Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on NIIIN hanurista!
24.10.2011 |
Mä aloitan työt kuukauden kuluttua, ja olen hakenut pojalleni päiväkotipaikkaa jo 10 kk sitten. Meidän alueen päiväkodit on ihan järkyttävän ruuhkaisia, olleet jo monta vuotta ja varmaan siksi päätökset tulevat todella myöhään. Alueelta suljettiin muutama vuosi sitten kolme päiväkotia, kun ennusteiden mukaan lapsimäärät vähenevät radikaalisti. No eipä vähenneet, päin vastoin, ja täällä ollaan ihan kusessa hoitoonpääsyn kanssa.
Kuulin tänään kerhossa, että yksi äiti oli saanut tiedon hoitopaikasta. Heidän poika oli päässyt samaan päiväkotiin jossa isosiskokin on, hurraa! Äiti tosin itse on kotona perheen vauvan kanssa ja molemmat isommat lapset siis hoidossa. Päiväkoti oli sama, johon minäkin hain paikkaa.
No, kotiin päästyämme luurin kampeen ja päiväkotiin soittamaan. Juu, kyllä, paikat on jaettu, mutta valitettavasti me ei päästy sinne. Heillä oli vain yksi paikka vapaana, ja etusijalla oli toinen perhe, jolla oli jo yksi lapsi ennestään samassa tarhassa. Aivan hoo-molaisena kysyin, että miten voi näin olla? Meillä on molemmat aikuiset kuukauden kuluttua töissä, mutta paikka annetaan kuitenkin sellaiselle perheelle, jossa toinen aikuinen on kotona!!
Soittelin lisää, ja lopulta selvisi minne me "pääsemme".. emme päässeet oman alueen päiväkoteihin vaan joudumme viemään lapsen kuuden kilometrin päähän toisen alueen päiväkotiin. Meillä on kaksi hakijaa/viejää ja vain yksi auto, eli toiseen suuntaan on aina mentävä lapsen kanssa bussilla.
Ja syy tähän? Alueellamme on kuusi päiväkotia, jotka ovat aluejohtajan mukaan täynnä ei paikkoja yksinkertaisesti ole. On kuulemma niin paljon näitä subjektiivisen hoito-oikeuden käyttäjiä, että tarhat ovat savupiippua myöden täynnä! Ok, ymmärrän kyllä, että heilläkin on oikeus hoitopaikkaan, mutta MIKSI etusijalla eivät voi olla ne perheet, jossa käydään töissä ja sitä hoitopaikkaa tarvitaan OIKEASTI??!
Kommentit (284)
Eli jos virikelapsi Kalle ei pääse omaan lähipäiväkotiinsa A, hänet kuskataan päiväkotiin B. Pian pk B täyttyy äärimmilleen, koska sinne on kerätty virikelapset suurelta alueelta. Vallen äiti menee töihin ja hakee paikkaa heidän lähipäiväkodistaan B:stä. Siirretäänkö Kalle taas pk:iin C vai mitä tapahtuu?
Sitten tuo työssäkäyntitapaus: Vallen äiti jää työttömäksi, jolloin Vallen pk-paikka irtisanotaan. Kahden kuukauden jälkeen äiti työllistyy uudelleen ja Vallelle haetaan uusi pk-paikka. Syrjäyttääkö Valle taas Kallen pk:ssa B? Entä jos Vallen äiti on opiskellut sivutoimisesti työnsä ohessa ja jatkaa sitä työttömänä ollessaan, saako Valle jatkaa tutussa päiväkodissaan vai ei?
Mikä järki tässä rumbassa on ja toteutuuko lapsen etu, jos heitä heitellään sinne tänne? Älkää vaan sanoko, että kyllä vanhemmat sitten ottavat lapsensa kotiin jos tehdään oikein vaikeaksi. Eivät ota, jos ovat kerran päättäneet, että lapsi tarvitsee päivähoitoa. Lisäksi työnhaku ja saanti vaikeutuu ja nimenomaan naisilla.
jos vanhempi on kotona niin sitten on aikaa viedä sinne kymmenen kilometrin päähän hoitoon. Ja tässä pitäisi työssäkäyvien ja opiskelijoiden mennä edelle. Että lähipaikka tulee oikeaan tarpeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivähoidon laatu paranisi, jos subjektiivinen päivähoito-oikeus poistuisi? Että ne kaikki päiväkodit ja paikat niissä pysyisivät samoina?
Jos päiväkotien käyttöaste pienenisi, niin päiväkoteja lakkautettaisiin enemmän. Voisi käydä niin, että ne ap:n lähipäiväkodit lakkaisi ja se 6km:n päässä oleva olisikin lähin. Sitten se olisikin ihan tupaten täynnä ja ap joutuisikin viemään lapsensa 20 km päähän. Ja ei niitä ryhmäkokojakaan pienennettäisi. Lastenhoitajia jäisi työttämäksi, yksityiset päivähoidon tarjoajat ehkä lisääntyisi, mutta valvoisiko niitä kukaan?
Mistä ihmeen syystä ollaan niin vakuuttuneita siitä että näin kävisi.Kyllä minusta pikemmin tuntuu että varat käytettäisiin paremman päivähoidon rakentamiseen.Kyllä päättäjät ovat varsin tietoisia Suomen päivähoidon suurista ongelmista ja laadun heikkoudesta. He ovat myös tietoisia huonolaatuisen päivähoidon vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja uskon että tekisivät kaikkensa asian korjaamiseksi jos rahaa jostain löytyisi ja vanhemmat lopettaisivat päivähoito-oikeuden väärinkäytön.
Olen 80-luvulla ollut monenlaisessa päivähoidossa.
Vanhempamme etsivät meillä päivähoitopaikkaa kaupan ilmoitustaululta. Muistan haastatteluja kaiken näköisistä tyypeistä. Yksi ei mm. osannut keittää puuroa ollenkaan (joku nippanappa täysi-ikäinen tyttö), yhdellä mummolla oli jalat niin huonossa kunnossa, ettei päässyt meille, vaan meidän olisi pitänyt mennä mummon luokse.
Päiväkoteja oli myös työnantajilla, isoilla sellaisille. Mm. sairaalat ja varuskunnat tarjosivat omien työntekijöiden lapsille päiväkoteja, samoin isot tehtaat (esim. paperitehtaat).
Halutaanko palata tähän? Vanhemmat etsivät netistä tai joistain jotain toimettomia ihmisiä hoitamaan lapsiaan? Tai perheet jakautuvat useaan luokkaan sen mukaan, kenen vanhemmat ovat vakkaripaikassa töissä ja työnantaja järjestää lastenhoidon. Kunnallisista päiväkodeista tulee silloin 2-luokan kansalaisten hoitopaikkoja.
No lähdetään siitä, että perheistä tarvitaan tieto ovatko vanhemmat töissä, opiskelvat, työttöminä vai kotona hoitamassa nuorempia lapsia, eläkkeellä tms. Nämä tiedothan löytyvät verottajalta ja/tai kelasta. En usko, että vaatisi ihan hirveää byrokratiaa, jos kunta saisi nämä tiedot ko. paikoista.
Ai, vuoden tai puolentoista viiveellä :D Sehän se vahvistettu verotus on. Ja se ei lisäksi kerro työajoista mitään. Jos vanhemmista toinen tekee yötyötä ja toinen päivätyötä, ei lapsi hoitoa tarvitse.
Minkälaisia tampioita oikein on olemassa!
Jos päiväkodit ovat työtätekeviä vanhempia varten ei kenenkään tarvitse etsiä hoitajia netistä!Sen puoleen nämä eri tavoin löydetyt hoitajat olivat usein hyvinkin lapsirakkaita ja velvollisuudeentuntoisia, minulla on paljon tuttavia joita nämä kouluttamattomt, mielestäsi ilmeisesti sopimattomat hoitajat ovat hoitaneet ja heistä tullut tärkeitä merkitseviä ihmisiä hoitamiensa lasten ja heidän vanhempiensa elämässä.Harvoin päiväkodin koulutetusta ammattilaisesta voi samaa kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos vanhempi on kotona niin sitten on aikaa viedä sinne kymmenen kilometrin päähän hoitoon. Ja tässä pitäisi työssäkäyvien ja opiskelijoiden mennä edelle. Että lähipaikka tulee oikeaan tarpeeseen.
meneekö tämä sitten niin, että kun kotonaoleva palaa töihin, niin sitten lapsi saakin sen lähipäiväkotipaikan? jos siellä ei olekaan tilaa? Ruvetaanko katsomaan kenen työ on noin niinkuin hyödyllisintä yhteiskunnan kannalta? Vai sitä kuka maksaa eniten veroja? Heivataan sitten hyödyttömien pienpalkkaisten kersat pois tieltä sinne kauemmaksi...
Sillä määräytyy töihin palaavan hoitopaikka.
Jos on tarpeeksi ajoissa ilmoittanut töihin paluuaikansa, se pystytään ottamaan huomioon pöivähoidon paikkasuunnittelussa.
Erittäin suositeltavaa olisi, että kun hoitotarve loppuu esim. vauvaloman takia, hoitopaikka pantaisiin heti kiertoon. Näin paikat kiertäisivät paremmin ja jokaisella olisi myös paremmat tsäänssit päästä ajallaan takaisin lähipaikkaan.
No lähdetään siitä, että perheistä tarvitaan tieto ovatko vanhemmat töissä, opiskelvat, työttöminä vai kotona hoitamassa nuorempia lapsia, eläkkeellä tms. Nämä tiedothan löytyvät verottajalta ja/tai kelasta. En usko, että vaatisi ihan hirveää byrokratiaa, jos kunta saisi nämä tiedot ko. paikoista.
Ai, vuoden tai puolentoista viiveellä :D Sehän se vahvistettu verotus on. Ja se ei lisäksi kerro työajoista mitään. Jos vanhemmista toinen tekee yötyötä ja toinen päivätyötä, ei lapsi hoitoa tarvitse.
Minkälaisia tampioita oikein on olemassa!
jokaisella työssäkävijällähän on verokortti ja tieto työnantajasta tai -antajista. Heiltä saa sähköpostitse tiedot työajasta jos vanhempien ilmoitukseen ei voi luottaa. Ongelmaksi tietysti jää pätkätyöläiset ja freelancerit, mutta miksei voisi lähteä siitä, että vanhemman ilmoitus hoitotarpeesta olisi asianmukainen? Niin no, pätkätyöt on pätkätöitä, ja huijaajajia on aina jonkun verran...
Mitä kauheeta muuten on siinä, että jos toinen vanhempi tekee yötyötä ja toinen päivätyötä, ei hoitopaikkaa tarvitsisi? :D Se oli tosielämää takavuosina.Mun 4 serkkua esim. oli kotona hoidossa kun vanhemmat oli samassa paperitehtaassa mutta eri vuorossa töissä. Olihan se mielenkiintoista sutinaa, mutta hoitui...
Ongelmana olisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime viikolla päivähoito oli saatanasta ja työssäkäyvät vanhemmat olivat suorastaan heitteillejättäjiä. Nyt päivähoito on varhaiskasvatuksellinen onnela, johon jokaisella kotiäidin lapsella on OIKEUS.
Miksi töiden takia hoitoon viedystä lapsesta tulee luonnehäiriöinen nuorisorikollinen, mutta kotiäidin virikelapsesta sosiaalinen ja taitava pikkupiltti?
Byrokratian kasvattaminen on tietenkin ikävää, mutta minusta tässä kohtaa se olisi hyväksyttyä. Tuolla oli aiemmin se linkki, jossa kerrottiin, paljonko yksi virikelapsi maksaa kunnalle: n. 8500 € vuodessa per lapsi. Tällaista summaa lähellekään ei byrokratiaan saada uppoamaan. Jos oletetaan, että kaikki työssäkäyvät ja opiskelijat saavat paikan automaattisesti, se ei lisää byrokratiaa. Lisäksi suurin osa kotona olevista ihmisistä jättäisi paikan hakematta, koska ei sitä kuitenkaan saa. Jäljelle jäisi hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka sosiaalisista syistä tarvitsisivat paikan. Nämä tapaukset sitten käsiteltäisiin, mutta käsiteltävien erikoistapausten määrä olisi siis joka tapauksessa pieni.
Käytettäisikö säästyneet rahat sitten päivähoidon parantamiseen? Se olisi tietysti loistavaa, jos ainakin osa käytettäisi siihen. Ja jos valtion taholta halutaan, niin tokihan voidaan tiukentaa päivähoidon laatuvaatimuksia, esim. pienentää ryhmäkokoja tai laittaa rajoituksia siihen, että kuinka kaukana päiväkoti saa maksimissaan sijaita perheen asunnosta.
Mutta vaikka säästyneitä rahoja ei käytettäisi päivähoidon parantamiseen, uskon, että kunnissa löytyy monta muutakin rahareikää. Jos rahat sen sijaan menisivät vaikka vanhustenhoitoon, en vastustaisi sitäkään. Kun suuret ikäluokat vanhenevat, menee vanhustenhoitoon joka tapauksessa koko ajan enemmän rahaa. Faktahan on se, että elämme koko ajan yli varojemme. Subjektiivinen päivähoito on yksi saavutettu etu, johon meillä ei oikeasti ikävä kyllä ole varaa.
T. 113
Mutta se työssäkäynti tulee todistaa! Tai opiskelu. Eli jokaisen työssäkäyvän, opiskelevan (yleensä 2 kpl per lapsi) vanhemman tulee toimittaa todistukset sosiaalitoimelle. Samoin tulee tehdä, kun tilanne muuttuu. Mietipä, mitä tämä maksaa. Työnantajat kirjoittelevat todistuksia, vanhemmat kuljettavat niitä, viranomaiset käyvät todistuksia läpi, tarkistavat niitä, pyytävät niihin korjauksia. Huoh.
Noh, olisihan sillä ehkä työllistävä vaikutus.
Pätkätyöläisten kohdalla lapsia riepoteltaisiin jopa muutaman viikon pätkissä uuteen paikkaan, aina sama rumba.
Käytännössä vanhempainvapaalla olevat voisivat ilmoittautua jonnekin vaan opiskelemaan, jotta saisivat lapselle hoitopaikan. Hei, mutta keksin! Opiskelijoiden edistymistä ja työmääriä seurataan. Vanhemmat täyttävät seurantalomaketta siitä, mihin vuorokauden aikaan ovat opiskelleet tai olleet luennoilla. Kouluihin ja yliopistoihin perustettaisiin uusia virkoja henkilöille, jotka kuittaisivat näitä seurantalomakkeita ja vastaisivat päivähoidon selvityspyyntöihin.
Lisäksi perustetaan joka kuntaan virka, jonka haltija käy läpi valituksia päivähoidon selvityksistä ja paikkajaon oikeudenmukaisuudesta ja myös työpaikkojen ja oppilaitosten täyttämien lomakkeiden selvityksistä.
Rakastan byrokratiaa!
ja iso asia olisi turhantarkan tietosuojan karsiminen veks niin että kunnan päivähoitotoimi esimerkiksi näkee verottajan ja Kelan tiedot ja päin vastoin. Näin esim. vauvalomatieto on välittömästi saatavilla ja virikehoidettavat tiedetään heti.
Jokainen turhanpäiten sukulaisen tai naapurin tietoja nuuskinut saadaan kyllä narautettua, niin että mieluummin niin, että turhasta nuuskinnasta kunnon käräytys ja ankarat seuraukset kuin ylettömät tietojen suojaukset, niin se ohjaa kyllä normaalin uteliaisuuden omaavat ihmiset kaidalle tielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja erikoista, että tässä syyllistetään kotona olevia äitejä, eikä kuntien lapsi- ja perhepolitiikkaa. Tai mikäs siinä joo, samalla logiikalla sopisi tarttua esim vanhusten hoidon epäkohtiin. Mikseivät esim työttömät tms muka voi hoitaa iäkkäitä läheisiään? Kyllä vanhainkotien ym laitosten pitäisi olla ensisijaisesti työssäkäyvien lasten vanhemmille tarkoitettuja. Vai eikö aikuisilla lapsilla muka ole mitään velvollisuuksia hoitaa vanhuksiaan? Yhteiskunnanko pitäisi hoitaa, tässä taloustilanteessa, ei hyvää päivää. Nih.
Vanhemmat ovat alaikäisten lastensa huoltajia. Aikuiset eivät ole automaattisesti iäkkäiden vanhempiensa huoltajia.
Muistan kun mummolleni n. 20 vuotta sitten haettiin hoitopaikkaa.
Hän oli kaatunut kotonansa ja saanut pahoja luunmurtumia. Pitkän sairaalahoidon jälkeen todettiin (mm. lääkäri ja fysioterapeutti) ettei mummo pysty asumaan enää yksin.
Kotiinsa hänet kuitenkin lähetettiin. Mummonmökkiin metsän keskelle.
Kunta teki sellaisen päätöksen, että 'tytär hoitaa'.
Tytär (yksinhuoltajaäiti, leskirouva), eli äitini asui toisella paikkakunnalla 80 km päässä, ei omistanut autoa ja teki vuorotyötä.
Linja-autoja mummolapaikkakunnalle meni yksi aamulla ja yksi iltapäivällä. Bussipysäkiltä matkaa mummonmökille oli 5 km. Iltapäivävuoroa ei kätännössä voinut käyttää, sillä takaisin kotiin olisi päässyt vasta seuraavana aamuna.
Mummo ei voinut tulla meille asumaan, sillä asuimme hissittömässä kerrostalossa 4. kerroksessa eikä mummo pystynyt kulkemaan portaissa.
Hoitopaikka saatiin mummolle vasta kun äitini uhkasi tehdä rikosilmoituksen vanhuksen heitteillejätöstä.
Samanlaisia kertomuksia olen kuullut monelta muultakin.
Ei siis ollenkaan niin ontuva vertaus kuin äkkiseltään voisi kuvitella.
päivähoidon johtaja istuu KUNNANtalolla....
Pk-seudulla on sekä kuntia että kaupunkeja. Kun asutaan kunnassa, niin silloin on kunnantalo, kyllä. Kuuluu yleissivistykseen. Käypä koulusi loppuun, nyt kun kakarasi ovat sopivasti virikehoidossakin.
Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä.
Yleensä suurimpia kuntia sanotaan kaupungeiksi, mutta kuntia ne silti ovat.
Myös jotkut maaseutumaiset kunnat ovat virallisesti kaupunkeja, esim. Haapavesi (n. 7500 asukasta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää suoraan päättäjille kertomaan nämä kaikki hyvät ehdotuksenne miten homma saadaan toimimaan loistavasti, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan ja vain työssäkäyvien lapset saavat mennä päiväkotiin. Kerotkaa miten tulee säästöjä hurjia määriä ja ne rahat voi käyttää lyhetämättömänä pelkästään päivähoidon laadun parantamiseen (esim. pienentämällä ryhmäkokoja, säilyttämällä kaikki päiväkodit, ehkä jopa rakentamalla lisää, jotta kaikilla on niitä lähipäiväkoteja), väärinkäytösten estämiseen annetaan tietojen vapaa jakelu kaikkien viranomaisetn välille, luodaan helppo ja yksinkertainen järjestelmä seuraamaan, ettei kukaan väärinkäytä päivähoitoa jne jne jne
Luulen, että teidät naurettaisiin pihalle alta aikayksikön....
Mutta tuskin kukaan haluaa palata entiseen. Itse olen vuosina 78-84 ollut näin nopeasti laskien 7 eri päivähoitopaikssa ja kahdessa varapäiväkodissa kesällä. Ja lisäksi olen ollut kahdessa eri seurakunnan kerhossa silloin, kun olin äidin ja vauvan kanssa kotona. Virikehoitoa ei todellakaan ollut, vaan hoitopaikkoja ei yksinkertaisesti ollut saatavissa ja minua riepoteltiin ympäri kaupunkia.
Eiköhän tuossa subjektiivisessa ole ajateltu sekä naisten työllistymistä, että lasten etua. Vanhempani kertoivat kokeneensa epätoivon hetkiä, kun edellinen päivähoitaja jäi äitiyslomalle ja uuttaa hoitopaikkaa ei löytynyt mistään. Isovanhempani olivat tuolloin vielä työelämässä ja kunta ei todellakaan auttanut päivähoitopaikan saamisessa yhtään. Kiva ottaa lapselle hoitajaksi ihan kuka tahansa. Ei tuo ainakaan lapsen etu ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n ongelma oli se ettei hän saanut lastaan lähipäiväkotiin. Syy ei ole "virikelapset" joita on n. 3% kaikista päivähoidetuista, vaan päivähoidon huono suunnittelu ja hallinto. Kuntien pitäisi mitoittaa päivähoitopaikat väestön mukaan. Se ei ole rakettitiedettä.
Ei kyllä paikkaansa pidä."Ennen vanhaan"ennen subjektiivista oikeutta lapsia oli vähemmän hoidossa ja laatu oli huomattavasti parempaa etenkin alle kolmevuotiaiden ryhmissä.Oli varaa lähteä lapsen tarpeista rakentamaan turvallista hoitoa, nyt lasketaan vaan päitä ja prosentteja ja heitellään lapsia ja aikuisia mielivaltaisesti paikasta toiseen,nyt kun laki määrää että kaikilla vanhemmilla oikeus rutistaa lapsi päiväkodin ovesta sisään.Kyllä aivan varmasti lapsilla olisi paremmat oltavat päiväkodeissa jos lakia tarkennettaisiin koskevan todellisessa tarpeessa olevia lapsia!
Et kyllä tiedä aiemmasta tilanteesta, jos muka ennen vanhaan oli asiat paremmin. Ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta tilanne oli monelle työssäkäyvälle ihan kaamea. Pk-paikkoja ei tosiaankaan ollut sitäkään vähää saatavilla kuin nyt. Kun kunnilla ei ollut velvollisuutta niitä tarjota, ei niitä ollut samaan tapaan kuin nyt tarjolla. Kukaan asiasta oikeasti jotain tietävä ei voi toivoa esim. 70 ja 80-lukujen tilannetta takaisin. Jos oikein mietit, ymmärrät, miksi tuolloin ennen vanhaan lapsia oli vähemmän hoidossa. Naiset olivat kotona kotiäiteinä hoitamassa lapsia. Eivät he käyneet töissä ollenkaan!
He jotka kävivät ja jotka saivat päiväkotipaikan lapselleen , saivat parempaa hoitoa lapselleen kuin tänä päivänä.Tämä se pointti juuri on että jos yhteiskunta aikoo tarjota päivähoitoa kaikille tulee sen pystyä vastaamaan lapsen ikävaihekohtaisiin tarpeisiin ja jos varaa ei ole laadukasta hoitoa kaikille tarjota, silloin tarjotaan sitä rajotetusti eniten tarvitseville.Mielestäni on täysin moraalitonta sekä yhteikunnan että vanhempien (joiden lapset eivät ole päivähoidon todellisessa tarpeessa)taholta sulloa lapsia huonolaatuisiin päiväkoteihin koska laki tämän oikeuden vanhemmille sallii.
Ei se ollut parempaa, aika samankokoisia ne ryhmät silloinkin olivat. Päiväkoteja vain oli vähemmän.Se, mikä on selkeimmin muuttunut on lapsilähtöisyys. Aiemmin lapset olivat päiväkodissa lähinnä vaan säilössä, nykyään ainakin tavoitetasolla pyritään yksilöllisesti vastaamaan kunkin tarpeisiin. Totta kai moni asia on vain paperilla, kun kuntien säästöjen takia päivähoidosta on niistetty varoja.
Mutta ei se ennen sen auvoisempaa ollut. Itse en ollut päiväkodissa, koska päivähoitoa ei saanut meilläpäin keskituloiselle perheelle, mutta muutama kaveri oli, ja kertomuksien mukaan aikalaista kaaosta se oli. Paljon lapsia, vähän aikuisia, todella pienet tilat ja vähän määrärahoja leluihin tai askarteluun.
Hei: jos kunnat pääsevät säästämään päivähoidosta, ei se raha päivähoitoon JÄÄ. Se uppoa säästöihin ja sillä vältellään veroäyrin nostoa.
Ei kyllä paikkaansa pidä."Ennen vanhaan"ennen subjektiivista oikeutta lapsia oli vähemmän hoidossa ja laatu oli huomattavasti parempaa etenkin alle kolmevuotiaiden ryhmissä.Oli varaa lähteä lapsen tarpeista rakentamaan turvallista hoitoa, nyt lasketaan vaan päitä ja prosentteja ja heitellään lapsia ja aikuisia mielivaltaisesti paikasta toiseen,nyt kun laki määrää että kaikilla vanhemmilla oikeus rutistaa lapsi päiväkodin ovesta sisään.Kyllä aivan varmasti lapsilla olisi paremmat oltavat päiväkodeissa jos lakia tarkennettaisiin koskevan todellisessa tarpeessa olevia lapsia!
Et kyllä tiedä aiemmasta tilanteesta, jos muka ennen vanhaan oli asiat paremmin. Ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta tilanne oli monelle työssäkäyvälle ihan kaamea. Pk-paikkoja ei tosiaankaan ollut sitäkään vähää saatavilla kuin nyt. Kun kunnilla ei ollut velvollisuutta niitä tarjota, ei niitä ollut samaan tapaan kuin nyt tarjolla. Kukaan asiasta oikeasti jotain tietävä ei voi toivoa esim. 70 ja 80-lukujen tilannetta takaisin. Jos oikein mietit, ymmärrät, miksi tuolloin ennen vanhaan lapsia oli vähemmän hoidossa. Naiset olivat kotona kotiäiteinä hoitamassa lapsia. Eivät he käyneet töissä ollenkaan!
He jotka kävivät ja jotka saivat päiväkotipaikan lapselleen , saivat parempaa hoitoa lapselleen kuin tänä päivänä.Tämä se pointti juuri on että jos yhteiskunta aikoo tarjota päivähoitoa kaikille tulee sen pystyä vastaamaan lapsen ikävaihekohtaisiin tarpeisiin ja jos varaa ei ole laadukasta hoitoa kaikille tarjota, silloin tarjotaan sitä rajotetusti eniten tarvitseville.Mielestäni on täysin moraalitonta sekä yhteikunnan että vanhempien (joiden lapset eivät ole päivähoidon todellisessa tarpeessa)taholta sulloa lapsia huonolaatuisiin päiväkoteihin koska laki tämän oikeuden vanhemmille sallii.
Ei se ollut parempaa, aika samankokoisia ne ryhmät silloinkin olivat. Päiväkoteja vain oli vähemmän.Se, mikä on selkeimmin muuttunut on lapsilähtöisyys. Aiemmin lapset olivat päiväkodissa lähinnä vaan säilössä, nykyään ainakin tavoitetasolla pyritään yksilöllisesti vastaamaan kunkin tarpeisiin. Totta kai moni asia on vain paperilla, kun kuntien säästöjen takia päivähoidosta on niistetty varoja.
Mutta ei se ennen sen auvoisempaa ollut. Itse en ollut päiväkodissa, koska päivähoitoa ei saanut meilläpäin keskituloiselle perheelle, mutta muutama kaveri oli, ja kertomuksien mukaan aikalaista kaaosta se oli. Paljon lapsia, vähän aikuisia, todella pienet tilat ja vähän määrärahoja leluihin tai askarteluun.
Hei: jos kunnat pääsevät säästämään päivähoidosta, ei se raha päivähoitoon JÄÄ. Se uppoa säästöihin ja sillä vältellään veroäyrin nostoa.
Täysin soopaa puhut!"Ennen vanhaan" oli vauvalat alle 1vuotiaille.Näissä ryhmissä oli tavallisesti korkeintaa 6 vauvaikäistä.Henkilökuntaa oli riittävästi ja vaihtuvuus pientä. Ryhmät olivat siis pienempiä ja henkilökuntaa (myös laitosapulainen!)riittävästi.Alle kolmevuotiaita ei sekoitettu isoihin "sisarrusryhmiin"jne.Hoitajilla muodostui tavallisesti kiinteä merkitsevä suhde lapsiin jne.Tänä päivänä ei "ihmissuhteilla" ole enää mitään merkitystä, lapsia siirrellään paikasta toiseen usein vieraiden hoitajien varaan hoitopäivän aikana,kesähoito järjestetään ilman että usein laisinkaan huomioidaan että lapselle vieras paikka ja hoitajat tuntemattomia jne.Turha on puhua lapsikeskeisyydestä nykypäivän päiväkotihoidossa, hienoja sanoja ja tavoitteita peräkkäin vailla minkäänlaista yhteyttä todelliseen arkeen.
Hei, ne oli pakko järjestää siitä yksinkertaisesta syystä, että äitiysloma kesti vain muutaman viikon ja pahimmillaan päivähoitoon todella TUOTIIN ihan pieniä vauvoja.
Nykyään tilanne on toinen, onneksi.
-66-
Ihan varmaa on, että mahdollisesti saavutettava parin prosentin säästö päivähoitomenoista ei näy yhtikäs missään.-66-
Tällä logiikalla ei kannata säästää missään, koska mikään ei yksistään riitä. Milli sieltä, toinen täältä, ja yhtäkkiä onkin kasassa jo sata milliä. Monesta eri paikasta on nimeonmaan säästettävä se "pari prossaa", koska harvasta toiminnasta voi kerralla leikata niin paljon että se "näkyy jossakin".
olla ekana leikkaamassa päivähoitoa, ja huonontamassa meidän itsemme käyttämiä palveluita - ja vieläpä siinä typerässä harhaluulossa, että säästyvät rahat jotenkin annettaisiin meidän palvelujemme laadun parantamiseksi....
-66-
Byrokratian kasvattaminen on tietenkin ikävää, mutta minusta tässä kohtaa se olisi hyväksyttyä. Tuolla oli aiemmin se linkki, jossa kerrottiin, paljonko yksi virikelapsi maksaa kunnalle: n. 8500 € vuodessa per lapsi. Tällaista summaa lähellekään ei byrokratiaan saada uppoamaan. Jos oletetaan, että kaikki työssäkäyvät ja opiskelijat saavat paikan automaattisesti, se ei lisää byrokratiaa. Lisäksi suurin osa kotona olevista ihmisistä jättäisi paikan hakematta, koska ei sitä kuitenkaan saa. Jäljelle jäisi hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka sosiaalisista syistä tarvitsisivat paikan. Nämä tapaukset sitten käsiteltäisiin, mutta käsiteltävien erikoistapausten määrä olisi siis joka tapauksessa pieni.
Käytettäisikö säästyneet rahat sitten päivähoidon parantamiseen? Se olisi tietysti loistavaa, jos ainakin osa käytettäisi siihen. Ja jos valtion taholta halutaan, niin tokihan voidaan tiukentaa päivähoidon laatuvaatimuksia, esim. pienentää ryhmäkokoja tai laittaa rajoituksia siihen, että kuinka kaukana päiväkoti saa maksimissaan sijaita perheen asunnosta.
Mutta vaikka säästyneitä rahoja ei käytettäisi päivähoidon parantamiseen, uskon, että kunnissa löytyy monta muutakin rahareikää. Jos rahat sen sijaan menisivät vaikka vanhustenhoitoon, en vastustaisi sitäkään. Kun suuret ikäluokat vanhenevat, menee vanhustenhoitoon joka tapauksessa koko ajan enemmän rahaa. Faktahan on se, että elämme koko ajan yli varojemme. Subjektiivinen päivähoito on yksi saavutettu etu, johon meillä ei oikeasti ikävä kyllä ole varaa.
T. 113
Mutta se työssäkäynti tulee todistaa! Tai opiskelu. Eli jokaisen työssäkäyvän, opiskelevan (yleensä 2 kpl per lapsi) vanhemman tulee toimittaa todistukset sosiaalitoimelle. Samoin tulee tehdä, kun tilanne muuttuu. Mietipä, mitä tämä maksaa. Työnantajat kirjoittelevat todistuksia, vanhemmat kuljettavat niitä, viranomaiset käyvät todistuksia läpi, tarkistavat niitä, pyytävät niihin korjauksia. Huoh.
Noh, olisihan sillä ehkä työllistävä vaikutus.
Pätkätyöläisten kohdalla lapsia riepoteltaisiin jopa muutaman viikon pätkissä uuteen paikkaan, aina sama rumba.
Käytännössä vanhempainvapaalla olevat voisivat ilmoittautua jonnekin vaan opiskelemaan, jotta saisivat lapselle hoitopaikan. Hei, mutta keksin! Opiskelijoiden edistymistä ja työmääriä seurataan. Vanhemmat täyttävät seurantalomaketta siitä, mihin vuorokauden aikaan ovat opiskelleet tai olleet luennoilla. Kouluihin ja yliopistoihin perustettaisiin uusia virkoja henkilöille, jotka kuittaisivat näitä seurantalomakkeita ja vastaisivat päivähoidon selvityspyyntöihin.
Lisäksi perustetaan joka kuntaan virka, jonka haltija käy läpi valituksia päivähoidon selvityksistä ja paikkajaon oikeudenmukaisuudesta ja myös työpaikkojen ja oppilaitosten täyttämien lomakkeiden selvityksistä.
Rakastan byrokratiaa!
Lisäksi vielä valitusasteet, jotka kuormittuvat, kun hoitopaikatta jääneet valittavat päätöksestä.
Kunnille EI pidä antaa tulkinnanvaraa päivähoitopaikkojen jaossa. Se kyllä nähtiin ennen subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttöönottoa (siis vuotta 1996) ihan hyvin, mihin se johtaa...
-66-
jääköön itse kotiin lapsiaan hoitamaan. Sittenpähän huomaa miten eriarvoisessa asemassa ne kullannuput ovat viimeistään koulun alkaessa, kun ei ole saatu sitä varhaiskasvatusta.
Aivan hyvin voit olla kotona ja hoitaa itse lapsesi. Et sinä ole yhtään sen parempi äiti, kun ne kotona olevat ja lapsensa tarhaan vievät äidit. Et viitsi itse hoitaa, mutta ne kotona olevat äidit eivät todennäköisesti sairauden tms vuoksi jaksa. Tai sitten lapsi tarvitsee jostain syystä kuntouttavaa päivähoitoa.
Alue: Aihe vapaa
Kun ei se tieto vaan yksinkertaisesti kulje viranomaiselta toiselle. Olen laittanut Kelalle lippua ja lappua kotihoidontukeen liittyen ja sitten virkailija on vielä soittanut perään ja penännyt lisää lappuja. Puhelun aikana se virkailija on katsellut mun verotietoja sieltä koneelta ja silti se haluaa ne liput ja laput. Joskus tekis mieli huutaa ja sanoa että eikö se verottajan tieto rittääis. Tämä on tätä Suomen byrokratiaa, asiat kyllä hoituis helposti, mutta kun ei kuitenkaan hoidu :)
Ja joo säästäminen on hyvä idea, mutta ei ole järkevää romuttaa koko systeemiä jotta säästettäisiin pari euroa. Siitä tulis loppujen lopuksi paljon enemmän kuluja kun lasketaan kaikki muut kulut päälle. Mieti esim. kuinka paljon sosiaalitoimi maksais jos sieltä kautta pitäis hakea (+lääkärien todistukset ym) hoitopaikka. Eihän lastensuojelu nytkään ehdi tehdä kaikkia hommiaan, saati jos niiden pitää vielä ruveta hoitopaikkoja jakelemaan.