Uusperheen lomamatkat?
Miehestä kaikki lapset mukaan tai kaikki lapset hoitoon. Miehellä 6- ja 8-vuotiaat lapset, jotka ovat meillä pitkän viikonlopun joka toinen viikko. Yhdessä meillä pieni vauva.
Ymmärrän, jos joskus mentäisiin koko porukalla, mutta en todellakaan halua jättää puolivuotiasta hoitoon viikoksi! Mies taas ei ymmärrä, että koko porukalla matkailu on TODELLA raskasta ja minua ei sellainen "loma" kiinnosta. Tytöt roikkuvat koko ajan isässään ja käytännössä hoitaisin vauvan itse koko loman ajan.
Me ollaan saatu tästä hirveä riita aikaan. Vihaan kuulemma tyttöjä, mutta en vain jaksaisi sitä. Jos matkalle lähtisi ainoastaan vauva, voisimme myös hieman nauttia lomastakin ja toisistamme.
Meillä myös omat rahat eli joutuisin maksamaan oman matkani etelään pienistä äippärahoista. Tuntuu johonkin kohtuuttomalta sitten kituuttaa matkan takia kuukausia, että miehen lapset pääsee Kanarialle kokemaan uusia asioita.
Mitä te muut teette vastaavissa tilanteissa?
Kommentit (109)
Ne miehen lapset ei ole osa sitä perhettä, vaikka te eksät seisoisitte kuinka päällänne. Normaali mies ymmärtää velvoitteensa myös uutta perhettä kohtaan. Vanhoja lapsia ei tarvi hylätä, mutta elämä nyt vaan on sellaista, ettei kaikki saa kaikkea.
Luojan kiitos oma mieheni on järjissään. Me ja kaksi lasta olemme tämä ydinperhe, johon lisäksi kuuluu etälapsi. Kuitenkin arjessa toimimme kuin ydinperhe. Talo käy tavallaan, vieraat ajallaan...
jossa avioliitto/avoliitto on molemmille vanhemmille ensimmäinen, eikä kummallakaan ole aiemmista suhteista lapsia... Sinä et elä ydinperheessä, vaan uusperheessä :)
Eikö kukaan ole sulle sitä kertonut?
vaikka kuinka pidät pikku perhettäsi ydinperheenä ja miehesi lasta "vieraana", niin tiedät itsekin, että se lapsi ei ole vieras, vaan kuuluu teidän uusperheeseen - pidit siitä tai et.
Mulla onneksi on mies, jolla ei ole aiemmista seurusteluista lapsia, eikä ole itselläkään, huh! On vaan yhteisiä.
Vauva ei vielä ymmärrä matkan päälle ja sinäkin saat nauttia vapaasta vauvasta. Isommat eivät tarvitse enää niin intensiivistä hoitoa.
Teidän perhe?
Kuule, se tyttö on miehesi perhettä yhtälailla kuin sä ja sun mukulat.
Miten nainen voi olla noin kamala ja julma, että sulkee lapwsen ulos isänsä perheestä?
Lapsi on kaikki lomansa kyllä ansainnut. Kun isäkin vietiin.
Onneks mun miehellä ei ole exiä joilla lapsia, eikä mulla.
Teidän perhe? Kuule, se tyttö on miehesi perhettä yhtälailla kuin sä ja sun mukulat. Miten nainen voi olla noin kamala ja julma, että sulkee lapwsen ulos isänsä perheestä? Lapsi on kaikki lomansa kyllä ansainnut. Kun isäkin vietiin. Onneks mun miehellä ei ole exiä joilla lapsia, eikä mulla.
Ne miehen lapset ei ole osa sitä perhettä, vaikka te eksät seisoisitte kuinka päällänne. Normaali mies ymmärtää velvoitteensa myös uutta perhettä kohtaan. Vanhoja lapsia ei tarvi hylätä, mutta elämä nyt vaan on sellaista, ettei kaikki saa kaikkea. Luojan kiitos oma mieheni on järjissään. Me ja kaksi lasta olemme tämä ydinperhe, johon lisäksi kuuluu etälapsi. Kuitenkin arjessa toimimme kuin ydinperhe. Talo käy tavallaan, vieraat ajallaan...
eikä omia lapsia, jotka ei ole biologisesti puolison!
Ah!
TEillä outo tilanne: tottakai kaikki matkustaa, jos kukaan tuossa tilanteessa ja tottakai matka maksetaan yhteisestä lomabudjetista.
4Mä lähtisin matkailemaan kokonaan muuallle noin oudosta suhteesta.
Mutta meillä on pysyvä suhde ja matkustellaan miten huvittaa, mutta lapsia ei jätetä vieraille hoitoon omien lomiemme vuoksi.
Minä ymmärrän kyllä, että tuntuu raskaalta ja rahan tuhlaukselta ottaa kaikki lapset mukaan reissuun, mutta suosittelen sitä lämpimästi.
Oletettavasti ainakin toivot olevasi miehesi kanssa loppuelämäsi, eli myös miehesi tytöt tulevat olemaan osa elämääsi. Nyt lapsina he voivat olla rasittavia (varsinkin teineinä), mutta joskus he kasvata aikuisiksi, ja siinä vaiheessa et varmaan tahdo heidän olevan sinulle katkeria. Loppuelämä on pitkä aika verrattun muutaman vuoden lapsuuteen, kannattaa vaan yrittää jaksaa, niin ei tarvitse sitten myöhemmin katua. Kannattaa uskoa, näin se usein menee....
Miten miehesi on aina töissä, eli rahaakin pitäisi tulla. Millä kaupalla olet suhteeseen alkanut lasta tekemään, kun joudut maksamaan oman olemisesi jotain äitiysrahoita. Oletteko perhe
kaikissa erotapauksissa ellei toinen vanhemmista juopponarkkari. Loppuisi tuollaiset ihmevininät ja olisi kaikille osapuolille selvää, ketkä kaikki kuuluu uusperheenseen.
Ehkäpä miehesi ajattelee, että lomalla ne sisaruksetkin voisi paremmin tutustua vauvaan kuin niillä surkean lyhyillä viikonloppuvierailuilla.
Sinänsä kyllä totta, että naurettava edes kutsua itseään "isäksi", jos näkee lapsiaan kuutena päivänä kuukaudessa....
Missään viestissä ei tule esiin, että kyllä näillä lähivanhemmillakin on lapsia usein myös uudesta liitosta ja hei kyllä hekin matkustavat myös pienemmällä porukalla eli siis edellisen liiton lapset menevät etävanhemmalle ja muu porukka lähtee matkalle. . Ja jopa tietämäni suuperheet (4-5 lasta) jättävät joskus osan lapsista mummolaan ja taas seuraavalla kerralla he pääsevät mukaan. Ja vanhemmat matkustavat joskus jopa kahdestaan!! Ja tietty , jos pieni vauva, niin hänet haluaa mukaan.
Minä aiakin ymmärrän täysin tilanteesi.
Avioerolapset toki säälittävät, mutta varmasti olisi ihan hyvä käytäntö, että eivät ihan kaikille äidin ja isän matkoille pääse. Kyllähän siinä lapsen maailmankuvakin vääristyy, jos kokoajan vaan reissataan. Siis varsinkin, jos perheet reissaavat paljon.
Ne miehen lapset ei ole osa sitä perhettä, vaikka te eksät seisoisitte kuinka päällänne. Normaali mies ymmärtää velvoitteensa myös uutta perhettä kohtaan. Vanhoja lapsia ei tarvi hylätä, mutta elämä nyt vaan on sellaista, ettei kaikki saa kaikkea.
Luojan kiitos oma mieheni on järjissään. Me ja kaksi lasta olemme tämä ydinperhe, johon lisäksi kuuluu etälapsi. Kuitenkin arjessa toimimme kuin ydinperhe. Talo käy tavallaan, vieraat ajallaan...
jossa avioliitto/avoliitto on molemmille vanhemmille ensimmäinen, eikä kummallakaan ole aiemmista suhteista lapsia... Sinä et elä ydinperheessä, vaan uusperheessä :)
Eikö kukaan ole sulle sitä kertonut?
vaikka kuinka pidät pikku perhettäsi ydinperheenä ja miehesi lasta "vieraana", niin tiedät itsekin, että se lapsi ei ole vieras, vaan kuuluu teidän uusperheeseen - pidit siitä tai et.
Mulla onneksi on mies, jolla ei ole aiemmista seurusteluista lapsia, eikä ole itselläkään, huh! On vaan yhteisiä.
Me elämme kuin normaali ydinperhe, koska sitä olemme 26-28 päivää kuusta. Sille sinä tai muut av:n mouhoojat ette voi mitään. Me pusitaan, köllitään ja asioita mietitään aina siltä kannalta, mitä me halutaan tehdä ja miten haluamme toimia kussakin tilanteessa. Olen kasvanut ydinperheessä ja perheemme dynamiikka ei eroa mitenkään siitä, miten ydinperhe toimi. Miehellä on lapsi, joka on tervetullut tänne kuten on yhteisen lapsen ystävät, siskon lapset tai kummilapset. Ei mieskään koskaan mieti, mitä hänen lapsensa ajattelee kustakin perheemme päätöksestä. Lapsi käy täällä ja hänellä on paikkansa, mutta hänen "ydinperheensä" on siellä äidillä ja meillä hän on vieras. Ei mieskään sillä tavoin ajattele, että meidän tuolla lapsella olisi merkitystä perheemme päätöksiin, kun ei tässä olla mihinkään kauas muuttamassa. Ei me mietitä viikonloppureissuja, kylpylöitä, huvipuistoja tai etelänmatkoja sen mukaan, että miten saamme miehen lapsen sovitettua siihen mukaan. Hän tulee, jos tähdet natsaavat paikalleen tai sitten ei. Jos sattuu olemaan juuri sinä viikonloppuna, kun mennään huvipuistoon, tulee tietysti mukaan. Toisaalta jos sattuu väliviikonlopulle, niin ei kenelläkään käy mielessä, että meidän pitäisi muuttaa aikataulua...
Ihan sama, mitä sanotte. Tämä on meidän tapa elää, eikä kukaan ole rutissut mitään. Miehen lapsi tykkää olla meillä ja välit on erinomaiset. Miehen vanhemman lapsen kanssa toimittiin ihan samoin ja nyt 22-vuotias lapsi tukeutuu meihin paljon arkisissa ongelmissaan. Ollaan tosi läheisiä, enemmän hän minulta hakee olkapäätä kuin äidiltään. Ehkä tämä välitön ja mutkaton malli ilman turhia paineita on sittenkin paras.
Ja aiemmin miehesi hali ja köllitteli ja pusitteli aiempien lastensa äidin kanssa ja pohti ihan samoja juttuja ja sekös tässä taitaakin tuota äitipuolta hiertää :D Sitten yritetään sysätä etälapset ulos miehen perheestä ja joillain luuserimiehillä se näyttää luontevaa olevankin. Miksi ihmeessä kukaan nainen sitten sellaisen kanssa haluaa olla ja arvostaisi miestä joka oman lapsensa sulkee perheensä ulkopuolelle, sepä onkin mysteeri johon en vastausta edes halua tietää... Mies joka rinnastaa oman lapsensa siskonlapsiin tai kummilapsiin ei isän "avonimeä" ansaitse. Todella, todella surullista jos miehesi oikeasti ei mieiti mitä hänen lapsensa päätöksistä pitävät tai lapsilla ei ole merkitystä perheen matkoista päätettäessä. Tuskinpa etälapsesi uskaltavat rutista teille mitään, tietävät että niihin rippeisiin on tyydyttävä mitä tuon ah niin "onnellisen" wanna-be ydinperheen pöydiltä tippuu, itse kakku on varattu niille uuden liiton täydellisille hedelmille. Onneksi tiedät mitä tuleman pitää kun itse siirryt siihen ex-vaimo kastiin tai toisaalta kulostaa mies olevan niin tossun alla ettei se reppana taida uskaltaa edes ulko-ovea avata kysymättä sinulta, saati että lähteäämn alkaisi. Todellinen kultakimpale sinulel onkin osunut, tunnekyvytön vastuunväistäjä :)
Minulla sekä miehelläni on lapsia edellisestä liitosta. Sen lisäksi on yksi yhteinen.
Ollaan oltu etelässä kerran kolmistaan, ja kerran niin että yksi lapseni edellisestä liitosta + vauva olivat mukana. Seuraavalla kerralla otetaan joitain muita lapsia mukaan.
Meillä ei todellakaan pääse kaikki aina reissuun mukaan, senkään takia että meitä on niin paljon.Paitsi kotimaan matkailua tehdään koko perheen voimin. Ja jos huvittaa niin menemme vain kolmisin eikä kumpikaan meistä tunne siitä tunnontuskia. Kunhan varmistetaan että jokainen pääse jossain vaiheessa mukaan.
Minusta on ihan ok, että lähtisitte vain vauvan kanssa. Toisella kerralla sitten isompia mukaan.
Lasten isä ilmeisesti kokee ikävänä sen ettei pysty jakamaan arkea ja olemaan enemmän läsnä lasten arjessa. Käsitin, että miehen lapset entisestä liitosta olisivat joka toinen viikonloppu isällään. Isä luultavasti kokee viikon lomamatkan niin merkittävänä, että haluaa jakaa sen koko perheensä kanssa. Hän näkee siinä mahdollisuuden olla kaikki yhdessä, rentoutua ja irrottautua arjesta. Hänelle tuollaiset matkat, kun kaikki lapset ovat yhdessä, ovat varmasti tärkeitä. En pystyisi kieltämään tätä mahdollisuutta omalta mieheltäni.
Toki ymmärrän ap:ta, mutta katsoisin tässä tapauksessa miehen ja hänen lastensa edun menevän kaiken muun edelle. Sopikaa, että mies maksaa ainakin puolet matkasta jos kaikki lapset tulevat hänen mukaansa. On mielestäni ihan kohtuullista, koska totuushan on ettei ap voi nauttia matkasta niin paljoa kuin ilman vanhempia lapsia. Kehottaisin myös sopimaan etukäteen ettei vauvan huomioimista voi jättää sillä verukkeella, että tytöt ovat mukana.
Ja ihan vain vinkkinä ap:lle, meidän ydinperheessä on 3 lasta, kaksi hieman isompaa ja vauva, eikä muuten hyvin osallistuva isä juuri hoida/huomioi vauvaa kuin pyynnöstä. Hän syttyy sitten hieman myöhemmin (lähempänä 1v).
päädytty siihen, että olemme matkustaneet vain yhteisen pikkulapsen kanssa. Matkoista olen suurimmat kustannukset maksanut minä, enkä mielestäni ole velvollinen maksamaan mieheni lasten matkoja. Kivittäkää vaan!
ap:lla ei ole uusperhettä. Hänellä on ydinperhe miehensä ja heidän yhteisen lapsen kanssa. Miehen lapset aikaisemmasta liitosta vierailee heillä. Uusperhe tarkoittaa perhettä, jossa asuu vakituisesti aikaisempien liittojen lapsia.
Ymmärrän täysin ap:n mielipidettä ja muutamien muiden hänelle vastanneiden. Kieltämättä sain myös itselleni hyviä vinkkejä, miten toimia tietyissä tilanteissa. Meidänkin perheessä vierailee miehen lapsi. Olen hänelle ystävällinen, mutta hän ei merkitse minulle mitään muutakuin, että on ihan kiva vieras lapsi. Ei tuntuisi miltään, jos ei enää tulisi meille. Mitään tunnesidettä ei ole häneen syntynyt näiden vuosien aikana. Ja siitä lomailusta, en itse suostuisi ottamaan miehen lasta lomalle mukaan, hän voi lomailla oman perheensä kanssa. Me ei olla hänen perhe.
Ne miehen lapset ei ole osa sitä perhettä, vaikka te eksät seisoisitte kuinka päällänne. Normaali mies ymmärtää velvoitteensa myös uutta perhettä kohtaan. Vanhoja lapsia ei tarvi hylätä, mutta elämä nyt vaan on sellaista, ettei kaikki saa kaikkea.
Luojan kiitos oma mieheni on järjissään. Me ja kaksi lasta olemme tämä ydinperhe, johon lisäksi kuuluu etälapsi. Kuitenkin arjessa toimimme kuin ydinperhe. Talo käy tavallaan, vieraat ajallaan...
Ja meillä prikulleen sama tilanne lasten suhteen!!! Viimein löytyi joku, joka on samalla aallolla!
ja perustavat uudet perheet, niin lapsi ei koskaan pääse lomailemaan vanhempien kanssa, koska näillä on nyt ne uudet, omat perheet, joihin lapsi edellisestä liitosta ei kuulu?
Tämä kysymys siis niille uusperheiden äideille, joiden mielestä miehen lapsi ei kuulu perheeseen.
Entä, jos lapsen äiti ajattelee samoin eli että hänkin reissaa uuden miehen ja vauvan kanssa, menköt isommat muualle.
kummallakin on lapsia aiemmista suhteista. Uusperhe on myös perhe, jossa ne aiempien suhteiden lapset asuvat sen toisen vanhemman luona. Uusperhe ei tarkoita, että niiden lasten pitäisi asua samassa osoitteessa.
Jos perustat perheen miehen kanssa, jolla on lapsia aiemmista suhteista ja liitoista niin elät uusperheessä, ydinperhettä siitä ei saa vaikka kuinka niin haluaisi ajatella.
Jos ydinperhe ajatuksena on se ainoa oikea perhemalli ja tavoite niin ei kannata perustaa perhettä miehen kanssa jolla on jo lapsia - silloin kun ei sitä ydinperhettä saa, vaikka kuinka laittaisi silmät kiinni ja yrittäisi unohtaa ne miehen aiemmat lapset.
Eihän pienen lapsen kanssa minnekään lomille mennä, vaan ollaan kotona. Lapselle voi tulla traumoja.
Eikun ukko toisten lasten kanssa lomalle mars mars ja saat ap itse laatuaikaa kotona, kun ei mies ja lapset sotke rutiineja.
eli tasan yksi eli mun, joten mies maksaa ja on lapsen kanssa puolet ajasta, jotta mä saan tehdä mitä haluan.
Sinun tilanteessasi ottaisin kaikki mukaan, tytöt saisivat nauttia isästään, vauvasta ei ole paljoa vaivaa varsinkin kun ruoka tulee eteen ja joku muu siivoaa puolestasi. Ja hyvin lahjottuna 6 - ja 8-vuotiaat varmasti jaksavat viihdytellä vauvaa ja auttaa sinua.