Puhetyyli ja yhteiskuntaluokka! Tuli toisesta luokkakeskustelusta mieleen, voiko Suomessa tunnistaa

vaan yksittäisiä sanoja tai sananparsia, joita vastapuoli ei aina ymmärrä, esim. "jouhevasti" adjektiiveistä.

sinusta siis se, tunnistaako jotain sanontoja, liittyy sinusta yhteiskuntaluokkaan? Johan on näkemys. Kannattaa muistaa, että Suomessa eri alueilla on käytössä ihan erilaisia sanoja ja sanontoja, mikä myös vaikuttaa asiaan. Samoin se, millä alalla on.

Mutta tuo esimerkkisi "jouhevasti" ei kyllä ole mitään erikoissanastoa, jota joku ei esim. ammatti- tai kotitaustansa perusteella olisi kykenevä ymmärtämään :D

esim sivistymätön sanoo "hä?" tai "mitä" jos ei kuule, vähän sivistyneempi "anteeksi?" :)

Mun mies sanoo AINA "anteeks?" vaikka olis kiukkunen/kiireinen tms ja mä sanon AINA "mitä?" :D

Oletkos nyt kopioinut suoraan jostain artikkelista, mitä olet englannista lukenut. Siellähän juuri tämän sanan käyttö oli "paljastava". Tosin siellä juuri se yläluokka töksäyttää jotain häh-tyyppistä, kun taas ne muut yrittävät sanoa aina vähän "hienommin" mitä oma yhteiskuntaluokka "edellyttäisi".

esim sivistymätön sanoo "hä?" tai "mitä" jos ei kuule, vähän sivistyneempi "anteeksi?" :)

Mun mies sanoo AINA "anteeks?" vaikka olis kiukkunen/kiireinen tms ja mä sanon AINA "mitä?" :D

Esim UK:ssa nimenomaan keskiluokka sievistelee puheessaan, mutta oikea yläluokka sanoo WHAT jos on tarpeen. Meillä ilmeisesti kaikki ns sivistyneet sievistelevät, sillä 4-5 sukupolvea sitten asuttiin ehkä vielä savupirtissä eläinten seassa.

Lopettakaa tämä yhteiskuntaluokilla mässäily. Miksi aihe nousee koko ajan esiin tällä palstalla? Miksi ja millä lailla se teitä oikein kiinnostaa?



Näiden ketjujen perusteella haluatte vain luokitella ja leimata ihmisiä, ja mieluiten sijoittaa itsenne sinne "paremmalle puolelle". Onko mielestänne ongelma, jos Suomessa on yhteiskuntaluokkia? Vai onko tosiaan niin, millaisen käsityksen näiden ketjujen perusteella saa - että se on mielestänne vain hyvä, koska pääsette sitä kautta pätemään (ainakin tällä palstalla) ja tuntemaan olonne hyväksi, kun voitte ajatella olevanne jotenkin "parempia" kuin jotkut muut?

vaan yksittäisiä sanoja tai sananparsia, joita vastapuoli ei aina ymmärrä, esim. "jouhevasti" adjektiiveistä.

sinusta siis se, tunnistaako jotain sanontoja, liittyy sinusta yhteiskuntaluokkaan? Johan on näkemys. Kannattaa muistaa, että Suomessa eri alueilla on käytössä ihan erilaisia sanoja ja sanontoja, mikä myös vaikuttaa asiaan. Samoin se, millä alalla on.

Mutta tuo esimerkkisi "jouhevasti" ei kyllä ole mitään erikoissanastoa, jota joku ei esim. ammatti- tai kotitaustansa perusteella olisi kykenevä ymmärtämään :D

mutta silti jotkut ihmettelevät sen tai vastaavan sanan käyttöä, kun eivät ymmärrä. Näin siis väittäisin, että minun käyttämäni kieli on rikkaampaa kuin heidän.

puhe on jäsentyneempää, asiat esitetään rauhallisesti ja niiden välillä on syy-yhteyksiä. alempiluokkainen puhe on tunnepitoisempaa, sisältää runsaasti päivittelyjä ja affektiivisia kannanottoja vailla perusteluja.

Ylempiluokkainen ei koskaan kiroile, koska se on moukkamaista. Alempiluokkainen päräyttelee normaalissakin keskustelussa kirosanoja väliin.

Murretta ylempiluokkainen käyttää vähemmän, mutta murretausta saattaa kuulua intonaatiossa ja sanajärjestyksessä. Eli en liittäisi murteen käyttöä ainoastaan alaluokkaiseen tyyliin.

jossain määrin ennakkoluuloja. Ja kyse oli hienovaraisemmista asioista kuin kiroilu.

Itse kiinnitin asiaan huomiota, kun uudessa työpaikassa kaikki työntekijät syövät samassa tilassa lounaan. Työpaikka on sellainen, että siellä työskentelee joukko kouluttamattomia tai hyvin vähän koulutettuja ihmisiä, suuri joukko amk-tasoisia ja pieni porukka akateemisia (maistereita, tohtoreita).

Vähän koulutetut tai kouluttamattomat puhuvat tosiaankin aika paljon murretta näissä lounaskeskusteluissa. Tämä oli itselleni täysin uusi asia! Lisäksi puheen nuotti on jollakin tavalla erilainen, mutta miten, sitä en osaa yksilöidä. Jos ymmärrät mistä puhun, osaatko selittää??

Toinen asia mitä mietin, ovat tervehdykset ja kiitokset esim. kaupan kassalla. En tosin ole saanut tästä selkoa, koska en jää kuuntelemaan miten muut siinä puhuvat. Kaupan kassana toimiva voisi ehkä valottaa asiaa?

Sitten mietin joidenkin sanojen lausumista. Kakku vai kaakku, kaakao vai kaakkao, kookos vai kookkos? Jälkimmäinen lausumistapa on ruotsin kielen vaikutteinen, mutta oletteko kuulleet sitä ylempi vai alempiluokkaisten suusta?

ap

mutta tarkoittaako siis tää sitä, että mä olenkin meidän perheen sivistynyt :) ? Pelastitte mun päivän ja jatkossakin aion töksäytellä vaan sitä "häh?" ja naureskelen mielessni mun juntti-ukolle joka luulee olevansa sivistynyt :)

Lopettakaa tämä yhteiskuntaluokilla mässäily. Miksi aihe nousee koko ajan esiin tällä palstalla? Miksi ja millä lailla se teitä oikein kiinnostaa?

sosiologisesta mielenkiinnosta.

Luokkakeskusteluhan on noussut vuosikymmenien jälkeen pinnalle tässä muutaman vuoden kuluessa.

Itse pohdiskelen näitä siksi, että kiinnostaa miettiä, millaiset yhteiskuntaluokat Suomessa ovat, miksi niitä ovat, mitä ovat niiden yhdistäviä ja erottavia tekijöitä jne.

Tätä puheasiaa mietiskelin kohdattuani selkeää luokkajakaumaa töissä. Sitten kiinnosti, millaisia havaintoja muilla on. Mielenkiintoista ja aika hassua on myös luokka-aseman sitominen tuloihin, mistä tuossa toisessakin ketjussa oli puhetta.

ap

Lopettakaa tämä yhteiskuntaluokilla mässäily. Miksi aihe nousee koko ajan esiin tällä palstalla? Miksi ja millä lailla se teitä oikein kiinnostaa?

sosiologisesta mielenkiinnosta.

Luokkakeskusteluhan on noussut vuosikymmenien jälkeen pinnalle tässä muutaman vuoden kuluessa.

Itse pohdiskelen näitä siksi, että kiinnostaa miettiä, millaiset yhteiskuntaluokat Suomessa ovat, miksi niitä ovat, mitä ovat niiden yhdistäviä ja erottavia tekijöitä jne.

Tätä puheasiaa mietiskelin kohdattuani selkeää luokkajakaumaa töissä. Sitten kiinnosti, millaisia havaintoja muilla on. Mielenkiintoista ja aika hassua on myös luokka-aseman sitominen tuloihin, mistä tuossa toisessakin ketjussa oli puhetta.

ap

Mutta toki monen "uusrikkaan" on mukava ajatella näin.

Moni tuttuni, vähän "alempiluokkainen", jos suomessa näin nyt voi sanoa, ei ole kiinnostunut yhtään maailmamenosta, vaan vain itsestään. Ja tämän kuulee puheesta.



Sana "juttu" on sellainen, jota kuulen näiden ihmisten keskuudessa paljon, koska se on kiva ympäripyöreä yleissana, jolla voi korvata muut sanat. Esim. ministerijuttu= hallitus. Tämä "juttu" ärsyttää minua ja antaa ihmisestä juntin kuvan.

esim sivistymätön sanoo "hä?" tai "mitä" jos ei kuule, vähän sivistyneempi "anteeksi?" :)

Mun mies sanoo AINA "anteeks?" vaikka olis kiukkunen/kiireinen tms ja mä sanon AINA "mitä?" :D

Ja myös pohdintaa siitä, onko asia tosiaan näin, vai onko kyse siitä, että esim. alempiluokkainen yrittää päteä käyttämällään termillä :)

Niinkuin Englannissa juuri: toilet/lavatory, napkin/serviette, pardon/what. Muistattehan Britget Jonesin äidin, hänhän muistutti jatkuvasti tytärtään siitä, että pitää sanoa "anteeksi" eikä "mitä".

Tuossa aikaisemmin lainaamassani "ylempiluokkainen ei kiroile koska se moukkamaista...", oli mielestäni kyse juuri siitä, miten alempiluokkainen kuvittelee ylempiluokkaisen "hienon" ihmisen toimivan..

ap taas

Sitä juuri tarkoitin, että "jouhevasti" ei ole erikoissanastoa,

mutta silti jotkut ihmettelevät sen tai vastaavan sanan käyttöä, kun eivät ymmärrä. Näin siis väittäisin, että minun käyttämäni kieli on rikkaampaa kuin heidän.

pitäisi olla paljon laajempi otanta kuin vain muutama esimerkkisana. Yksittäisten sanojen käyttöön vaikuttavat monet seikat, esim. juuri mistä on kotoisin (eri alueilla käytetään eri sanoja ja sanontoja) ja mikä oma ala on. Sekä myös mieltymykset - itse en esim. käytä joitain sanoja, koska en pidä niistä.

Siihen, kuinka rikasta jonkun ihmisen puhuma kieli on, vaikuttavat kuule monet asiat, muutkin kuin mitä sanoja käyttää ja kuinka paljon. Esimerkiksi se, millaisia lauseita puhut, millä tavoin puhut eri asioista, kuinka luovasti teet spontaaneja uudissanoja, jne.

En lähtisi kovin kevyin perustein analysoimaan kielen rikkautta ja yhteiskuntaluokan yhteyttä siihen - etenkään, jos olisin itse yksi tutkittavista. On suuri vaara, että käy juuri kuten sinulle nyt on käynyt - rupeat tulkitsemaan asioita itsellesi mieluisalla tavalla, ts. vedät kotiinpäin. Varsinkaan en lähtisi vetämään yhden tuikitavallisen "jouhevasti"-sanan kohdalla mitään tulkintoja vastapuolen yhteiskuntaluokasta sen perusteella, käyttääkö hän kyseistä sanaa vai ei, ja ymmärtääkö sitä. Vertailun vuoksi: olen itse akateeminen, ystäväpiirissä on paljon korkeasti koulutettuja (myös esim. suomen kielen ja kirjallisuuden puolelta), ja tuskin kukaan käyttää sanaa "jouhevasti". Tietysti kaikki ymmärtävät sen, mutta maailmassa on niin paljon sanoja - joitain ei vain tule käytettyä.

Esim. ministerijuttu= hallitus. Tämä "juttu" ärsyttää minua ja antaa ihmisestä juntin kuvan.

Onko näillä kyse siitä, että eivät tunne oikeita sanoja, vai onko se niinkuin siistiä olla muka tuntematta?

esimerkki! Ja nimenomaan nyt on kyse siitä, että sanaa alunperin ketjussa käyttänyt ei ole mitään sivistyneistöä vaikka niin kuvitteleekin. Tai ainakaan hänen suomen kielen taitonsa ei tältä osin ole mitenkään huippua :)

mun tuttavapiirissä sitä käytetään paljonkin ironisessa tarkoituksessa. Tää "verotusjuttu" jne. Sen tarkoitus on juuri irvailla niille asioille tai latistaa niitä.

Se on totta, että monet kouluttamattomat ei seuraa pätkääkään maailman menoa.

Moni tuttuni, vähän "alempiluokkainen", jos suomessa näin nyt voi sanoa, ei ole kiinnostunut yhtään maailmamenosta, vaan vain itsestään. Ja tämän kuulee puheesta.

Sana "juttu" on sellainen, jota kuulen näiden ihmisten keskuudessa paljon, koska se on kiva ympäripyöreä yleissana, jolla voi korvata muut sanat. Esim. ministerijuttu= hallitus. Tämä "juttu" ärsyttää minua ja antaa ihmisestä juntin kuvan.

Esim. ministerijuttu= hallitus. Tämä "juttu" ärsyttää minua ja antaa ihmisestä juntin kuvan.

Onko näillä kyse siitä, että eivät tunne oikeita sanoja, vai onko se niinkuin siistiä olla muka tuntematta?

kun eivät ole asioihin perehtyneet tarkemmin eikä kuulu omiin mielenkiinnonkohteisiin.

Sitä juuri tarkoitin, että "jouhevasti" ei ole erikoissanastoa,

mutta silti jotkut ihmettelevät sen tai vastaavan sanan käyttöä, kun eivät ymmärrä. Näin siis väittäisin, että minun käyttämäni kieli on rikkaampaa kuin heidän.

pitäisi olla paljon laajempi otanta kuin vain muutama esimerkkisana. Yksittäisten sanojen käyttöön vaikuttavat monet seikat, esim. juuri mistä on kotoisin (eri alueilla käytetään eri sanoja ja sanontoja) ja mikä oma ala on. Sekä myös mieltymykset - itse en esim. käytä joitain sanoja, koska en pidä niistä.

Siihen, kuinka rikasta jonkun ihmisen puhuma kieli on, vaikuttavat kuule monet asiat, muutkin kuin mitä sanoja käyttää ja kuinka paljon. Esimerkiksi se, millaisia lauseita puhut, millä tavoin puhut eri asioista, kuinka luovasti teet spontaaneja uudissanoja, jne.

En lähtisi kovin kevyin perustein analysoimaan kielen rikkautta ja yhteiskuntaluokan yhteyttä siihen - etenkään, jos olisin itse yksi tutkittavista. On suuri vaara, että käy juuri kuten sinulle nyt on käynyt - rupeat tulkitsemaan asioita itsellesi mieluisalla tavalla, ts. vedät kotiinpäin. Varsinkaan en lähtisi vetämään yhden tuikitavallisen "jouhevasti"-sanan kohdalla mitään tulkintoja vastapuolen yhteiskuntaluokasta sen perusteella, käyttääkö hän kyseistä sanaa vai ei, ja ymmärtääkö sitä. Vertailun vuoksi: olen itse akateeminen, ystäväpiirissä on paljon korkeasti koulutettuja (myös esim. suomen kielen ja kirjallisuuden puolelta), ja tuskin kukaan käyttää sanaa "jouhevasti". Tietysti kaikki ymmärtävät sen, mutta maailmassa on niin paljon sanoja - joitain ei vain tule käytettyä.

Kuten olen aikaisemminkin tässä ketjussa kertonut, pyrin välttämään tämäntapaisten sanojen käyttöä, koska muut eivät niitä ymmärrä. En ylistä sillä itseäni, koska todellakin vältän liian hienoa kielenkäyttöä koska tarkoitusperäni ei ole nolata tai alistaa keskustelukumppania.

Ap kyseli esimerkkejä ja nyt kun niitä annan, niin ylennän itseni? Palstalla kaikki on mahdollista :)

Esim. ministerijuttu= hallitus. Tämä "juttu" ärsyttää minua ja antaa ihmisestä juntin kuvan.

Onko näillä kyse siitä, että eivät tunne oikeita sanoja, vai onko se niinkuin siistiä olla muka tuntematta?

kun eivät ole asioihin perehtyneet tarkemmin eikä kuulu omiin mielenkiinnonkohteisiin.

esimerkki! Ja nimenomaan nyt on kyse siitä, että sanaa alunperin ketjussa käyttänyt ei ole mitään sivistyneistöä vaikka niin kuvitteleekin. Tai ainakaan hänen suomen kielen taitonsa ei tältä osin ole mitenkään huippua :)

mutta olen huomannut että käyttämäni kieli on keskimäärin rikkaampaa. Tuo "jouhevasti" oli vain yksi esimerkki.

Vähän koulutetut tai kouluttamattomat puhuvat tosiaankin aika paljon murretta näissä lounaskeskusteluissa. Tämä oli itselleni täysin uusi asia! Lisäksi puheen nuotti on jollakin tavalla erilainen, mutta miten, sitä en osaa yksilöidä. Jos ymmärrät mistä puhun, osaatko selittää??

Oletko miettinyt, että se voi johtua tästä: Moni voi käydä ammattikoulun omalla kotiseudulla (ehkä jopa amk:n), jolloin ympäristö pitää yllä omaa murretta. Sen sijaan korkeakouluun pitää usein muuttaa kauemmas, ja monta vuotta vaikka Helsingin yliopistossa saattaa hioa murteesta enimmät särmät pois. Itselläni on (korkeakoulutettuja) ystäviä, jotka ovat vuosikausien opiskelun aikana "unohtaneet" murteensa ja puhuvat jonkinlaista yleiskieltä - paitsi kun menevät takaisin kotiseudulle, jolloin murre herää henkiin.

Millä paikkakunnalla sinun työpaikkasi on? Kyse voi tietenkin olla vain sattumasta. Ainakin täällä Helsingissä yliopisto-opiskelijoiden puheesta kyllä kuuluu murre. Tosin suurin osa helsinkiläisistä yliopisto-opiskelijoista on kotoisin Etelä-Suomesta, eli vähemmistö jo lähtökohtaisesti on puhunut murretta - jolloin joku voi saada sellaisen käsityksen, etteivät akateemiset puhu murretta.

Toinen asia mitä mietin, ovat tervehdykset ja kiitokset esim. kaupan kassalla. En tosin ole saanut tästä selkoa, koska en jää kuuntelemaan miten muut siinä puhuvat. Kaupan kassana toimiva voisi ehkä valottaa asiaa?

Siis onko sinulla tästä joku ajatus tai havainto, vai heitteletkö vaan mutu-tuntumalta?

Sitten mietin joidenkin sanojen lausumista. Kakku vai kaakku, kaakao vai kaakkao, kookos vai kookkos? Jälkimmäinen lausumistapa on ruotsin kielen vaikutteinen, mutta oletteko kuulleet sitä ylempi vai alempiluokkaisten suusta?

Äh, nuokin liittyvät ennemminkin siihen, mistä päin henkilö on kotoisin ja kuinka kauan on asunut muualla. Ja ehkä ikään myös.