Puhetyyli ja yhteiskuntaluokka! Tuli toisesta luokkakeskustelusta mieleen, voiko Suomessa tunnistaa

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 09:41"]

Hä kertoo heti että juntti

[/quote]

Sama kuin brittien "wha' "

Savon murre on piällysmiehen merkki.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 09:41"]

Hä kertoo heti että juntti

[/quote]

Sama kuin brittien "wha' "

[/quote]

Kui?

Puhuvat ruotsia.

Ylempi keskiluokka puhuu suun etuosasta. Alempi keskiluokka voi kimittää "söpösti" tai käyttää raakaa kurkkuääntä. Itse olen useamman sukupolven akateeminen ja pyrin välttämään rumaa äänenmuodostusta.

Hinkuvinkutädit! Eli nämä yleensä vähän vanhemmat rouvat, jotka puhuvat sisäänhengityksen aikanakin, tai hinkaisevat sisäänpäin "Niin!" tai "Joo!" jonkinlaisena maneerina joka toisen lauseen loppuun. Näitä on tosi paljon, ja ne kuulostavat aina jotenkin koomisilta. Yhteistä näille on se, että koulutustaso on korkeintaan ylioppilas, mutta silti ollaan "vähän parempaa rouvaa", koska mies on yleensä opistoinssi tms. Näiden tätösten ikiomaa sosiolektiä joutuu aina siloin tällöin selittämään ulkomaalaisille kavereille, koska muissa kielissä ei ole tuota sisäänhengityksen aikaista puhumista ja Suomessakin sitä tekevät vain jotkut. En ole ikinä tavannut hinkuvinkutätiä, joka olisi esim. lääkäri tai tuomari. Sellaisten palvelijarouvista näitä hinkuvinkuja sitä vastoin löytyy.

Kyllä erottaa puheesta ja yleisestä tyylistä muutenkin.

Eliitin tunnistaa toki svetisismeistä ja siitä, että suihinoton yhteydessä "kulli" lausutaan "khylli".

Yhteiskuntaluokan olennainen taustatekijä on koulutus, ja koulutus vaikuttaa siihen, miten loogisesti asioita ilmaistaan ja millaista sanastoa käytetään.

Tietenkin kyse on yleistyksestä ja yksilöiden erot ovat suuria. On ihmisiä, jotka ovat lukeneet paljon ilman, että ovat suorittaneet korkeakoulututkintoa. Ja on ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen loppututkinnon suorittaneina heikkoja kirjalliselta ilmaisultaan.

Mutta keskimäärin siis noin.

Kiroilu on vähän kaksipiippuinen juttu. Itsekin kiroilen aika usein, vaikka olen korkeakoulutettu ja muutenkin statukseltani asiantuntija/eliitti -luokkaan kuuluva. Mutta sellainen jatkuva kirosanojen käyttö lauseiden täytteenä antaa kieltämättä moukan kuvan. Sivistykseen kuuluu ymmärtää puhekäyttötilanteiden erilaisuutta ja kyetä tarvittaessa puhua "siististi".

Noiden lisäksi (loogisuus, sanavalikoima, puhekäyttötilanteisiin sopeutumisen kyky) lisäisin vielä kyvyn keskustella älykkäästi myös muista kuin omaan arkielämään kuuluvista asioista. Eli neljäntenä erottavana tekijänä nimeäisin aihevalikoiman laajuuden ja syvyyden.

Täällä on kyllä asiat niin sekaisin, että ei noista teidän kommenteistä mitään selvää saa. Sellainen jolla on yläluokkainen tausta, mutta on vaikka työtön ja syrjäytynyt ja varaton, ehkäpä juuri taustansa takia, ei yläluokkaisuuden tuntomerkit minnekään haihdu. Sinne yläluokkaan synnytään ja jotakin imetään jo äidinmaidossa. Ei täällä ole mitään oikeita yläluokkaisia ihmisiä - ne ovat kaikki haihtuneet jo jonnekin aikoja sitten. Ja niitä oikeasti yläluokkaisia eivät ole ruotsalaisetkaan, jotka muka puhuvat jotenkin hienosti ollakseen jotakin. Oikeasti yläluokkaisen ei tartte olla muuta kuin on eikä tartte puheellaan esittää yhtään mitään. Aitous on valttia! Nousukkuus on jotain ihan muuta! Kaikella tällä on jo pitkät juuret kun täällä on ollut sama koulu jo niin kauan kaikille. Ei yläluokkaisen tartte olla kovin koulujakäynyt ollakseen yläluokkainen, se on nousukkaiden juttu että tarttee olla hienot paperit, jotta on jotakin. En myöskään usko sosiaaliseen kiertoon, että ihminen saa jonkun paikan yhteiskunnassa kyvykkyytensä perusteella ja joku vähemmän hyvä tippuu. Jos joku tippuu jostain muka omasta luokasta, niin ei ole mitään alempaa luokkaa, joka ottaisi hänet vastaan, vaan tippuu syrjäytyneiden joukkoon. Täällä on myös aivan liikaa noita self-made-tyyppejä, jotta se olisi enää nykypäivänä mikään muu juttu kuin pelkkä naurettavuus.  

Sanavarastoon vaikuttaa kodin keskustelukulttuuri ja yksilön lukeneisuus. Puheessa näkyy toki myös synnynnäien kielellinen lahjakkuus, ja se ei riipu yhteiskuntaluokasta. Aikamoista ilotulitusta saattaa olla myös rakennusmiehen kielellinen iloittelu. Ihan yksimielisestikin. ;)

Vietän paljon aikaa hyvin korkeasti koulutettujen ihmisten kanssa niin perhepiirissä kuin ystävieni parissa. Työssäni olen tekemisissä kouluttamattomien, "syrjäytymisriskissä" olevien ihmisten kanssa.

Yhteiskunnallista statusta omaavat ihmiset, etenkin sellaiset joiden työnkuvaan kuuluu jatkuva neuvottelupöydissä istuminen, verkostoituminen ja projektinhallinta, ovat huomioni mukaan diplomaattisempia keskusteluissa. Kuuntelevat pieniä signaaleja eivätkä esitä mielipiteitään julistuksina, vaan perusteltuina väitteinä. Mielipidekysymyksistä voidaan keskustella tiettyyn pisteeseen saakka argumentaatiopohjalta, mutta jos aihe rupeaa liippaamaan henkilökohtaisuuksia, lopetetaan keskustelu esim. keventävällä loppulausahduksella hyvän tunnelman ylläpitämiseksi. Korkeasti koulutettujen suomenruotsalaisten parissa olen huomannut myös sen, että päällekkäin puhuminen ei ole epäkohteliasta, vaan jouhevaa keskustelukulttuuria, jossa pitää osata rytmittää oma asia mukaan keskusteluun. Ihmiset osaavat useimmiten kuunnella toisia vaikka heillä olisi käynnissä oma lause samanaikaisesti. Yleisesti ottaen, porvarit pelkäävät hiljaisuutta mutta välttävät huutamista ja kiroilua (paitsi tehosteena sallituissa hetkissä, kuten viittauksissa toisaalla tapahtuneisiin keskusteluihin tai "lentäviin lauseisiin") sekä poliittisesti epäkorrektien termien käyttöä käyttäen esim. ihmisryhmistä niiden yleiskielistä nimitystä (romanit vrs. mannet).

Ekonomisesti alempiluokkaisilla ihmisillä ei välttämättä ole niin vahvaa tarvetta 'pitää yllä mainetta', joten omia ajatuksia kerrotaan helpommin ja suoremmin. Omakohtaiset kokemukset ovat usein pohjana syvällisemmille keskusteluille eikä
vaikeitakaan aiheita vältellä. On sallittua esittää suoria kysymyksiä keskustelukumppanille ("Onko isäsi vielä elossa?") vailla loukkaamisen pelkoa ja ristiriitatilanteessa keskustelu yksinkertaisesti lopetetaan lyhyellä ilmaisulla tai hiljaisuudella, joka viestittää ettei aiheesta ole enää mukava puhua. Kiroilu on sallitumpaa ja ihmisistä tai ilmiöistä saatetaan käyttää arvolatautuneita tai jopa halventavia termejä myös silloin kun tarkoitus ei ole loukata tai halventaa ketään (vaimo vrs. muija).

Kaupan kassalla en pysty mitenkään sanomaan puheenparresta, onko edellä asioiva akatemiaprofessori vai ahtaaja.

75, olet väärässä. Yhteiskuntaluokka ei ole mikään syntymälahja, vaikka toki lapsuudenkodin varallisuus, sosiaaliset siteet ja koulutus vaikuttavat ihmisen yhteiskuntaluokan määräytymiseen. Yhteiskuntaluokan olennainen kriteeri on ihmisen oma ammatti ja koulutus, ja sen vuoksi luokka-asema voi myös muuttua ihmisen eliniän aikana.

Katsopa vaikka näistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka

http://www.hs.fi/datajournalismi/a1305759784361

http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1305767720718

http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiologia/luku6.html

-75-

[quote author="Vierailija" time="23.10.2011 klo 14:51"]esim sivistymätön sanoo "hä?" tai "mitä" jos ei kuule, vähän sivistyneempi "anteeksi?" :)

Mun mies sanoo AINA "anteeks?" vaikka olis kiukkunen/kiireinen tms ja mä sanon AINA "mitä?" :D

[/quote] Englannissa taas juuri toisinpäin, alaluokkainen sanoo pardon, keskiluokkainen sorry ja yläluokka vaan mitä

Y Aateliset ovat Suomen ylintä yhteiskuntaluokkaa.

.

Aateliset eivät enää ole mitään yläluokkaa, sillä kyseinen sääty on avioliittojen myötä sekaantunut "taviksiin" viimeisen 150 vuoden aikana. Suurin osa aatelisista on varallisuudeltaan tai koulutustasoltaan ihan keskiluokkaa, tai jopa sen alla.

t. eräs aatelinen

"sutjakasti" ........... :DDDDDDDDDDDDDDD

Joku toinen "helposti"..... ai niin mutku se on niin helevatun yksinkertainen sana, höh!

Kun minä olen niin taitava synnyttäjä niin lapsikin tuli todella jouhevasti maailmaan ;)

et vieläkään ymmärrä että kirjoitat ja myös mitä todennäköisimmin lausutkin tuon sanan väärin. Vai yritätkö todistella rikasta kielenkäyttöäsi sillä, että siinä missä muut sanovat oikein, sinä sanot virheellisen väännöksen?

http://suomisanakirja.fi/q/Mit%C3%A4+tarkoittaa+juoheva

"sutjakasti" ........... :DDDDDDDDDDDDDDD

Joku toinen "helposti"..... ai niin mutku se on niin helevatun yksinkertainen sana, höh!

Kun minä olen niin taitava synnyttäjä niin lapsikin tuli todella jouhevasti maailmaan ;)

et vieläkään ymmärrä että kirjoitat ja myös mitä todennäköisimmin lausutkin tuon sanan väärin. Vai yritätkö todistella rikasta kielenkäyttöäsi sillä, että siinä missä muut sanovat oikein, sinä sanot virheellisen väännöksen?

http://suomisanakirja.fi/q/Mit%C3%A4+tarkoittaa+juoheva

Näköjään sinulta puuttuu myös sisälukutaito.



Yleistynyt ei todellakaan ole sama asia kuin yleisempi. Alkuperäinen muoto on juoheva, jouheva viittaa jouhiin, eikä siinä siksi ole mitään logiikkaa. Kyllähän tuo tosiaan yleistynyt on, ja sen käyttöä näkee. Oikeaa se ei siitä tee!

Tarkistin suomen kielen perussanakirjasta. Käytän itse muotoa "jouhevasti", siis v:n kanssa, olkoon sitten oikein tai väärin.

ilmeisesti kuuluu yläluokkaan, mutta hän vaikutti Kokoomuksen puheenjohtajana täysin pelleltä pitkälti vahvan Turun murteen takia.



Nyt "alaluokkaan" kuuluvat voivat luontevasti pohdiskella kuka on Ville Itälä :D