Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on NIIIN hanurista!
24.10.2011 |
Mä aloitan työt kuukauden kuluttua, ja olen hakenut pojalleni päiväkotipaikkaa jo 10 kk sitten. Meidän alueen päiväkodit on ihan järkyttävän ruuhkaisia, olleet jo monta vuotta ja varmaan siksi päätökset tulevat todella myöhään. Alueelta suljettiin muutama vuosi sitten kolme päiväkotia, kun ennusteiden mukaan lapsimäärät vähenevät radikaalisti. No eipä vähenneet, päin vastoin, ja täällä ollaan ihan kusessa hoitoonpääsyn kanssa.
Kuulin tänään kerhossa, että yksi äiti oli saanut tiedon hoitopaikasta. Heidän poika oli päässyt samaan päiväkotiin jossa isosiskokin on, hurraa! Äiti tosin itse on kotona perheen vauvan kanssa ja molemmat isommat lapset siis hoidossa. Päiväkoti oli sama, johon minäkin hain paikkaa.
No, kotiin päästyämme luurin kampeen ja päiväkotiin soittamaan. Juu, kyllä, paikat on jaettu, mutta valitettavasti me ei päästy sinne. Heillä oli vain yksi paikka vapaana, ja etusijalla oli toinen perhe, jolla oli jo yksi lapsi ennestään samassa tarhassa. Aivan hoo-molaisena kysyin, että miten voi näin olla? Meillä on molemmat aikuiset kuukauden kuluttua töissä, mutta paikka annetaan kuitenkin sellaiselle perheelle, jossa toinen aikuinen on kotona!!
Soittelin lisää, ja lopulta selvisi minne me "pääsemme".. emme päässeet oman alueen päiväkoteihin vaan joudumme viemään lapsen kuuden kilometrin päähän toisen alueen päiväkotiin. Meillä on kaksi hakijaa/viejää ja vain yksi auto, eli toiseen suuntaan on aina mentävä lapsen kanssa bussilla.
Ja syy tähän? Alueellamme on kuusi päiväkotia, jotka ovat aluejohtajan mukaan täynnä ei paikkoja yksinkertaisesti ole. On kuulemma niin paljon näitä subjektiivisen hoito-oikeuden käyttäjiä, että tarhat ovat savupiippua myöden täynnä! Ok, ymmärrän kyllä, että heilläkin on oikeus hoitopaikkaan, mutta MIKSI etusijalla eivät voi olla ne perheet, jossa käydään töissä ja sitä hoitopaikkaa tarvitaan OIKEASTI??!
Kommentit (284)
lapsen eikä vanhemman oikeus! Sinä menet töihin jos haluat ja jos et halua itse lastasi hoitaa. Mutta älä ala vinkua toisten tarpeista.
Jos nyt ihan ehdottomasti haluat asian noin vääntää... Onhan 3-vuotiaan parempi olla päiväkodissa kuin yksin kotona yhdeksää tuntia tai äidin mukana infektio-osastolla pyörimässä. Tai isän kanssa rakennustyömaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen eikä vanhemman oikeus! Sinä menet töihin jos haluat ja jos et halua itse lastasi hoitaa. Mutta älä ala vinkua toisten tarpeista.
Suurin osa lasten vanhemmista tarvitsee lapsilleen hoitopaikan, koska käyvät töissä. Tätä meidän yhteiskuntaa kun ei ole rakennettu sillä periaatteella, että vain toinen vanhemmista (isä) kävisi töissä, vaan kutakuinkin voidaan sanoa, että normaalin perhe-elämän pyörittämiseen tarvitaan kahden ihmisen tulot. Poikkeuksena tietysti, jos toisella vanhemmista on erittäin hyvät tulot, jolloin toisen ei taloudellisista syistä tarvitse käydä töissä. Käytännössä ainakin pk-seudulla tämä tarkoittaisi 7000-8000 euron bruttotuloja toisella vanhemmalla. Hoitovapaa on asia erikseen. Yleensä siihen on varauduttu, pienennetään TILAPÄISESTI perheen kuluja ja kulutusta, mutta pysyväksi ratkaisuksi toisen kotiinjääminen harvoin sopii.
Päivähoito on alunperin luotu vanhempien työssäkäymistä varten. Vasta jälkikäteen on tullut mukaan varhaiskasvatuksen periaatteet. Ja tietenkään päivähoitolaissa ei puhuta työssäkäymisestä, senhän se mahdollistaakin näiden virikekakaroiden hoidattamisen yhteiskunnan piikkiin. Mutta onneksi on meitä työssäkäyviä vanhempia, jotka kustantavat tämänkin lystin.
Päivähoitoa ei alunperin ole luotu vanhempien työssäkäyntiä varten. Miten ihmeessä nämä teidän mielestänne itsekkäät äidit voivat olla kotona, kun te ette voi? Kyllä se on ihan omasta halusta kiinni. Poikkeuksena yksinhuoltajat, joilla se työssäkäynti on aikamoinen pakko. Kyllä sitä perheen kulutusta voi pienentää ihan pysyvästikin jos vaan tahtoa on. Älä siis vingu toisten ihmisten asioista.
lastentarhatoiminta käynnistettiin
1880-luvulla, sitä ei ensisijaisesti kytketty
naisten sosiaaliseen paikkaan. Lastentarhaan tuli
lapsia sekä niistä säätyläisperheistä, joissa äiti oli
kotona, että niistä työläisperheistä, joiden äiti oli
palkkatyössä. Lastentarhatoiminnan historiasta
katsottuna naisten palkkatyö ei ole yksiselitteisesti
pikkulasten institutionaalisen hoidon taustalla,
vaikka sen ensimmäinen taipuminen yhteiskunnalliseen
muutokseen tapahtui osana työväenkysymystä
ja naiskysymystä.
yhteiskunnallisiin muutoksiin Suomessa, tekijöinä Anna-Leena Välimäki ja Pirkko-Liisa Rauhala:
"Teollistumiseen kytkeytynyt valistusaatteellisuus, palkkatyöläistyminen ja kaupungistuminen eivät enää mahdollistaneet agraarisiin oloihin sopinutta pikkulasten luontaishoitoa ja -kasvatusta, vaan
tarvittiin julkilausuttuja sosiaalisia sopimuksia ja innovaatioita heidän päivittäisen hoidontarpeensa toteuttamiseen. Ensimmäisiä ratkaisuja pikkulasten heitteille jäämisen ehkäisemiseksi olivat aluksi Englannissa, sittemmin myös muualla, tehtaiden yhteyteen perustetut pikkulastenkoulut.
Niissä satakin muutaman vuoden ikäistä lasta saatettiin istuttaa auditorionmuotoiseen tilaan opettelemaan kirjaimia ankaran karttakeppiopettajan johdolla. Kyseinen metodiikka havaittiin kuitenkin pian pienille lapsille soveltumattomaksi.
1800-luvun hoitoinnovaatiot, seimi ja lastentarha,
erosivat toiminta-ajatukseltaan ja järjestämisperustaltaan
toisistaan, mutta yhdessä ne
muodostivat antiteesin pikkulastenkouluille. Seimitoiminnan
tarkoituksena oli pitää vastasyntynyt
ja pikkulapsi perhe- ja äitiyhteydessään niissä
tapauksissa, joissa (työläis)äidin oli välttämätöntä
käydä palkkatyössä. Seimitoimintaa voi nykykatsannosta
tulkita työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen
ensimuodoksi tilanteessa, jossa äitien
työ oli siirtymässä kotialueelta sen ulkopuolelle.
Seimitoimintaa luonnehti sen alkuvaiheessa
ja myöhemminkin se, että sitä järjestettiin naisten
palkkatyöpakon edessä, ja sen vuoksi pedagogiikka
ei seimitoiminnassa noussut samaan arvoon
kuin lastentarhassa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
takaa kaikille lapsille yhtäläiset oikeudet ja tasa-arvon riippumatta siitä, millaiset on lapsen vanhemmat.
Ihan turhaan te tästä kinaatte. Jos jotenkin tätä asiaa voisi parantaa niin siten, että lapsiperheiden palveluihin lisää rahoiotusta.
"Suomalainen päivähoitojärjestelmä on kehitetty nykyisen laajuiseksi ennen kaikkea siitä lähtökohdasta käsin, että maailman emansipoitunein naisväki pääsisi mahdollisimman nopeasti töihin tienaamaan tasaväkisenä miehen kanssa. Kuvaavaa on, että yksi Suomen ensimmäisistä päiväkodeista perustettiin Forssaan Finlaysonin kutomon yhteyteen työntekijöiden lapsia varten."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
takaa kaikille lapsille yhtäläiset oikeudet ja tasa-arvon riippumatta siitä, millaiset on lapsen vanhemmat.
Ihan turhaan te tästä kinaatte. Jos jotenkin tätä asiaa voisi parantaa niin siten, että lapsiperheiden palveluihin lisää rahoiotusta.
Yhtälaiset oikeudet huonolaatuiseen varhaislapsuuteen.On sitten vanhempien asia hyväksyvätkö he tämän oman lapsensa kohdalla vai ei.Tilanne koskee alle kolmevuotiaiden päiväkotihoitoa isoissa ryhmissä.Näin on eikä se miksikään muutu siitä että jauhetaan työhön palaamispakkoa tai uupumusta jne.Lapselle on ykshailee minkätakia hänet sullotaan laitoshoitoon mutta ei ole yhdentekevää että pelottaa ja ahdistaa ilman oikeanlaista tukea.
Jos vanhempi on terveenä kotona, voi ne omat kakarat hoitaa. Tarvitseville ne hoitopaikat (ja tarve ei ole äidin oma aika -eihän sitä työssäkäyvälläkään ole!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä emansipaatiohurmassa on kyllä lapsen etu pahasti jäänyt jalkoihin.Kyseenalaista on myös miten naisten hyvinvointi on parantunut kaikkien näiden uusien mahdollisuuksien myötä työelämässa, etenkin kun tilastot kertovat karua totuutta naisten hyvinvoinnist.Viimesten vuosikymmenten aikana naisten massennusten määrä on moninkertaistunut. Misten kohdalla ei samaa kehitystä ole nähtävissä.
Tässä emansipaatiohurmassa on kyllä lapsen etu pahasti jäänyt jalkoihin.Kyseenalaista on myös miten naisten hyvinvointi on parantunut kaikkien näiden uusien mahdollisuuksien myötä työelämässa, etenkin kun tilastot kertovat karua totuutta naisten hyvinvoinnist.Viimesten vuosikymmenten aikana naisten massennusten määrä on moninkertaistunut. Misten kohdalla ei samaa kehitystä ole nähtävissä.
Onko ainoa ratkaisu tilanteeseen naisten jääminen kotiin siihen asti, kunnes nuorinkin lapsi muuttaa pois kotoa? Tästäkin jankkausketjusta on tullut vain työssäkäyvien naisten syyllistämisketju. Vai mitä oikein ehdotat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mummoni oli syntynyt 1918 ja työskenteli tehtaantyöläisenä. Hän sai äitini tehtaan päiväkotiin (vai miksi sitä siihen aikaan sanottiin). vain painavasta syystä (yksinhuoltaja). Se oli 50- lukua. Muut lapset olivat vähiin päin hyväosaisita perheistä, joissa äidit eivät edes olleet töissä.
Tässä emansipaatiohurmassa on kyllä lapsen etu pahasti jäänyt jalkoihin.Kyseenalaista on myös miten naisten hyvinvointi on parantunut kaikkien näiden uusien mahdollisuuksien myötä työelämässa, etenkin kun tilastot kertovat karua totuutta naisten hyvinvoinnist.Viimesten vuosikymmenten aikana naisten massennusten määrä on moninkertaistunut. Misten kohdalla ei samaa kehitystä ole nähtävissä.
Onko ainoa ratkaisu tilanteeseen naisten jääminen kotiin siihen asti, kunnes nuorinkin lapsi muuttaa pois kotoa? Tästäkin jankkausketjusta on tullut vain työssäkäyvien naisten syyllistämisketju. Vai mitä oikein ehdotat?
Kyse on yhä alle kolmevuotiaista ja tämän ikäisten lasten kotihoidosta TAI päivähoidosta.Pointti on se yhä vaan, että alle kolmevuotiaan tarpeisiin tulee pystyä vastaamaan oikealla tavalla joko päivähoidossa tai kotona.Tätänykyä päivähoidon laatu pienimmille ryhmähoidossa varsin hunosti pystyy tämän tekemään.Kyse on siis AINOASTAAN lapsen hyvinvoinnista ja sen turvaamisesta tavalla tai toisella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli käytännössä esim. mahdollisuutta säilyttää lasten tutut ja turvalliset hoitopaikat vanhemman työttömyysjaksojen ajan, minkäin pätkätyöläis-akateeminen joutuisin jättäytymään suosiolla pitkäaikaistyöttömäksi. Nimittäin lapsiani en halua miksikään heittopussiksi eri hoitopaikkoihin, mikä tapahtuisi, jos nykyistä pysyvyyttä ei olisi. Kuka hullu enää haluaisi ottaa vastaan pätkätöitä ja lyhyitä sijaisuuksia nopealla varoitusajalla, jos se tarkoittaisi, että lapset joutuisivat koko ajan vaihtuviin hoitopaikkoihin.
Kun puhutaan työttömistä, muistakaa nyt, että erittäin monet työttömät tekevät kaikkensa työllistyäkseen. Ja lastenhoitoa tarvitaan myös näiden "työllistämistä edistävien toimenpiteiden ajaksi" (työhaastateelut, soveltuvuuskokeet, kurssit jne.), puhumattakaan noista jo mainituista pätkätöistä.
että ei ole herkkua, että työmatkaan menee lasten viemisen kanssa 1,5 tuntia. 3 tuntia päivästä menee matkoihin. Lasten hoitopäivät venyy väkisinkin 10 tuntiin. Eli miksi pitää täyttää kaikenmaailman hoitopaikkatoiveet, jos yhtäkään niistä ei toteuteta!
YMMÄRRÄN SIIS TÄYSIN AP:TA!!!!
eli käytännössä esim. mahdollisuutta säilyttää lasten tutut ja turvalliset hoitopaikat vanhemman työttömyysjaksojen ajan, minkäin pätkätyöläis-akateeminen joutuisin jättäytymään suosiolla pitkäaikaistyöttömäksi. Nimittäin lapsiani en halua miksikään heittopussiksi eri hoitopaikkoihin, mikä tapahtuisi, jos nykyistä pysyvyyttä ei olisi. Kuka hullu enää haluaisi ottaa vastaan pätkätöitä ja lyhyitä sijaisuuksia nopealla varoitusajalla, jos se tarkoittaisi, että lapset joutuisivat koko ajan vaihtuviin hoitopaikkoihin.
Kun puhutaan työttömistä, muistakaa nyt, että erittäin monet työttömät tekevät kaikkensa työllistyäkseen. Ja lastenhoitoa tarvitaan myös näiden "työllistämistä edistävien toimenpiteiden ajaksi" (työhaastateelut, soveltuvuuskokeet, kurssit jne.), puhumattakaan noista jo mainituista pätkätöistä.
Sekin auttaisi etta lapsen hoitopaiva automaattisesti muuttuisi osaaikaiseksi aidin tyottomyyden johdosta.Nain hoitopaikka sailyisi,lapsella olisi paremmat oltavat ja ehk' mahtuisi myos tyotatekevien lapsia enemman paivakoteihin.
valittavat ovat epäkypsiä ja itsekeskeisiä ihmisiä. Minun tarpeeni ja minun lapseni ja minun työni jne. Onko tullut mieleen, että jos äiti hoitaa nuorempaa lasta kotona ja vanhempi lapsi on päiväkodissa, voi syy olla esim seuraava: äiti tekee opintojaan loppuun esim nuoremman lapsen päiväuniaikana, äiti kärsii masennuksesta tai uupumuksesta tai on muuten sairas, perheellä ei ole tukiverkkoja ja äiti kaipaa hetken hengähdystä lastenhoidosta, esikoisella on erikoistarpeita ja hänelle suositellaan päivähoitoa jne.
Kun kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää. Kaikki eivät ole terveitä ja hyvinvoivia, perheissä voi olla vaikka parisuhdeväkivaltaa tai alkoholismia tai muita syitä, jotka kuormittavat perhettä. Tai lähisukulaisilla on vaikeuksia, jotka rasittavat tms.
Pointtini on se, että työssäkäynti ei ole mikään ainoa oikeutus lähipäiväkodin käyttöön. Nimim. 5-vuotias päiväkodissa (emme kuitenkaan päässeet lähipäiväkotiin, vaikka paikka haettiin kun olin vielä töissä) ja 2-vuotias vielä vuoden kotona.
että osapäiväisen paikan voisi "lennosta" muuttaa kokopäiväiseksi. Työhaluisen työttömän työnhakijan on tällä hetkellä kaikkein viisainta todellakin pitää kokopäiväpaikat lapsilla, vaikkei kokopäivähoitoa käytännössä käytettäisikään (ei meilläkään ole käytetty työttömyyspätkieni aikana, vaikka maksettu niistä on). Systeemissä olisi todellakin parantamisen varaa.
ei syyta pitaa kokopaivaisena
eli käytännössä esim. mahdollisuutta säilyttää lasten tutut ja turvalliset hoitopaikat vanhemman työttömyysjaksojen ajan, minkäin pätkätyöläis-akateeminen joutuisin jättäytymään suosiolla pitkäaikaistyöttömäksi. Nimittäin lapsiani en halua miksikään heittopussiksi eri hoitopaikkoihin, mikä tapahtuisi, jos nykyistä pysyvyyttä ei olisi. Kuka hullu enää haluaisi ottaa vastaan pätkätöitä ja lyhyitä sijaisuuksia nopealla varoitusajalla, jos se tarkoittaisi, että lapset joutuisivat koko ajan vaihtuviin hoitopaikkoihin.
Kun puhutaan työttömistä, muistakaa nyt, että erittäin monet työttömät tekevät kaikkensa työllistyäkseen. Ja lastenhoitoa tarvitaan myös näiden "työllistämistä edistävien toimenpiteiden ajaksi" (työhaastateelut, soveltuvuuskokeet, kurssit jne.), puhumattakaan noista jo mainituista pätkätöistä.
Sekin auttaisi etta lapsen hoitopaiva automaattisesti muuttuisi osaaikaiseksi aidin tyottomyyden johdosta.Nain hoitopaikka sailyisi,lapsella olisi paremmat oltavat ja ehk' mahtuisi myos tyotatekevien lapsia enemman paivakoteihin.
Etusijalla pitäisi olla työssäkäyvät.
Alue: Aihe vapaa
Että ihan kuuden kilometrin päähän. Voi laupias taivas. Kunnalla on velvollisuus antaa hoitopaikka tietyn ajan sisällä, mutta se paikka voi olla missä päin kuntaa tahansa. Eivät ne laiskat kotiäiditkään automaattisesti saa lastaan lähimpään päiväkotiin. Ihan samalla tavalla sitä paikkaa pitää hakea ja jonottaa kuin muidenkin. Minustakin varmaan naapurusto ajattelee, että on tuossa laiska äiti, kun vielä lapsen päiväkotiin ja on itse kotona. Naapurusto kun ei tiedä totuutta. En ole oikeasti äiti tälle lapselle ja tällä lapsella on moneltakin taholta lausunnot, että päiväkoti on hyväksi hänelle. Minulla on siis velvollisuus viedä hänet sinne muutamaksi tunniksi päivittäin. Minun kaltaisiani tapauksia on varmasti paljon. Ihmiset eivät tiedä ja puhuvat sontaa. Ja niin muuten, minäkin jouduin lausunnoista huolimatta jonottamaan lähimpään päiväkotiin paikkaa puolitoista vuotta suurinpiirtein. Ensimmäinen tarjottu oli kymmenen kilometrin päässä ja olisi pitänyt mennä monella bussilla, joten jäimme suosiolla odottamaan. Lausuntoja piti hankkia lisää ja laittaa jokunen sähköposti, ennenkuin vihdoin sain lapsen tuohon kilometrin päässä olevaan päiväkotiin. Kyllä olisi kiva joskus kovilla pakkasilla tai vesisateella jäädä kotiin, mutta kiltisti vaan lähden rämpimään sinne päiväkotiin ja muutaman tunnin päästä taas hakemaan lasta. On tämä laiskuus niin ihanaa. Kadehtikaa, kadehtikaa oi mammat.