12 vuoden jälkeen synkät perhesalaisuudet paljastui jälleen
Olen kolmekymppinen ja kärsinyt elämäni aikana enemmän kuin monet edes tajuavat. 7 vuotiaana ensimmäinen raiskaus. Kärsin vuosia hyväksikäytöstä ja säännöllisistä raiskauksista. Teininä bileissä huumattiin ja raiskattiin, ensimmäisessä parisuhteessa väkivaltaa. Toisessa parisuhteessa erittäin julmaa väkivaltaa ja sadistisia raiskauksia. Nämä ovat vain "jäävuoren huippu"
Sitten taas taaksepäin.. 16-vuotiaana sain tietää, että myös muut siskoni ovat joutuneet saman henkilön hyväksikäytön uhreiksi. Itseni olisin vielä jaksanut/kestänyt, mutta sitten napsahti. Äitini ei halunnut suvun takia nostaa juttua, vähätteli, ei uskonut jne.. Kun täytin 18-vuotta tein rikosilmoituksen. Ravattiin sossuntätien juttusilla pienimmän siskon vuoksi, käytiin tukinaisessa, annettiin poliisille lausuntoja jne..
Tekijä tunnusti kaiken, paitsi nuorinta siskoani, koska juttu oli muiden osalta jo kerinnyt vanhentua. Juttu ei mennyt oikeuteen, koska selkeitä todisteita ei ollut nuorimman siskoni kohdalla.
Monen ihmisen elämä oli rikki, perheitä hajonnut koska toin kaikki asiat julki. Ja välit menneet monen ihmisen kesken.
Nykyään 12 vuotta myöhemmin jokainen elää omaa elämäänsä ja osa väleistä on saatu paikattua. Itse olen sellainen etten juurikaan murehdi menneitä vaikka ne ovat syvästi elämääni vaikuttaneetkin. Olen kova ja vahva enkä halua antaa kaiken paskan vaikuttaa elämääni. Tiedän toki että osa samantyyppisistä uhreista käy terapiassa koko elämänsä kykenemättä normaaliin parisuhteeseen jne.. Mutta itse haluan nauttia elämästä enkä antaa pahojen muistojen viedä sitä.
Itse olen hyvässä parisuhteessa ja lapsiakin on jo siunaantunut kolme. Mieheni tietää menneisyydestäni. Tänään sitten yksi siskoistani tiputti pommin.. Nuorin siskoistamme (18v) ei muista mitään näistä asioista ja on jo jonkun aikaa kysellyt (on itsetuhoinen, viiltelee, käyttää lääkkeitä, käy terapiassa jne) ja nyt yksi sikoista oli kertonut kaunistellun version tapahtumista.
Omasta mielestäni nuorimmallakin on oikeus tietää, mutta juuri kun elämä on uimissaan niin kaikki revitään taas auki. Tiedän ettei sisko jätä asiaa tähän vaan todennäköisesti haluaa tuoda julki taas kaiken ja tiedän että syyttävä sormi osoittaa taas minuun. Ja välini menevät taas monen ihmisen kanssa. Ei siinä mitään, mutta kun nyt on omiakin lapsia, niin lapset ihan varmasti ihmettelevät miksi ei nähdä mummia ja vaaria, miksi ei tavata serkkuja jne..
Lapset kuitenkin niin pieniä ettei tälläisista asioista heille puhuta.
Ihan turha avaus, mutta oli pakko saada purkaa. Kiitos jos jaksoit lukea.
Kommentit (32)
Hirveitä asioita olet joutunut kestämään, olen pahoillani puolestasi ja siskojesi puolesta :( - jos tämä on siis totta, pakko sanoa. Eikö tätä nuorinta siskoa siis ohjattu minkään avun pariin aiemmin?? Miksi ihmeessä syyttävä sormi sinuun osoittaisi ja miten niin taas? Ethän sinä ole tekijä vaan ihan joku muu.
kamalalta kuulostaa. toivon että saat jostain voimia tilanteeseen.
Siskollasi on oikeus tietää. Hän ei voi toipua ennen sitä. Siskosi on vielä nuori ja hän pystyy kyllä parantumaan kunhan kerrotte kaiken.
Miksi sinua syytettäisiin? Se oli ainoa mitä en ymmärtänyt. Et ole tehnyt mitään väärää.
Vanhempana velvollisuutesi on suojella lapsiasi ja sen tied'ätkin. Jos se vaatii välien katkaisemista sukuusi, tee se.
Olette ajatuksissani. Toivon teille kaikkea hyvää.
luin ja kaikki sympatinianit on sun puolella. koita jaksaa vaikka helppoa se ei tuu olemaan.
voimia ja jaksamista sinille ja muulle perheellesi
paitsi pahoitteluni.
Voisiko vanhoja dokumentteja olla jossain ja niistä vihjaista 18-vuotiaalle? Löytäisi ne tavallaan itse eikä muiden tarvitsisi edesauttaa asiaa suvun näkökulmasta?
Toisaalta, totuuden piilottelijat, olkoonkin mummeja ja kummejan jne, ei voi mitään :( Välit menee, mutta mikä on tärkeämpää?
Olen aina ollut perheen "musta lammas" edes silloin kun tekijä tunnusti kaiken, niin kukaan ei uskonut minua. Minä olen aina ollut se pahan alku ja juuri.. Ja vaikka minä en ollut se joka kertoi, niin tiedän että syyttävät sormet osoittavat taas minuun. Eikä sillä oikeastaan mitään väliä ole vaikka näin onkin, mutta lähinnä pointti oli se, että elän tällähetkellä onnellista elämää ja nyt vanhat haavat revitään taas auki.
Toki toivon, että nuorimmalle siskolle tämä olisi uuden alku ja pystyisi ruveta työstämään ajatuksiaan ja parantuisi. On todella pahasti masentunut.
Ap
Sinä olet siellä oikealla puolella, syytön IHAN kaikkeen. Se että kertoo itseensä kohdistuneista julmuuksista on oikeutettua. Et ole vastuussa ihmisten tunteista jotka johtuvat muista mm häpeästä, pettymyksistä, peloista jne. Tarkoitan näillä näitä sukulaisia joiden pitäisi tukea teitä uhreja.
Vastasin samalla sinulle kuin nro 3 sellekkin. Kiitos sinulle.
Ap
Miten paljon ihminen joutuukaan kestämään. Nyt sinulla on kuitenkin mahdollisuus olla siskosi tukena, olette kokeneet jotain mikä yhdistää teitä koko elämänne. Harmi jos välit menevät sukulaisiin, mutta ei tuollaisia asioita voi salailla ja jättää reagoimatta. Paljon voimia teille, toivon kaikkea parasta sinulle!
ON MÄTÄÄ! jA PAHASTI TÄLLAISET RIKOKSET VANHENEE 10v,ja tätä epäkohtaa yritetty korjata,mutta mikä maksaa???
Ka malia rikoksia sua ja siskojas kohtaan,ja kamalampaa varmasti jos läheinen vielä suojelee tätä tekijää. Voimia.
T. yksi hyväksikäytetty
ei ole tämän asian vuoksi ohjattu terapiaan, koska ei itse ole muistanut mitään. Silloin kun pienenä minulle asiasta kertoi, niin pian sen jälkeen unohti ja on muutenkin blokannut puolet elämästään johonkin muistin syövereihin. Aluksi ajattelin, että kunhan menee 1-2 vuotta, niin nostan uuden jutun, mutta kun sisko ei edelleenkän muistanut, niin ajattelin että antaa olla. Parempi lapsen kasvaa kun ei muista mitään.
Mutta tällähetkellä tuntuu, että olisi vain silloin aikoinaan pitänyt ottaa asia uudestaan esille eikä antaa sen olla. Siskoni on todella pahasti masentunut, viiltelee ym.. ja varmasti osittain tämäntakia vaikkei sitä itse muista.
Tällähetkellä tuntuu niin raskaalta avata vanhat haavat ja aloittaa kaikki taas alusta.
Ap
ON MÄTÄÄ! jA PAHASTI TÄLLAISET RIKOKSET VANHENEE 10v,ja tätä epäkohtaa yritetty korjata,mutta mikä maksaa???
Ka malia rikoksia sua ja siskojas kohtaan,ja kamalampaa varmasti jos läheinen vielä suojelee tätä tekijää. Voimia.
T. yksi hyväksikäytetty
Vaikka kirjoitatkin ettet halua kaiken paskan määrittävän elämääsi, niin toivottavasti olet saanut työstää näitä asioita terapiassa. Nyt kun nämä asiat tulevat taas tavallaan uudelleen ajankohtaiseksi, niin olisi todella hyvä että kävisit jossain purkamassa tätä vyyhtiä ja saamassa ihan ulkopuolisen näkökulmaa asiaan. Ja vahvistusta sille, että sinä et ole millään lailla syyllinen tilanteeseen vaan uhri siinä missä muutkin.
MInun on yhä vaikea ymmärtää että miten tuota nuorinta ei ole aiemmin ohjattu mihinkään terapiaan tms. kuntoutukseen, jos on ollut ilmeistä että hänkin on joutunut hyväksikäytön uhriksi vaikkei siitä juttua nostettukaan. Sekään ei ole sinun vikasi ap mutta nyt on korkea aika että siskokin saa apua. Tieto lisää tuskaa mutta tässä tapauksessa tuska ei voi parantua jos siskolla ei ole tietoa tuskan alkuperästä.
Voimia sinulle ja koko perheelle ja omasta ihanasta perheestäsi huolimatta hae itsellesi keskusteluapua pikaisesti!!!
T. 3
Olen aina ollut perheen "musta lammas" edes silloin kun tekijä tunnusti kaiken, niin kukaan ei uskonut minua. Minä olen aina ollut se pahan alku ja juuri.. Ja vaikka minä en ollut se joka kertoi, niin tiedän että syyttävät sormet osoittavat taas minuun. Eikä sillä oikeastaan mitään väliä ole vaikka näin onkin, mutta lähinnä pointti oli se, että elän tällähetkellä onnellista elämää ja nyt vanhat haavat revitään taas auki. Toki toivon, että nuorimmalle siskolle tämä olisi uuden alku ja pystyisi ruveta työstämään ajatuksiaan ja parantuisi. On todella pahasti masentunut. Ap
Nythän se laki muuttui jokn aikaa sitten, että myös vanhemmista rikoksista voi nostaa jutun. Ainakin näin muistelen. Myös se on osittain syynä tämänhetkiseen pahaan olooni. Jos siskoni haluaa niin hän voi nostaa jutun, mikä tarkoittaa sitä, että joudun taas kertomaan kaiken moneen kertaan monelle eri taholle. 12-vuotta sitten se oli henkisesti todella raskas prosessi enkä jaksaisi sitä uudestaan.
Mutta aion kyllä tukea siskoani 110% ihan mitä hän ikinä haluaakin tehdä.
Ap
Terapiassa olen käynyt, mutta en kokenut sitä omakseni. Puhuin lähinnä itsekseni ja psykiatri kirjasi ylös. Jos ésitin kysymyksen niin vastaus oli: mitä mieltä sinä itse olet?
Paljon enemmän olen saanut siitä, kun omistan ihania ystäviä jotka vuosi toisensa jälkeen jaksavat kuunnella tuntikausia minua. En siis tästä aiheesta puhu selvinpäin koskaan, liian kipeää. Mutta humalassa joskus saatan avautua jopa tuntikausia. Ja ystäväni ja mieheni ovat auttaneet eteenpäin.
Vaikka sanonkin olevani kova ja vahva, niin siitä on aina joskus saatava puhua.
Kiitos että jaksatte kuunnella. Tämäkin antaa paljon voimaa.
Ap
Googlaamalla löytyy nopeasi monenmoista suuntausta. Mielestäni tuo, että vain humalassa pystyt avautumaan aiheesta kertoo siitä että sinun todella todella todella pitäisi saada puhua rakentavasti asiasta jonkun ammattiauttajan kanssa. Oikean terapeutin löytäminen voi olla hankalaa, mutta kannattaa kokeilla vielä. Etenkin kun kuulostaa siltä että raskas prosessi on alkamassa. Vaikka miehesi ja ystäväsi ovatkin noin ihania, niin voi olla että heilläkin eväät loppuvat kesken.
t. 3 / 17
voi olla parempikin, jos nuo asiat muistaa, silloin niistä pystyy puhumaan ja niitä voi käsitellä. Sen sijaan siskolla traumatisoituminen on niin syvällä, että se näkyy mielialassa ja käytöksessä mutta se ei ole tietoisella tasolla, jolloin asiaa on paljon vaikeampi lähteä purkamaan.
Ap