Kysymys päiväkodissa työskenteleville?

enkä viennytkään kun olivat pk ikäisiä. Liian suuret ryhmät, liikaa melua ja kiirettä, aikuisilla ei aikaa

tutusatua henkilökohtaisesti lapseen, yksilöllisyys toiminnassa puuttuu, siinä nyt alkuun syitä... Omat ovat aloittaneet uransa 3v pph:lla ja 6v eskariin.

Tyytyväinen olen ollut valintaani. Lapset nyt 9v ja 13v.

enkä viennytkään kun olivat pk ikäisiä. Liian suuret ryhmät, liikaa melua ja kiirettä, aikuisilla ei aikaa

tutusatua henkilökohtaisesti lapseen, yksilöllisyys toiminnassa puuttuu, siinä nyt alkuun syitä... Omat ovat aloittaneet uransa 3v pph:lla ja 6v eskariin.

Tyytyväinen olen ollut valintaani. Lapset nyt 9v ja 13v.

Omat lapset ovat nyt 3,5v ja 5v. Olisivat aloittaneet nyt syksyllä pph:lla, mutta mies jäi työttömäksi, joten lapset saavat olla kotona vielä hetken, vuoden vaihteeseen luultavimmin.

Esikoinen oli pienessä ryhmäperhepäiväkodissa, jossa oli kodinomaiset tilat, fiksut ja rauhalliset hoitajat ja leppoisa tunnelma. Ne isot päiväkodit, joissa itse olen ollut töissä, ovat pahimmillaan olleet lasten säilöntäpaikkoja, joissa on lähinnä pidetty pienet hengissä siihen asti, että hakija tulee. Eli veisin, mutta en todellakaan mihin tahansa paikkaan.

Oikein hyvä paikka. Aikuiset ryhmässä olivat tosi ihania ja ottivat pikkuiseni hyvin vastaan ja hoito oli hyvää.



Pienten puolelle valikoituu yleensä ihania äitihahmoja. Ne eivät ole niin suosittuja paikkoja monenkaan hoitajan mielestä.



Ne hoitajat, jotka ovat pienten puolella, yleensä haluavat sinne itse. Hoito sen mukaista.

veisin päiväkotiin. Siellä on kuitenkin isompi koneisto ja enemmän väkeä "valvomassa toisiaan". Eli asiallinen kohtelu on valvotumpaa kuin pph luona, jossa siis on yksi ainut aikuinen.



Mutta en vielä ainakaan vie, kun ei ole pakko. Lapset 1v ja 2v.

siksi minä en veisi, pk työtä vuodesta -92v ja yritän hoitaa lapset niinkuin toivoisin muiden hoitavan omani jos olisi PAKKO heidät päikkyyn viedä.

yksityisen päiväkodin pph:n sijaan. Mä en vaan luota perhepäivähoitajiin. Voi saaada hyvän tai aivan surkean. Kukaan ei niitä kunnolla valvo.



Päiväkodissa kuitenkin valvonta ja kontrolli pelaa paremmin. Mutta tosiaan en veisi isoon päiväkotiin ns. pienten ryhmään,jossa voi olla jopa 16 alle 3v. Se on todellista laitoshoitoa vaikka olisi kuinka ihanat ja hyvät hoitajat.



Pk:ssa jossa esikoiseni oli oli vaan 2 muuta alle 3v. lasta ryhmässä. Oli aikaa huomioida pieniä ihan eri tavalla. Hän meni aivan innoissaan aina päiväkotiin ja edelleen ikävöi paikkaa välillä. (nyt 6v.)



Kuopuksen pidän kotona nyt 3v. asti kun se on mahdollista ja sen jälkeen menee samaan päiväkotiin jossa esikoinen joskus oli.



Eli siis veisin mutta en minne tahansa.

Ennen sitä en veisi, en todellakaan. Usealla vanhemmalla on jotain ihme pilvilinna kuvitelmia päiväkodista ja sen arjesta. Sitten hermostutaan kun täälläkin moni ladellut faktoja pöytään siitä mitä arki päiväkodissa useimmiten on. Edelleen toistan sitä faktaa mitä moni täällä toitottaa on se että hoitajat tsemppaavat AINA kun vanhempia läsnä, hymyillään enemmän, puhellaan enempi lapsille ja skarpataan jotenkin käytöstä. Huomaan sen heti työkavereissa ja itsessänikin. Kiireen keskellä emme ehdi paneutua lapsiin yksilöinä, kaikki hoidetaan liukuhihnalla kellotetusti, herkkuhetkiä on ne hetket kun oikeesti on hetki aikaa istua ja lukea satua lapsia sylissä ja ympärillä,hassutella ja halia. Ne ovat harvoissa. Vapaan leikin aikaan usein joutuu vessattamaan lapsia,pyyhkimään neniä,järjestelmään tiloja, kuivureta,askarteluja jne jne jne, joten lasten kanssa jää vähemmän hoitajia itse tilanteeseen,vaikka samassa tilassa oltaisiinkin. Silloin ei ehdi aina kuuntelemaan lapsen asiaa, jos toisaalla tarvitsee komentaa tai hakea lasta pois kielletystä paikkaa tai mitöä ikinä keksivätkään.

Alle 2-vuotiasta en veis ollenkaan päivähoitoon ja 2-3-vuotiaan voisin viedä pphoitajalle tai max 12-paikkaiseen ryhmikseen.



Perustelu: Isot lapsiryhmät, sylin puute, vaihtuvat aikuiset, laitosmaisuus (kaikki yhtä aikaa pissalle, ulos, nukkumaan...)



Itse olen ollut töissä 2 eri päiväkodissa yhteensä lähes 6v ja nyt riitti. Sanoin itseni viikko sitten irti ja aloitan joulukuun alusta perhepäivähoitajana. Olen ollut aiemminkin ja nyt tiedän, että silloin voin antaa hoitolapsille PALJON enemmän kuin nykyisessä työssäni.

Itse olen ollut 10v. päiväkodeissa töissä ja nyt elokuusta päätin kokeilla pph:na olemista kun olen oman kanssa vielä hoitovapaalla.



Musta tämä on paljon vaativampaa, juuri siinä mielessä että ei ole aikaa lapsille kunnolla. Menee niin paljon aikaa pukemiseen, ruoan laitoon yleisen järjestyksen pitämiseen. Riippuu varmaan minkä ikäisiä lapsia on ja montako.



Mulla on 2 yli 4v. ja 2 alle 3v. Tosi vähän ehdin tekemään isojen kanssa askarteluja tms. sillä toinen näistä pienistä tarvitsee apua ihan joka asiassa. Kyllä päivä menee niin että aamupala-vessatus-pukeminen-ulos-riisuminen-ruoka-vessatus-päiväunet-välipala-vessatus-pukeminen ja ulos.



Meinaan vuoden päästä palata ilomielin takaisin päiväkotiin.

koska pienen lapsen paikka on kotona.



lto

En vienyt. Siksi en vienyt, koska olen itse työskennellyt pienten osastolla ja siis nähnyt itse kaikki ne negatiiviset asiat. Järjestään aivan kaikki pienet päiväkodissa aloittavat joutuvat sairastumiskierteeseen.



Vanhemmat ovat jopa sitä mieltä, että on ihan tavallista olla viikko kipeänä kuukauden välein.. pari kolme oksennustautia, muutama rokkotauti, pari kolme korvatulehdusta jne.. Kun sanoin että lapseni on ollut kerran kipeänä muutaman päivän alle 2-vuotiaana eivät mitenkään uskoneet. mutta ei, ei johdu siitä että on kotihoidossa, on vain parempi tuuri/geenit tms.. just joo!



Lisäksi lasten taidot taantuvat päiväkodissa (potalla käyminen, ruokailu, pukeminen, puheen kehitys). Lapset oppivat viidakon lakia (tönivät pienempiä, vievät tavarat nuoremmilta..). Lapset ovat niin väsyneitä aina iltaisin, että ihan surku tulee.



Lisäksi olen valitettavasti ollut useammassa päiväkodissa, jossa ei ilmanvaihto toimi, on mitattu kosteusvaurioita, mitään ei vain asialle tehdä.. hurjaa ajatella, mitä se tekee pienelle kasvavalle lapselle.



Voisin vielä kävelevän, puhuvan ja itse potalla käyvän lapseni päiväkotiin, jos rakennus olisi kunnollinen, joka päivä olisi riittävästi pysyvää henkilökuntaa, myös sijaiset ennestään tuttuja ja lapsiryhmät riittävän pieniä. 8 lasta ja 2 aikuista olisi minusta sopiva ryhmäkoko alle 3-vuotiaalla ja max. hoitopäivän pituus 8h.

Veisitkö oman alle 3-vuotiaan lapsesi hoitoon päväkotiin?

Ja perustele vastauksesi!

Kannattaisi äitien kuunnella ammattilaisia jotka päiväkodit ja näiden arjen tuntee.

Vanhemmat ovat jopa sitä mieltä, että on ihan tavallista olla viikko kipeänä kuukauden välein.. pari kolme oksennustautia, muutama rokkotauti, pari kolme korvatulehdusta jne.. Kun sanoin että lapseni on ollut kerran kipeänä muutaman päivän alle 2-vuotiaana eivät mitenkään uskoneet. mutta ei, ei johdu siitä että on kotihoidossa, on vain parempi tuuri/geenit tms.. just joo!

lapsesi on sairastellut vähän!! Kyllä siinä on geeneillä ja tuurilla paljonkin tekemistä. Minun lapseni on myös kotihoidossa ja on nyt 2,5v ikään mennessä ehtinyt sairastaa kuutisen mahatautia, kymmenen korvatulehdusta, lukuisia silmätulehduksia, sikainfluenssan, enterorokon, mitähän muuta vielä... Flunssan sairastaa syksyn-talven-kevään aikana keskimäärin 2 kertaa kuussa. Tämä rumba alkoi, kun oli 5kk ja sai ekan korvatulehduksensa. Pikkusiskonsa pani paremmaksi ja sairastui korvatulehdukseen jo 2kk iässä, ja seuraavaan 4kk ikäisenä. Ja en käy missään tautipesissä, vaan tavallisissa puistoissa ja perhekerhoissa silloin tällöin. Pestään käsiä, syödään terveellistä ruokaa, ulkoillaan, liikutaan ja molemmat sai rintamaitoakin kauan. Nih!

EN! Jollei jostain syystä olis ihan pakko.



Ihan perinteisin perustein:



- pienen lapsen elämässä tärkeimmät ihmiset ovat omat vanhemmat; mitä enemmän läsnäoloa heidän kanssaan, sen parempi



- nykyiset suuret ryhmät aiheuttavat sen, että lasten tunnetarpeisiin ei todellakaan pystytä vastaamaan



- meteli ja aikuisten huomiosta taisteleminen aiheuttavat stressiä ja vievät turhaa energiaa



- alle 3-vuotiaat eivät tod. tarvitse sellaisia sosiaalisia kontakteja ja virikkeitä, joita päivähoidon kuvitellaan tarjoavan. Näitä pystyvät normivanhemmat tarjoamaan lapselle varmasti riittävästi!

Vanhemmat ovat jopa sitä mieltä, että on ihan tavallista olla viikko kipeänä kuukauden välein.. pari kolme oksennustautia, muutama rokkotauti, pari kolme korvatulehdusta jne.. Kun sanoin että lapseni on ollut kerran kipeänä muutaman päivän alle 2-vuotiaana eivät mitenkään uskoneet. mutta ei, ei johdu siitä että on kotihoidossa, on vain parempi tuuri/geenit tms.. just joo!

lapsesi on sairastellut vähän!! Kyllä siinä on geeneillä ja tuurilla paljonkin tekemistä. Minun lapseni on myös kotihoidossa ja on nyt 2,5v ikään mennessä ehtinyt sairastaa kuutisen mahatautia, kymmenen korvatulehdusta, lukuisia silmätulehduksia, sikainfluenssan, enterorokon, mitähän muuta vielä... Flunssan sairastaa syksyn-talven-kevään aikana keskimäärin 2 kertaa kuussa. Tämä rumba alkoi, kun oli 5kk ja sai ekan korvatulehduksensa. Pikkusiskonsa pani paremmaksi ja sairastui korvatulehdukseen jo 2kk iässä, ja seuraavaan 4kk ikäisenä. Ja en käy missään tautipesissä, vaan tavallisissa puistoissa ja perhekerhoissa silloin tällöin. Pestään käsiä, syödään terveellistä ruokaa, ulkoillaan, liikutaan ja molemmat sai rintamaitoakin kauan. Nih!

Poikkeuksia suuntaan tai toiseen on aina. Hiljattain Duodecim lehdessä julkaistiin tutkimus infektiosairauksien yleisyydestä päiväkodeissa alle kolmevuotiaiden kohdalla.En muista tarkkoja lukuja mutta lääkärit vahvasti sitä mieltä että ryhmähoito pienten kohdalla altistaa lapsen liian suurelle infektoriskikierteelle.Näinsiis keskimäärin.

Järjestään aivan kaikki pienet päiväkodissa aloittavat joutuvat sairastumiskierteeseen. Vanhemmat ovat jopa sitä mieltä, että on ihan tavallista olla viikko kipeänä kuukauden välein.. pari kolme oksennustautia, muutama rokkotauti, pari kolme korvatulehdusta jne.. Kun sanoin että lapseni on ollut kerran kipeänä muutaman päivän alle 2-vuotiaana eivät mitenkään uskoneet. mutta ei, ei johdu siitä että on kotihoidossa, on vain parempi tuuri/geenit tms.. just joo!

ja yksi korvatulehdus.

Isossa päiväkodissa aloitti 2v 2kk ja sen jälkeen on ollut yksi hengitystieinfektio ja muutama yhden päivän kuume.

Lapsi on siis nyt 4,5 vuotta eikä ole sairastanut yhtään rokkoa tai vatsatautia tms., puhumattakaan mistään uusista korvatulehduksista.

Summa summarum, päiväkotiin meno ei välttämättä tarkoita sairauskierrettä (koputtaa puuta, kesälomankaan jälkeen 3,5 kuukaudessa ei ole ollut edes nuhaa saati sairaspoissaoloja!), vaan kyllä se on geeneissä tai jossain muualla se herkkyys.

Järjestään aivan kaikki pienet päiväkodissa aloittavat joutuvat sairastumiskierteeseen. Vanhemmat ovat jopa sitä mieltä, että on ihan tavallista olla viikko kipeänä kuukauden välein.. pari kolme oksennustautia, muutama rokkotauti, pari kolme korvatulehdusta jne.. Kun sanoin että lapseni on ollut kerran kipeänä muutaman päivän alle 2-vuotiaana eivät mitenkään uskoneet. mutta ei, ei johdu siitä että on kotihoidossa, on vain parempi tuuri/geenit tms.. just joo!

ja yksi korvatulehdus.

Isossa päiväkodissa aloitti 2v 2kk ja sen jälkeen on ollut yksi hengitystieinfektio ja muutama yhden päivän kuume.

Lapsi on siis nyt 4,5 vuotta eikä ole sairastanut yhtään rokkoa tai vatsatautia tms., puhumattakaan mistään uusista korvatulehduksista.

Summa summarum, päiväkotiin meno ei välttämättä tarkoita sairauskierrettä (koputtaa puuta, kesälomankaan jälkeen 3,5 kuukaudessa ei ole ollut edes nuhaa saati sairaspoissaoloja!), vaan kyllä se on geeneissä tai jossain muualla se herkkyys.

Voihan sitä olla tutkittua faktaa hyväksymättä.Näinhän muutenkin tehdään päiväkotihoidon ongelmien suhteen.Väitetään vaan ettei niitä ole olemassa ja ainakin juur ioman lapsen kohdalla kaikki on niin erinomaista.Hyvä tietenkin jos näin on mutta valitettavasti puhumme silloin poikkeuksista eikä keskivertotilanteesta.

Veisitkö oman alle 3-vuotiaan lapsesi hoitoon päväkotiin?

Ja perustele vastauksesi!

Kannattaisi äitien kuunnella ammattilaisia jotka päiväkodit ja näiden arjen tuntee.

kun rahaa tarvitaan. Ei pitkä kotihoito ole kaikille mahdollista, uskokaa jo.

Mutta siis omaan veisin vain jos pakko eli en voisi olla kotona. Koska onhan se koti kuitenkin parempi. ei tietenkään samaan ryhmään missä itse olen töissä. Muihin missä olen käynyt ja töitä tehnyt niin en veisi.