Lue keskustelun säännöt.
Puhetyyli ja yhteiskuntaluokka! Tuli toisesta luokkakeskustelusta mieleen, voiko Suomessa tunnistaa
23.10.2011 |
ihmisen sosiaaliluokan puheesta? Esimerkiksi englannissahan voi.
En tarkoita nyt sitä, että alempiluokkainen esimerkiksi kiroilee puhuessaan jatkuvasti, tai ylempiluokkainen käyttää sivistyssanoja vaan hienovaraisempia eroja puheessa.
Itse olen tehnyt joitakin havaintoja asiaan liittyen, mutta en kirjoita niitä vielä tähän. Haluan ensin katsoa, onko joku muu huomannut samoja.
Kommentit (80)
No sentään R-kioski-tutkimusta oli joku siteerannut!
Noita "yhteiskuntaluokkien" välisiä kielellisiä eroja on Suomessa tutkittu aika vähän, ehkä osittain siksi, että ne yhteiskuntaluokat ei ole täällä niin kiinteitä (kuin vaikkapa Britanniassa), osittain siksi, että täällä ei tietyt kielelliset piirteet ole samalla tavalla stigmatisoituneet kuin "vakiintuneemmissa" luokkayhteiskunnissa.
Toki eroja on tutkittu, suomalaisen sosiolingvistiikan pioneeri Heikki Paunosen Helsingin puhekieli-tutkimuksessa "luokkien" erot tulevat selvästi esille - tosin Paunosen tutkimus on kaupunginosatutkimus.
Sosiolingvistinä sanoisin, että yhteiskunnan kerrostumisen erot puhekielessä ovat ennen kaikkea yksilöjen eroja, ja liittyvät usein koulutukseen. Ja koulutusta on ainakin minun aika vaikea nähdä yhteiskuntaluokkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkia vastauksia, mutta itse kyllä tervehdin kaupan kassalla ja toivotan hyvää päivänjatkoa.. Olen ajatellut sen olevan vain hyvää käytöstä, eikä liittyvän sosiaaliluokkiin.
Ja toisekseen, lähes kaikki ihmiset puhuvat jonkinlaista murretta, vain ne, ketkä puhuvat kirjakieltä eivät puhu murretta.
Sosiolingvistinä sanoisin, että yhteiskunnan kerrostumisen erot puhekielessä ovat ennen kaikkea yksilöjen eroja, ja liittyvät usein koulutukseen. Ja koulutusta on ainakin minun aika vaikea nähdä yhteiskuntaluokkana.
sillä toisin kuin sodanjälkeinen sukupolvi, nykyiset akateemiset eivät välttämättä hyödy aineellisessa mielessä koulutuksestaan. Koulutus kuitenkin kehittää "makua", joka on mm. Bourdieun mukaan keskeinen määrittäjä luokissa.
Silti, tämä av-palstan into jaotella ihmisiin wt-mammoihin (tästä on monta ketjua!), ylä- ja alaluokkaan jne. kertoo kyllä ennen kaikkea palstalaisten omasta pienuudesta.
mutta oletteko huomanneet, että hauskinta ja palkitsevinta on kuunnella koulutettua ja älykästä ihmistä, joka osaa viestiä jollain murteella luontevasti. Itse pidin Itälästä ainoastaan murteen takia (poliitiikassa olin kaikesta hänen kanssaan eri mieltä), ja sama pätee Seppo Kääriäiseen. Ihania viestijöitä!
Saksassa voi tunnistaa ihan heti
Puheesta kuulee yleensä, mistä puhuja on kotoisin, muttei todellakaan yhteiskuntaluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannissakaan tunnista. Paljon on työnväenluokasta lähteneitä akateemisia, jotka osaavat puhua paksulla aksentilla halutessaan. Kotiseudun tietysti erottaa.
Sosiolingvistinä sanoisin, että yhteiskunnan kerrostumisen erot puhekielessä ovat ennen kaikkea yksilöjen eroja, ja liittyvät usein koulutukseen. Ja koulutusta on ainakin minun aika vaikea nähdä yhteiskuntaluokkana.
sillä toisin kuin sodanjälkeinen sukupolvi, nykyiset akateemiset eivät välttämättä hyödy aineellisessa mielessä koulutuksestaan. Koulutus kuitenkin kehittää "makua", joka on mm. Bourdieun mukaan keskeinen määrittäjä luokissa.
Silti, tämä av-palstan into jaotella ihmisiin wt-mammoihin (tästä on monta ketjua!), ylä- ja alaluokkaan jne. kertoo kyllä ennen kaikkea palstalaisten omasta pienuudesta.
Kirjoitin tuon aiemman kommentin omasta kokemuksestani myyjänä eri Helsingin kaupunginosissa.
Tuo, miksi itse olen huomannut eroja asiakkaissani selittyy kyllä yhteiskuntaluokallakin. (Tosin myös iällä ja sukupuolella.)
Kirjoitin myös aiemmin toiseen ketjuun, että olen joutunut omakohtaisesti luokka-asiaa ihmettelemään, koska omien vanhempien taustat (eli luokka) ja sitä kautta elämänarvot ja -asenteet ovat kovin erilaiset. Lapselle tai nuorelle on tosi kummallista kasvaa jonkinlaisen kuilun välissä.
Pidän todella kapeana näkemystäsi, jonka mukaan yhteiskuntaluokka-asiaa pohdittaisiin vain siksi, että voitaisiin pönkittää omaa asemaa luokittelemalla ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse käytän välillä sellaisia sanoja tai sanontoja joita muut katsovat huuli pyöreänä eli yritän vältellä niitä tiettyjen ihmisten kanssa keskustellessani.
Eli ehkä sivistyneisyys ja käytetyt sanat voivat paljastaa jotakin, ei niinkään pelkkä puhe.
missä on vähän väliä näitä "tota noin", "tota kun" tuskin on kovin ylempiluokkaista puhetta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhe on jäsentyneempää, asiat esitetään rauhallisesti ja niiden välillä on syy-yhteyksiä. alempiluokkainen puhe on tunnepitoisempaa, sisältää runsaasti päivittelyjä ja affektiivisia kannanottoja vailla perusteluja.
Ylempiluokkainen ei koskaan kiroile, koska se on moukkamaista. Alempiluokkainen päräyttelee normaalissakin keskustelussa kirosanoja väliin.
Murretta ylempiluokkainen käyttää vähemmän, mutta murretausta saattaa kuulua intonaatiossa ja sanajärjestyksessä. Eli en liittäisi murteen käyttöä ainoastaan alaluokkaiseen tyyliin.
unohtaisi sen typerän ylikiroilun ja vittu-sanan käytön joka välissä.
Yritän nyt mielessäni erotella, mikä siinä puheessa on se juttu... Jotenkin murteen korostuminen (sinänsä rakastan murteita) ja sanavalinnat usein paljastavat pesunkestävät amistyypit. Sanotaanko, että kaikki amiksetkaan ei puhu niin, mutta yliopiston käyneistä ei kukaan? Amk-koulutuksella osa puhuu vielä junttimaisesti, mutta pieni osa enää. Kieli on ehkä vähän yksinkertaista ja äänenpainot tietynlaiset. Hmm... kyllä sen kuulee vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siis samalla tavalla kuin esim. juuri mainitsemassasi Englannissa. Jos puhutaan siis nimenomaan puheen "nuotista", ei sanavalinnoista.
Mitä ap olit siis itse huomannut? Kiinnostavaa!
Pikemminkin voi päätellä, mistä ihminen on kotoisin - onko puheessa esim. jonkin murteen vivahteita tms.
Luulisi jokaisella olevan hallussaan jotain sellaista sanastoa, jota jotkut muut eivät ymmärrä - ammattisanastoa tms. Ei se sivistyneisyyteen liity, vaan siihen, millä alalla on. Ja se taas ei ole sama asia kuin yhteiskuntaluokka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhekieli ja kirjakieli ovat täysin erilaisia kielimuotoja. Puhekielessäkin on valtava määrä vaihtelua, joka on osa kielen rikkautta ja ilmaisuvoimaa. Sanavaraston laajuus kielii yleensä jonkinlaisesta lukeneisuudesta. Toisaalta lahjakkuuserot ovat myös kielellisessä kyvykkyydessä suuret. Suomessa koulu tasoittaa sosiaaliluokkien eroja.
Koulutus näkyy sanavalinnassa ja puheenaiheiden valinnassa, mutta sinänsä syntyperä ei näy. Kyllä aatelinenkin voi kiroilla...
Enemmänkin Suomessa puhe heijastelee alueellisia eroja. Eli onko puhuja asunut tiiviisti jollain tietyllä seudulla. Aika monet eivät osaa mitään murretta, koska ovat muuttaneet pitkin Suomea.
Uteliaita on monet ja koulutetutkin, koska keskinmäärin ovat kiinnostuneempia useammista asioista. Se tapa udella on vain toisenlainen. Juntti alkaa silmät loistaen puhua juoruja ja heti näkee ilmeestä, kun täytyy päästä kuulemaan jotain kiinnostavaa. Sen sijaan sivistyneempi ihminen voi yhtä paljon haluta kuulla sen jutun, mutta osaa hillitä itsensä, eikä anna sellaista juoruakkavaikutelmaa.
Samoin levittäessä juoruja sivistyneet pukee sen juoruilun maltillisempaan kuoreen ja kertoo toisen töppäyksistä jotenkin maltillisemmin/empaattisemmin, kun taas kunnon juntti oikein intoilee ikävän juttunsa kanssa. Yhtä kaikki juorut leviää, mutta tapa levittää on hienostuneempi.
t:5
Luulisi jokaisella olevan hallussaan jotain sellaista sanastoa, jota jotkut muut eivät ymmärrä - ammattisanastoa tms. Ei se sivistyneisyyteen liity, vaan siihen, millä alalla on. Ja se taas ei ole sama asia kuin yhteiskuntaluokka.
vaan yksittäisiä sanoja tai sananparsia, joita vastapuoli ei aina ymmärrä, esim. "jouhevasti" adjektiiveistä.
puhe on jäsentyneempää, asiat esitetään rauhallisesti ja niiden välillä on syy-yhteyksiä. alempiluokkainen puhe on tunnepitoisempaa, sisältää runsaasti päivittelyjä ja affektiivisia kannanottoja vailla perusteluja.
Ylempiluokkainen ei koskaan kiroile, koska se on moukkamaista. Alempiluokkainen päräyttelee normaalissakin keskustelussa kirosanoja väliin.
Murretta ylempiluokkainen käyttää vähemmän, mutta murretausta saattaa kuulua intonaatiossa ja sanajärjestyksessä. Eli en liittäisi murteen käyttöä ainoastaan alaluokkaiseen tyyliin.
Jopas on paksua tekstiä. Ei pidä ollenkaan paikkaansa. Pikemminkin tuo on persoonakysymys. ja mitä oikeastaan tarkoitat "ylempiluokkaisella"? Ketkä olisivat "alempiluokkaisia"?
Toivottavasti olet provo!
esim sivistymätön sanoo "hä?" tai "mitä" jos ei kuule, vähän sivistyneempi "anteeksi?" :)
Mun mies sanoo AINA "anteeks?" vaikka olis kiukkunen/kiireinen tms ja mä sanon AINA "mitä?" :D
Kyllä ainakin minun korvaa Turun murre on ihan hirveää kuultavaa, mutta ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, miten fiksuna, tyhmänä, ala- tai yläluokkaisena ihmistä pidän. Itälä kuuluu poliittiseen eliittiin, mutta sana "yläluokka" ei nyt oikein istu tähän. Ei ole sitä perittyä rahaa.