Lue keskustelun säännöt.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on NIIIN hanurista!
24.10.2011 |
Mä aloitan työt kuukauden kuluttua, ja olen hakenut pojalleni päiväkotipaikkaa jo 10 kk sitten. Meidän alueen päiväkodit on ihan järkyttävän ruuhkaisia, olleet jo monta vuotta ja varmaan siksi päätökset tulevat todella myöhään. Alueelta suljettiin muutama vuosi sitten kolme päiväkotia, kun ennusteiden mukaan lapsimäärät vähenevät radikaalisti. No eipä vähenneet, päin vastoin, ja täällä ollaan ihan kusessa hoitoonpääsyn kanssa.
Kuulin tänään kerhossa, että yksi äiti oli saanut tiedon hoitopaikasta. Heidän poika oli päässyt samaan päiväkotiin jossa isosiskokin on, hurraa! Äiti tosin itse on kotona perheen vauvan kanssa ja molemmat isommat lapset siis hoidossa. Päiväkoti oli sama, johon minäkin hain paikkaa.
No, kotiin päästyämme luurin kampeen ja päiväkotiin soittamaan. Juu, kyllä, paikat on jaettu, mutta valitettavasti me ei päästy sinne. Heillä oli vain yksi paikka vapaana, ja etusijalla oli toinen perhe, jolla oli jo yksi lapsi ennestään samassa tarhassa. Aivan hoo-molaisena kysyin, että miten voi näin olla? Meillä on molemmat aikuiset kuukauden kuluttua töissä, mutta paikka annetaan kuitenkin sellaiselle perheelle, jossa toinen aikuinen on kotona!!
Soittelin lisää, ja lopulta selvisi minne me "pääsemme".. emme päässeet oman alueen päiväkoteihin vaan joudumme viemään lapsen kuuden kilometrin päähän toisen alueen päiväkotiin. Meillä on kaksi hakijaa/viejää ja vain yksi auto, eli toiseen suuntaan on aina mentävä lapsen kanssa bussilla.
Ja syy tähän? Alueellamme on kuusi päiväkotia, jotka ovat aluejohtajan mukaan täynnä ei paikkoja yksinkertaisesti ole. On kuulemma niin paljon näitä subjektiivisen hoito-oikeuden käyttäjiä, että tarhat ovat savupiippua myöden täynnä! Ok, ymmärrän kyllä, että heilläkin on oikeus hoitopaikkaan, mutta MIKSI etusijalla eivät voi olla ne perheet, jossa käydään töissä ja sitä hoitopaikkaa tarvitaan OIKEASTI??!
Kommentit (284)
on vain lapsen oikeus saada päivähoitoa jos kotiolot eivät riitä lapsen kehitystä ja kasvua turvaamaan. Työssäkäyvä voi laittaa lapsensa laadukkaampaan hoitoon yksityiseen päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja erikoista, että tässä syyllistetään kotona olevia äitejä, eikä kuntien lapsi- ja perhepolitiikkaa. Tai mikäs siinä joo, samalla logiikalla sopisi tarttua esim vanhusten hoidon epäkohtiin. Mikseivät esim työttömät tms muka voi hoitaa iäkkäitä läheisiään? Kyllä vanhainkotien ym laitosten pitäisi olla ensisijaisesti työssäkäyvien lasten vanhemmille tarkoitettuja. Vai eikö aikuisilla lapsilla muka ole mitään velvollisuuksia hoitaa vanhuksiaan? Yhteiskunnanko pitäisi hoitaa, tässä taloustilanteessa, ei hyvää päivää. Nih.
Vanhemmat ovat alaikäisten lastensa huoltajia. Aikuiset eivät ole automaattisesti iäkkäiden vanhempiensa huoltajia.
Kysymys on kuitenkin yhtälailla hoivan tarpeessa olevista väestöryhmistä. Siksi vertaus on osuva. Myös siksi, että vanhuksille yritetään saada subjektiivinen oikeus laadukkaaseen hoitoon - nyt nähdään millaista se on kun sitä ei ole, hoidon laadussa on nimittäin suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Tätäkö halutaan (taas) myös lapsille?
todellakin poistaa. Vain sossun kautta oikeus pk-paikkaan jos vanhempi tai vanhemmat kotona. Mäkin menetin työpaikan, kun laiskojen mammojen mukulat hoidetaan päiväkodeissa. Ja turha tulla ruikuttaan,e tten tiedä syitä miksi kukakin sine lapsensa vie. Yli 90% vie vain sikis kun ei viitsitä hoitaa itse niitä lapsia. Ja tiedän, että lain mukaan paikkojen on järjestyttävä, mut tyhjästä on paha nyhjästä.
siis eikö kuntanne järjestänytkään hoitopaikkaa, vaikka on lain mukaan pakko? Outo juttu, kai sinä nyt veit sen hallinto-oikeuteen?
Ymmärrän ap:n tuskan.
Pääkaupunkiseudulla 6km bussilla ruuhka-aikaan tarkoittaa noin puolen tunnin matkaa eli tunnin pidennystä lapsen päivittäiseen hoitoaikaan. Joissain tapauksissa se voi myös tarkoittaa, että päiväkodin aukioloaika ei riitä. Eli jos työaika alkaa klo 8 ja matka kotoa kestää sinne puoli tuntia, pitää eri suunnassa olevaan päiväkotiin lähteä jo 6.30, ja tuupata lapsi klo 7 aukeavasta ovesta pikaisesti sisään jotta ehtii klo 8:ksi töihin. Sen sijaan että voisi viedä lapsen kodin vieressä olevaan päiväkotiin ja lähteä kotoa 45 min myöhemmin.
Ja sama iltapäivällä eli jos lähdet klo 16 töistä, olet päiväkodilla klo 17 ja näin lapselle on hienosti saatu 10 tunnin hoitopäivä.
Ja tuossa kun joku ehdotti että ap:n miehen pitäisi ennen töihin menoa viedä lapsi hoitoon, niin mitenköhän se muka onnistuisi... Jos työaika alkaa klo 7 ja matkaa sinne on 45minuuttia. Päiväkoti on eri suunnassa, mutta noin aikaisin matkaan ei kulu kuin noin 15minuuttia suunta. Isän pitäisi siis lähteä kotoa lapsen kanssa 5.45 ja olisi päiväkodilla klo 6 ja ehtisi sitten vielä töihin (45min+ 15min päiväkotimatka). Aika harva päiväkoti edes aukeaa noin aikaisin.
Mutta onhan se hienoa, että joku toinen lapsi pääsee siihen lähipäiväkotiin saamaan virikkeitä, kun äiti on vauvan kanssa kotona.
työssäkäynti on vain yksi syy muiden päivähoidontarpeiden joukossa. Näitä muita syitä ovat vanhemman uupuminen, toisen vanhemman puuttuminen, lasten etu, lasten kehityksen turvaaminen, yms.
Turhaan yrität arvottaa työssäkäyntiäsi ykkössijalle päivähoidontarpeissa. Päivähoidon tarve lähtee lapsen tarpeesta, ei siitä että sun pitäis päästä käymään töissä.
Ja jos teillä on kaksi työssäkäyvää, viekää penska yksityiseen päiväkotiin, maksaa saman mitä kunnallinen hoito.Päivähoidon tarve lähtee päinvastoin juuri siitä, että vanhemmat pääsevät käymään töissä.
Toisekseen työssäkäynti on selkeä "mitattavissa oleva" asia, jonka perusteella hoitotarvetta voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. "Uupuminen" on aina vähän tulkinnanvaraista. Joskus aitoa, joskus vaan "vittu ku ei jaksais" -asennetta.
Päivähoito lähtee lapsen tarpeesta, lapsen oikeudesta saada ohjattua varhaiskasvatusta. Ehkä 100v sitten idea oli turvata duunariäitien työssäkäynti säilömällä lapset, mutta homma on aikalailla kehittynyt niistä ajoista. Päivähoito on koulun esiaste, koulu sen jatkumo.Ehkä päivähoidon hallinnollinen siirto sosiaalitoimesta opetustoimeen auttaa tämän sisäistämisessä.
Lapsen oikeus on saada parasta mahdollista tukea kasvulleen.Alle kolmevuotias ei mitenkään hyödy kodin ulkopuolella tapahtuvasta varhaiskasvatuksesta.3-5v hyötyy parhaiten puolipäiväisestä ohjatusta toiminnasta.Siis varhaiskasvatus parhaimmillaan merkitsee juuri tätä.Jos vanhemmat tätä lapsen näkökulmasta parasta toimintatapaa noudattaisivat vähenisivät lapset kummasti päiväkodeista ja lapset jotka vanhempien työn tai perheen erityistarpeiden takia tarvitsevat päiväkotihoitoa saisivat sitä myös huomattavasti laadukkaampana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minustakin subjektiivisen päivähoito-oikeuden voisi poistaa sellaisilta perheiltä, joissa toinen vanhemmista on kotona. Tilalle voisi tarjota kerhotoimintaa (esim. kolmena päivänä viikossa), jotta lapset saavat sosiaalisia kontakteja ja vanhemmat "omaa aikaa" esim. hakea töitä tai istua niissä kahviloissa sen vauvan kanssa.
Eihän tässä subjektiivisessa päivähoidossa mitään vikaa olisi, jos yhteiskunnalla olisi varaa järjestää se niin, että hoitopaikkoja löytyisi hyvin kaikille, ryhmät olisivat pieniä ja hoito muutenkin kaikki varhaiskasvatuksen tavoitteet täyttävää. Koska tällä hetkellä ei yhteiskunnalla ole varaa hoitaa kaikkia lapsia päivähoidossa hyvin, niin minusta on oikeudenmukaista, että hoidetaan vain ne lapset, jotka hoitoa oikeasti tarvitsevat.
Hyvin paljon vedotaan näihin sosiaalisiin tekijöihin. Kuitenkin suurin osa virikelapsista on siellä muista syistä kuin vanhempien uupumisen takia. Kukaan ei ole kiistämässä, että sellaiset poikkeustapaukset, joissa lapsi tarvitsee sosiaalisista syistä päiväkotipaikan, sen myös saisivat. Mutta on resurssien tuhlausta tarjota varmuuden vuoksi paikkaa kaikille lapsille. Eihän yhteiskunta muutenkaan toimi noin. Yhtälailla esim. sairaalaan päästäksesi, on jonkun lääkärin diagnosoitava, että oikeasti tarvitset sairaalapaikan.
Täälläkin moni mamma sanoo, että oli "pakko" pitää lapsi vuosia virikelapsena, että päiväkotipaikka säilyy. En nyt syytä mammoja, jotka tottakai miettivät perheelleen parasta kokonaisratkaisua, vaan yhteiskuntaa, joka pakottaa ihmiset näin käyttämään yhteiskunnan rahoja väärin. Vantaalla on kuulemma niin, että jos lapsi otetaan päivähoidosta pois vanhemman hoitovapaan ajaksi, niin kunta takaa, että päiväkotipaikka löytyy tarvittaessa samasta päiväkodista. Sopisi malliksi myös muille kunnille.
Ja helsinkiläisenä ymmärrän ap:n harmin. Itse olen vielä hoitamassa lastani kotihoidontuella, mutta jos meille annettaisi pojalle päiväkotipaikka kuuden kilometrin päästä, niin se lisäisi pojan päiväkotipäivän pituutta tunnilla, jonka lisäksi poika istuisi tunnin päivästä ruuhkabussissa.. (ja lisäksi mahdollisesti aika pitkään pysäkillä, HSL:n busseihin kun ei aina välttämättä mahdu lastenrattaiden kanssa kyytiin, ainakaan ruuhka-aikaan)
työssäkäynti on vain yksi syy muiden päivähoidontarpeiden joukossa. Näitä muita syitä ovat vanhemman uupuminen, toisen vanhemman puuttuminen, lasten etu, lasten kehityksen turvaaminen, yms.
Turhaan yrität arvottaa työssäkäyntiäsi ykkössijalle päivähoidontarpeissa. Päivähoidon tarve lähtee lapsen tarpeesta, ei siitä että sun pitäis päästä käymään töissä.
Ja jos teillä on kaksi työssäkäyvää, viekää penska yksityiseen päiväkotiin, maksaa saman mitä kunnallinen hoito.Päivähoidon tarve lähtee päinvastoin juuri siitä, että vanhemmat pääsevät käymään töissä.
Toisekseen työssäkäynti on selkeä "mitattavissa oleva" asia, jonka perusteella hoitotarvetta voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. "Uupuminen" on aina vähän tulkinnanvaraista. Joskus aitoa, joskus vaan "vittu ku ei jaksais" -asennetta.
Päivähoito lähtee lapsen tarpeesta, lapsen oikeudesta saada ohjattua varhaiskasvatusta. Ehkä 100v sitten idea oli turvata duunariäitien työssäkäynti säilömällä lapset, mutta homma on aikalailla kehittynyt niistä ajoista. Päivähoito on koulun esiaste, koulu sen jatkumo.Ehkä päivähoidon hallinnollinen siirto sosiaalitoimesta opetustoimeen auttaa tämän sisäistämisessä.
Lapsen oikeus on saada parasta mahdollista tukea kasvulleen.Alle kolmevuotias ei mitenkään hyödy kodin ulkopuolella tapahtuvasta varhaiskasvatuksesta.3-5v hyötyy parhaiten puolipäiväisestä ohjatusta toiminnasta.Siis varhaiskasvatus parhaimmillaan merkitsee juuri tätä.Jos vanhemmat tätä lapsen näkökulmasta parasta toimintatapaa noudattaisivat vähenisivät lapset kummasti päiväkodeista ja lapset jotka vanhempien työn tai perheen erityistarpeiden takia tarvitsevat päiväkotihoitoa saisivat sitä myös huomattavasti laadukkaampana.
mutta kun tosielämässä se ei mene niin. Jos lapset vähenisivät päiväkodeista, niin päiväkotiyksiköitä lakkautettaisiin, henkilökuntaa karsittaisiin ja ryhmiä liitettäisiin yhteen tehokkuuden ja säästöjen nimessä - ja kas! - sama tilanne jatkuisi. Kukaan EI VOI tosissaan kuvitella muuta, tai sitten on joko nuori tai naiivi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulee aina tämä sama teema esiin:
Lapsella on oikeus siihen ja tähän sillä ja tällä perusteella jne....
Tuo onkin ihan totta. Lapsella on oikeus, mutta kenellä tahansa ihmisellä ei ole mielestäni oikeutta alkaa lapsia maailmaan väsäämään. Tuo lapsen oikeus pitäisi ottaa huomioon jo siinä vaiheessa kun jättää kortsua tai pilleriä pois. Tyypit joilla ei edes ole halua tulla omillaan toimen, pitäisi myös olla ymmärrystä jättää nämä mukulat tekemättä. Ei tarvitse sitten täällä itkeä yhteiskuntaa apuun lapsen kasvattamisessa.
Todella hieno mielipide.Aina puhutaan kodin ja työn yhdistämisen vaikeudesta ja miten yritysten pitäisi tehdä enemmin. Mitä sitten tekee yhteiskunta. Laittaa kapuloita rattaisiin että perheet eivät saa lapsiaan hoitoon.
Toivon että saisitte järkevämmän hoitopaikan jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä nyt asia loppuun asti. JOS subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettaisiin, mitä siitä seuraisi? Kuka päättäisi, keille se annettaisiin siitä huolimatta, että vanhemmista toinen on kotona (sosiaaliset tekijät, kuntouttava hoito, aktiivinen työnhaku, opiskelijat...)? Mitä sellaisen päätöksenteon ja hakemusruljanssin pyörittäminen maksaisi?
Ja ennen kaikkea: mihin saavutettava 3-5% säästö menisi? Mieti, mieti... kunnat ovat kovien säästöpaineiden alla, joten onko todennäköistä, että kunnat satsaisivat säästyvät rahat päivähoidon tason nostamiseen - kun sellaista vapaaehtoista tasonnostoa ei nyt kumminkaan tehdä...?
-66-
Pääseekö siis sisar etuoikeutetusti samaan päiväkotiin, jossa isompi lapsi on? Entä jos ryhmä on jo täynnä, eikä sinne oteta ketään niin jääkö sisar jonossa ensimmäiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä nyt asia loppuun asti. JOS subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettaisiin, mitä siitä seuraisi? Kuka päättäisi, keille se annettaisiin siitä huolimatta, että vanhemmista toinen on kotona (sosiaaliset tekijät, kuntouttava hoito, aktiivinen työnhaku, opiskelijat...)? Mitä sellaisen päätöksenteon ja hakemusruljanssin pyörittäminen maksaisi?
Ja ennen kaikkea: mihin saavutettava 3-5% säästö menisi? Mieti, mieti... kunnat ovat kovien säästöpaineiden alla, joten onko todennäköistä, että kunnat satsaisivat säästyvät rahat päivähoidon tason nostamiseen - kun sellaista vapaaehtoista tasonnostoa ei nyt kumminkaan tehdä...?
-66-
rikkailta. Eivät tajua että ne säästyneet rahat menee sen byrokratian pyörittämiseen. Ei niitä hakemuksia kukaan ilmaiseksi käsittelisi. Sama päivähoidon kanssa, tarvittais lisää porukkaa käsittelemään hakemukset, pitäis hommata lausuntoja ym. Sitten mammat kiljuis kuinka neuvolalääkäreille ei pääse, no ei pääse kun ne kirjoittelis niitä lausuntoja päivähoitopaikoista. Ja ketkä siinä eniten kärsis, ne lapset jotka hyötyis hoidosta, mutta jotka ei ihan täyttäis kaikkia kriteerejä jotta sen hoitopaikan saisivat, väliinputoajat, joita on kaikissa näissä harkinnanvaraisissa hommeleissa.
Mietipä nyt asia loppuun asti. JOS subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettaisiin, mitä siitä seuraisi? Kuka päättäisi, keille se annettaisiin siitä huolimatta, että vanhemmista toinen on kotona (sosiaaliset tekijät, kuntouttava hoito, aktiivinen työnhaku, opiskelijat...)? Mitä sellaisen päätöksenteon ja hakemusruljanssin pyörittäminen maksaisi?
Ja ennen kaikkea: mihin saavutettava 3-5% säästö menisi? Mieti, mieti... kunnat ovat kovien säästöpaineiden alla, joten onko todennäköistä, että kunnat satsaisivat säästyvät rahat päivähoidon tason nostamiseen - kun sellaista vapaaehtoista tasonnostoa ei nyt kumminkaan tehdä...?
-66-
Byrokratian kasvattaminen on tietenkin ikävää, mutta minusta tässä kohtaa se olisi hyväksyttyä. Tuolla oli aiemmin se linkki, jossa kerrottiin, paljonko yksi virikelapsi maksaa kunnalle: n. 8500 € vuodessa per lapsi. Tällaista summaa lähellekään ei byrokratiaan saada uppoamaan. Jos oletetaan, että kaikki työssäkäyvät ja opiskelijat saavat paikan automaattisesti, se ei lisää byrokratiaa. Lisäksi suurin osa kotona olevista ihmisistä jättäisi paikan hakematta, koska ei sitä kuitenkaan saa. Jäljelle jäisi hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka sosiaalisista syistä tarvitsisivat paikan. Nämä tapaukset sitten käsiteltäisiin, mutta käsiteltävien erikoistapausten määrä olisi siis joka tapauksessa pieni.
Käytettäisikö säästyneet rahat sitten päivähoidon parantamiseen? Se olisi tietysti loistavaa, jos ainakin osa käytettäisi siihen. Ja jos valtion taholta halutaan, niin tokihan voidaan tiukentaa päivähoidon laatuvaatimuksia, esim. pienentää ryhmäkokoja tai laittaa rajoituksia siihen, että kuinka kaukana päiväkoti saa maksimissaan sijaita perheen asunnosta.
Mutta vaikka säästyneitä rahoja ei käytettäisi päivähoidon parantamiseen, uskon, että kunnissa löytyy monta muutakin rahareikää. Jos rahat sen sijaan menisivät vaikka vanhustenhoitoon, en vastustaisi sitäkään. Kun suuret ikäluokat vanhenevat, menee vanhustenhoitoon joka tapauksessa koko ajan enemmän rahaa. Faktahan on se, että elämme koko ajan yli varojemme. Subjektiivinen päivähoito on yksi saavutettu etu, johon meillä ei oikeasti ikävä kyllä ole varaa.
T. 113
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työssäkäynti on vain yksi syy muiden päivähoidontarpeiden joukossa. Näitä muita syitä ovat vanhemman uupuminen, toisen vanhemman puuttuminen, lasten etu, lasten kehityksen turvaaminen, yms.
Turhaan yrität arvottaa työssäkäyntiäsi ykkössijalle päivähoidontarpeissa. Päivähoidon tarve lähtee lapsen tarpeesta, ei siitä että sun pitäis päästä käymään töissä.
Ja jos teillä on kaksi työssäkäyvää, viekää penska yksityiseen päiväkotiin, maksaa saman mitä kunnallinen hoito.Päivähoidon tarve lähtee päinvastoin juuri siitä, että vanhemmat pääsevät käymään töissä.
Toisekseen työssäkäynti on selkeä "mitattavissa oleva" asia, jonka perusteella hoitotarvetta voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. "Uupuminen" on aina vähän tulkinnanvaraista. Joskus aitoa, joskus vaan "vittu ku ei jaksais" -asennetta.
Päivähoito lähtee lapsen tarpeesta, lapsen oikeudesta saada ohjattua varhaiskasvatusta. Ehkä 100v sitten idea oli turvata duunariäitien työssäkäynti säilömällä lapset, mutta homma on aikalailla kehittynyt niistä ajoista. Päivähoito on koulun esiaste, koulu sen jatkumo.Ehkä päivähoidon hallinnollinen siirto sosiaalitoimesta opetustoimeen auttaa tämän sisäistämisessä.
Lapsen oikeus on saada parasta mahdollista tukea kasvulleen.Alle kolmevuotias ei mitenkään hyödy kodin ulkopuolella tapahtuvasta varhaiskasvatuksesta.3-5v hyötyy parhaiten puolipäiväisestä ohjatusta toiminnasta.Siis varhaiskasvatus parhaimmillaan merkitsee juuri tätä.Jos vanhemmat tätä lapsen näkökulmasta parasta toimintatapaa noudattaisivat vähenisivät lapset kummasti päiväkodeista ja lapset jotka vanhempien työn tai perheen erityistarpeiden takia tarvitsevat päiväkotihoitoa saisivat sitä myös huomattavasti laadukkaampana.
mutta kun tosielämässä se ei mene niin. Jos lapset vähenisivät päiväkodeista, niin päiväkotiyksiköitä lakkautettaisiin, henkilökuntaa karsittaisiin ja ryhmiä liitettäisiin yhteen tehokkuuden ja säästöjen nimessä - ja kas! - sama tilanne jatkuisi. Kukaan EI VOI tosissaan kuvitella muuta, tai sitten on joko nuori tai naiivi.
Ei kyllä paikkaansa pidä."Ennen vanhaan"ennen subjektiivista oikeutta lapsia oli vähemmän hoidossa ja laatu oli huomattavasti parempaa etenkin alle kolmevuotiaiden ryhmissä.Oli varaa lähteä lapsen tarpeista rakentamaan turvallista hoitoa, nyt lasketaan vaan päitä ja prosentteja ja heitellään lapsia ja aikuisia mielivaltaisesti paikasta toiseen,nyt kun laki määrää että kaikilla vanhemmilla oikeus rutistaa lapsi päiväkodin ovesta sisään.Kyllä aivan varmasti lapsilla olisi paremmat oltavat päiväkodeissa jos lakia tarkennettaisiin koskevan todellisessa tarpeessa olevia lapsia!
MUTTA kannattaa aina pitää mielessä, että päällisinpuolin katsomalla ei välttämättä tiedä koko totuutta.
Esimerkiksi meillä on esikoinen ja keskimmäinen 5v ja 3v tarhassa ja pienin 1v on kotihoidossa. (isä osittaisella hoitovapaalla) minä äiti opiskelen. Syy tähän on se, että isä tekee töitä aina 24h ja siis pääsee aamulla töistä. Ei nuku työvuorossa. Minä lähden kouluun ja hän jää hoitamaan pienintä, jonka kanssa pääsee pitkille päikkäreille klo 11. Pikkuinen nukkuu 3h vähintään. Isommat eivät nuku päikkäreitä. Isän on nukuttava valvotun yön jälkeen edes vähän.
Meidän tapauksessamme kaikki lapset voisivat olla periaatteessa hoidossa, mutta mies on suostunut nukkumaan vähän vähemmän, kunhan pienin ei joudu vielä tarhaan. Ulkopuolinen joka ei mitään tiedä, voi siis kuvitella,että isä vaan hengailee huvikseen kotona pienimmän kanssa ja isommat ovat hoidossa.
Mietipä nyt asia loppuun asti. JOS subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettaisiin, mitä siitä seuraisi? Kuka päättäisi, keille se annettaisiin siitä huolimatta, että vanhemmista toinen on kotona (sosiaaliset tekijät, kuntouttava hoito, aktiivinen työnhaku, opiskelijat...)? Mitä sellaisen päätöksenteon ja hakemusruljanssin pyörittäminen maksaisi? Ja ennen kaikkea: mihin saavutettava 3-5% säästö menisi? Mieti, mieti... kunnat ovat kovien säästöpaineiden alla, joten onko todennäköistä, että kunnat satsaisivat säästyvät rahat päivähoidon tason nostamiseen - kun sellaista vapaaehtoista tasonnostoa ei nyt kumminkaan tehdä...? -66-
rikkailta. Eivät tajua että ne säästyneet rahat menee sen byrokratian pyörittämiseen. Ei niitä hakemuksia kukaan ilmaiseksi käsittelisi. Sama päivähoidon kanssa, tarvittais lisää porukkaa käsittelemään hakemukset, pitäis hommata lausuntoja ym. Sitten mammat kiljuis kuinka neuvolalääkäreille ei pääse, no ei pääse kun ne kirjoittelis niitä lausuntoja päivähoitopaikoista. Ja ketkä siinä eniten kärsis, ne lapset jotka hyötyis hoidosta, mutta jotka ei ihan täyttäis kaikkia kriteerejä jotta sen hoitopaikan saisivat, väliinputoajat, joita on kaikissa näissä harkinnanvaraisissa hommeleissa.
täysin samaa mieltä kanssasi tuosta lapsilisäasiasta.
-66-
Mietipä nyt asia loppuun asti. JOS subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettaisiin, mitä siitä seuraisi? Kuka päättäisi, keille se annettaisiin siitä huolimatta, että vanhemmista toinen on kotona (sosiaaliset tekijät, kuntouttava hoito, aktiivinen työnhaku, opiskelijat...)? Mitä sellaisen päätöksenteon ja hakemusruljanssin pyörittäminen maksaisi? Ja ennen kaikkea: mihin saavutettava 3-5% säästö menisi? Mieti, mieti... kunnat ovat kovien säästöpaineiden alla, joten onko todennäköistä, että kunnat satsaisivat säästyvät rahat päivähoidon tason nostamiseen - kun sellaista vapaaehtoista tasonnostoa ei nyt kumminkaan tehdä...? -66-
Byrokratian kasvattaminen on tietenkin ikävää, mutta minusta tässä kohtaa se olisi hyväksyttyä. Tuolla oli aiemmin se linkki, jossa kerrottiin, paljonko yksi virikelapsi maksaa kunnalle: n. 8500 € vuodessa per lapsi. Tällaista summaa lähellekään ei byrokratiaan saada uppoamaan. Jos oletetaan, että kaikki työssäkäyvät ja opiskelijat saavat paikan automaattisesti, se ei lisää byrokratiaa. Lisäksi suurin osa kotona olevista ihmisistä jättäisi paikan hakematta, koska ei sitä kuitenkaan saa. Jäljelle jäisi hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka sosiaalisista syistä tarvitsisivat paikan. Nämä tapaukset sitten käsiteltäisiin, mutta käsiteltävien erikoistapausten määrä olisi siis joka tapauksessa pieni. Käytettäisikö säästyneet rahat sitten päivähoidon parantamiseen? Se olisi tietysti loistavaa, jos ainakin osa käytettäisi siihen. Ja jos valtion taholta halutaan, niin tokihan voidaan tiukentaa päivähoidon laatuvaatimuksia, esim. pienentää ryhmäkokoja tai laittaa rajoituksia siihen, että kuinka kaukana päiväkoti saa maksimissaan sijaita perheen asunnosta. Mutta vaikka säästyneitä rahoja ei käytettäisi päivähoidon parantamiseen, uskon, että kunnissa löytyy monta muutakin rahareikää. Jos rahat sen sijaan menisivät vaikka vanhustenhoitoon, en vastustaisi sitäkään. Kun suuret ikäluokat vanhenevat, menee vanhustenhoitoon joka tapauksessa koko ajan enemmän rahaa. Faktahan on se, että elämme koko ajan yli varojemme. Subjektiivinen päivähoito on yksi saavutettu etu, johon meillä ei oikeasti ikävä kyllä ole varaa. T. 113
Ei se noin mene, että kustannuksia olisi pelkästään virikelapsia kohti. KAIKKI päivähoitoa hakevat lapset kävisivät tietysti läpi saman byrokratian, koska heidän vanhempiensa töissäolo ja töissäPYSYMINEN pitäisi tietysti tiuhaan valvoa. Ei riitä, että päivähoitopaikan hakijat toimittaisivat hakuvaiheessa todistuksen työpaikastaan, sitä pitäisi tietysti valvoa säännöllisin todistuksin.
Ja se maksaa.
Totta, yksi hoitolapsi - virike tai mistä syystä tahansa hoidossa oleva - maksaa hiukan kunnasta riippuen 700-900 euroa kuukaudessa keskimäärin. Siitä saadaan maksimissaan se reilut pari sataa euroa kuussa hoitomaksuna takaisin.
Mitä sitten siis säästettäisiin? Aika vähän. Arviot vaihtelevat, mutta itse uskon enemmänkin tuohon Ensikotien liiton 3-5 prosenttiin, koska osa ns. virikelapsista on hyvästä syystä hoidossa (sosiaaliset syyt, kuntouttava hoito, aktiivisesti työtä hakeva vanhempi jnejne).
Ja siitä siis aika iso menisi byrokratian pyörittämiseen, joka vuosittain - vähintään - rasittaisi ihan jokaista perhettä toistuvien töissäolotodistusten toimittamisen muodossa.
Hei: mikään ei estä kuntia tai valtiota koska tahansa pienentämästä ryhmäkokovaatimuksia. Mistäköhän syystä ei moista tehdä...
Epäilen, että todellisuudessa sitä rahaa ei jäisi mihinkään. Nytkin on aika isossa osassa kuntia suuria paineita korottaa kunnallisveroäyriä. Sinne jokin prosentin-kahden säästö (3-5 % miinus byrokratian kasvattamisesta syntyvät kulut) uppoa täysin jälkiä jättämättä.
Ja edelleen osa äideistä jäisi ilman tarhapaikkaa lähipäiväkodeissa, koska kunnat tietysti lakkauttavat heti ne pk-paikat, joiden täyttöaste jää tavoitteista...
-66-
työssäkäynti on vain yksi syy muiden päivähoidontarpeiden joukossa. Näitä muita syitä ovat vanhemman uupuminen, toisen vanhemman puuttuminen, lasten etu, lasten kehityksen turvaaminen, yms. Turhaan yrität arvottaa työssäkäyntiäsi ykkössijalle päivähoidontarpeissa. Päivähoidon tarve lähtee lapsen tarpeesta, ei siitä että sun pitäis päästä käymään töissä. Ja jos teillä on kaksi työssäkäyvää, viekää penska yksityiseen päiväkotiin, maksaa saman mitä kunnallinen hoito.
Päivähoidon tarve lähtee päinvastoin juuri siitä, että vanhemmat pääsevät käymään töissä. Toisekseen työssäkäynti on selkeä "mitattavissa oleva" asia, jonka perusteella hoitotarvetta voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. "Uupuminen" on aina vähän tulkinnanvaraista. Joskus aitoa, joskus vaan "vittu ku ei jaksais" -asennetta.
Päivähoito lähtee lapsen tarpeesta, lapsen oikeudesta saada ohjattua varhaiskasvatusta. Ehkä 100v sitten idea oli turvata duunariäitien työssäkäynti säilömällä lapset, mutta homma on aikalailla kehittynyt niistä ajoista. Päivähoito on koulun esiaste, koulu sen jatkumo. Ehkä päivähoidon hallinnollinen siirto sosiaalitoimesta opetustoimeen auttaa tämän sisäistämisessä.
Lapsen oikeus on saada parasta mahdollista tukea kasvulleen.Alle kolmevuotias ei mitenkään hyödy kodin ulkopuolella tapahtuvasta varhaiskasvatuksesta.3-5v hyötyy parhaiten puolipäiväisestä ohjatusta toiminnasta.Siis varhaiskasvatus parhaimmillaan merkitsee juuri tätä.Jos vanhemmat tätä lapsen näkökulmasta parasta toimintatapaa noudattaisivat vähenisivät lapset kummasti päiväkodeista ja lapset jotka vanhempien työn tai perheen erityistarpeiden takia tarvitsevat päiväkotihoitoa saisivat sitä myös huomattavasti laadukkaampana.
mutta kun tosielämässä se ei mene niin. Jos lapset vähenisivät päiväkodeista, niin päiväkotiyksiköitä lakkautettaisiin, henkilökuntaa karsittaisiin ja ryhmiä liitettäisiin yhteen tehokkuuden ja säästöjen nimessä - ja kas! - sama tilanne jatkuisi. Kukaan EI VOI tosissaan kuvitella muuta, tai sitten on joko nuori tai naiivi.
Ei kyllä paikkaansa pidä."Ennen vanhaan"ennen subjektiivista oikeutta lapsia oli vähemmän hoidossa ja laatu oli huomattavasti parempaa etenkin alle kolmevuotiaiden ryhmissä.Oli varaa lähteä lapsen tarpeista rakentamaan turvallista hoitoa, nyt lasketaan vaan päitä ja prosentteja ja heitellään lapsia ja aikuisia mielivaltaisesti paikasta toiseen,nyt kun laki määrää että kaikilla vanhemmilla oikeus rutistaa lapsi päiväkodin ovesta sisään.Kyllä aivan varmasti lapsilla olisi paremmat oltavat päiväkodeissa jos lakia tarkennettaisiin koskevan todellisessa tarpeessa olevia lapsia!
Säästöt.
Ja aivan samojen säästöjen vuoksi kaikki, mitä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopumalla säästettäisiin, häviäisi jälkiä jättämättä kuntien talousahdingon pohjattomaan suohon...
-66-
Ei kyllä paikkaansa pidä."Ennen vanhaan"ennen subjektiivista oikeutta lapsia oli vähemmän hoidossa ja laatu oli huomattavasti parempaa etenkin alle kolmevuotiaiden ryhmissä.Oli varaa lähteä lapsen tarpeista rakentamaan turvallista hoitoa, nyt lasketaan vaan päitä ja prosentteja ja heitellään lapsia ja aikuisia mielivaltaisesti paikasta toiseen,nyt kun laki määrää että kaikilla vanhemmilla oikeus rutistaa lapsi päiväkodin ovesta sisään.Kyllä aivan varmasti lapsilla olisi paremmat oltavat päiväkodeissa jos lakia tarkennettaisiin koskevan todellisessa tarpeessa olevia lapsia!
Et kyllä tiedä aiemmasta tilanteesta, jos muka ennen vanhaan oli asiat paremmin. Ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta tilanne oli monelle työssäkäyvälle ihan kaamea. Pk-paikkoja ei tosiaankaan ollut sitäkään vähää saatavilla kuin nyt. Kun kunnilla ei ollut velvollisuutta niitä tarjota, ei niitä ollut samaan tapaan kuin nyt tarjolla. Kukaan asiasta oikeasti jotain tietävä ei voi toivoa esim. 70 ja 80-lukujen tilannetta takaisin.
Jos oikein mietit, ymmärrät, miksi tuolloin ennen vanhaan lapsia oli vähemmän hoidossa. Naiset olivat kotona kotiäiteinä hoitamassa lapsia. Eivät he käyneet töissä ollenkaan!
todellakin poistaa.
Vain sossun kautta oikeus pk-paikkaan jos vanhempi tai vanhemmat kotona.
Mäkin menetin työpaikan, kun laiskojen mammojen mukulat hoidetaan päiväkodeissa. Ja turha tulla ruikuttaan,e tten tiedä syitä miksi kukakin sine lapsensa vie. Yli 90% vie vain sikis kun ei viitsitä hoitaa itse niitä lapsia.
Ja tiedän, että lain mukaan paikkojen on järjestyttävä, mut tyhjästä on paha nyhjästä.