokki oli aikamoinen äidiksi tultuani. Mutta kun hyväksyin se, että minun inspiraatiotani ei kysytä, vaan arjen täytyy pyöriä, homma alkoi hoitua, tehokkaasti jopa. Suosittelisin uudestaan isoa perhettä. Muutuin itsekin sosiaalisemmaksi!

Jos epäilyttää, älä ala lapsentekopuuhiin.

Joka ikisellä lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja haluttuna 100%.  Jos epäröi, se on merkki sittä että paina stop-nappia.

Sinulla ei ole oikeutta hankkia lasta koska niin haluat ja se olisi kiva.  Kyllä siihen tarvitaan paljon painavammat perusteet.  Lapsi on oma elävä yksilönsä jolla on oikeus olla toivottu ja taatusti haluttu ja niin että puitteet takaa sen etä elämän alkuvuodet varsinkin on turvalliset ja täynnä rakkautta.  Totta kai sen jälkeenkin mutta erityisesti ne kaikista tärkeimmät ensimmäiset vuodet.

Ei