Pärjääkö opiskelija, joka asuu itsenäisesti 160 eurolla
kk? Se on se summa, joka jää kun vuokra (johon sisältyy vesi, sähkö ja netti) on vähennetty opintotuesta ja asumislisästä...
Kommentit (32)
pari vuotta sitten opiskelijana ruokaan 20-30e. Kyllä ton ainakin ruokaan pitäis riittää ja saahan sillä lopulla rahalla ostettua muutakin jos säästeliäs on.
Siitä jää 5 euroa / päivä ruokaan ja muihin menoihin, kuten mahdolliseen kulkemiseen. Kouluruokailu maksaa jo yli puolet tuosta summasta.
Tuollaisille pennosilla pärjääminen ottaa henkisten voimien päälle rankasti... Ei Suomessa kenenkään tulisi olla noin vähätuloinen.
Opiskelijan äiti
pari vuotta sitten opiskelijana ruokaan 20-30e. Kyllä ton ainakin ruokaan pitäis riittää ja saahan sillä lopulla rahalla ostettua muutakin jos säästeliäs on.
Ei tuollaisella summalla saa terveellistä ruokaa itselleen kuin korkeintaan kolmeksi päiväksi. Makaronia ehkä, mutta eihän ne aivot sellaisella moskalla toimi. Surullista. :(
vanhustenhoidossa töissä 1-2vuoroa viikossa. Sain juuri sopivasti opintotuen päälle ja pärjäsin. Ehkä joku semmoinen toimisi? Aika rankkaa oli, kun joskus oli koko viikonloppu töitä ja opinnoissa tiukka tahti. Mutta sellaista elämä on, elannon eteen on tehtävä töitä ja se on oikeasti hyvä oppia.
Muakin vanhemmat aluksi avusti kyllä, mutta sitten tajusin miten aikuinen jo olen ja halusin itse hankkia elantoni. Asuin suht kalliilla vuokralla 450e (tai halpa yksiö oli Töölössä olleeksi, mutta toki halvempiakin asumismuotoja on) ja söin opiskelijaravintolassa, kotona oli lähinnä kaurapuuroa ja ruisleipää, oivariinia koska se käy kaikkeen. Ostin aina palkkapäivänä pakkasen täyteen leipää ja iloitsin saadessani ostaa ihania asioita kuten jogurttia ja tomaattia. :)
Kivaa ja opettavaista aikaa oli.
Kuukauden ruokabudjetti (siis kotiin ostettava) oli 70€, lisäksi söin lounaan yliopistolla n. 3 kertaa viikossa, mikä oli sen n. 2€/päivä. Sähkö, vesi ja netti sisältyivät vuokraan, kurssikirjoja jouduin ostamaan vuosittain vain muutaman eivätkä olleet sikamaisen kalliita (40-60€/kpl). Käytännössä rahat menivät siis ruokaan, kännykkälaskuun ja muutamiin vaateostoksiin vuodessa. Rahaa ei todellakaan jäänyt säästöön, mutta ihan kohtalaisesti tuolla rahalla eli. Jäi rahaa jopa yhteen tai kahteen siideriin kuussa. :D
Nykyään olisi todella vaikeaa kiristää vyötä samaan tahtiin. Toisaalta opiskeluaikoina söin todella vähän (en esim. syönyt aamu- tai iltapalaa ollenkaan) ja ruoka oli melko köyhää, saatoin esim. syödä illalla pelkkää keitettyä pastaa, jossa tomaattipyreetä joukossa. Ei sillä pidemmän päälle elä, mutta ne pari vuotta jotenkuten.
Kuukauden ruokabudjetti (siis kotiin ostettava) oli 70€, lisäksi söin lounaan yliopistolla n. 3 kertaa viikossa, mikä oli sen n. 2€/päivä. Sähkö, vesi ja netti sisältyivät vuokraan, kurssikirjoja jouduin ostamaan vuosittain vain muutaman eivätkä olleet sikamaisen kalliita (40-60€/kpl). Käytännössä rahat menivät siis ruokaan, kännykkälaskuun ja muutamiin vaateostoksiin vuodessa. Rahaa ei todellakaan jäänyt säästöön, mutta ihan kohtalaisesti tuolla rahalla eli. Jäi rahaa jopa yhteen tai kahteen siideriin kuussa. :D Nykyään olisi todella vaikeaa kiristää vyötä samaan tahtiin. Toisaalta opiskeluaikoina söin todella vähän (en esim. syönyt aamu- tai iltapalaa ollenkaan) ja ruoka oli melko köyhää, saatoin esim. syödä illalla pelkkää keitettyä pastaa, jossa tomaattipyreetä joukossa. Ei sillä pidemmän päälle elä, mutta ne pari vuotta jotenkuten.
Sääliksi käy nuoria, joilla ei ole varaa syödä kunnolla. Ihmettelen, että tällaista tilannetta jotenkin ylistetään jonain kasvattavana projektina.
Köyhyys on kuulkaas kamala asia. Ellei nuorella ole varaa aamu- ja iltapalaan niin se on ainostaan surullista ja vie voimat opiskelulta. En todellakaan ymmärrä näitä "lapsen on pärjättävä omillaan" -vanhempia, jos lapsella on oikeasti nälkä.
Minusta hirveän julmaa vanhemmuutta.
Opiskelijan äiti
kun itse pärjäsin 330 eurolla lapsen kanssa
Köyhyys on kuulkaas kamala asia. Ellei nuorella ole varaa aamu- ja iltapalaan niin se on ainostaan surullista ja vie voimat opiskelulta. En todellakaan ymmärrä näitä "lapsen on pärjättävä omillaan" -vanhempia, jos lapsella on oikeasti nälkä.
Olen sittemmin valmistunut maisteriksi. ;) En koe, että opiskeluvuodet olisivat olleet mitään surkeaa kärsimystä, vaikka shoppailemassa en voinutkaan käydä. Koskaan en varsinaisesti nähnyt nälkää, jos oli rahat tosi tiukilla niin pidettiin opiskelukavereiden kanssa "nyyttärit" eli koottiin ruoat yhteen.
Hyvillä mielin muistelen näitä vuosia, ja tällainen "köyhä" elämä oli mielestäni todella tarpeellinen ajanjakso elämässäni.
t. 30
kun itse pärjäsin 330 eurolla lapsen kanssa
Sekö on suomalaista "pärjäämistä" että pysytään elossa, ei kuolla nälkään? Vähän ihmettelen tätä "rauhanajan asennetta".. Tehän puhutte kuin olisitte pettuleipään ja maakuoppa-asuntoihin tottuneita. :)
Se ken kärsii, saa kirkkaimman kruunun..
meillä oli kolmio (opiskelijatalosta), vuokraan sisältyi sähkö, vesi ja netti
Päivähoito oli ilmaista ja lapsi sai siellä monta ruokaa. Kotiin tein perusruokia, joita söin sitten koulussakin. Lapsi sai hyviä vaatteita tutun pojalta, muuten ne ja omat ostettiin alesta. Kirjat hankin kirjastosta tai kopioin koulun halvalla kopiokortilla. Laskuja en tehnyt, paitsi kännylasku noin 10-15 e. Koskaan ei ollut rahat edes lopussa kuun lopussa.
Kirjoja ei kannata ostaa kuin ehkä joku oman alan perusteos, kirjastosta saa. Itse pärjäsin tuolla tyylillä hyvin, joskus joutuu lukemaan kirjastossa koska osaa kirjoista ei saa kotilainaan, mutta pääasia että saa lukea edes siellä.
Onhan se kurjaa ettei voi käydä kahvilassa, leffassa tai tilata lehtiä, mutta ilman niitäkin kyllä pärjää, samoin ilman telkkaria pärjää mainiosti. Jos haluaa elämään muutakin kuin sitä perusjuttua ja kaurapuuroon hilloa niin sitten tuo 160€ ei kyllä riitä vaan pitää ottaa opintolainaa.