Lue keskustelun säännöt.
matikka huolia tytöllä
11.10.2011 |
onko muilla tällaista? 1 ja 2 luokka menivät matikan suhteen hyvin. Keväällä tosin alkoi jo kangertelemaan kokeet.
Nyt matematiikka on suorastaan kauhea mörkö tytölle.
Tyttö pelkää kokeita ja opettajan palautetta. Monet ovat sanoneet tällä palstalla ja muuallakin, että 3 luokka on vaikea, mutta miten siitä näin vaikea tuli? Voiko tämä nyt olla vain sitä, että 3 luokka on alkuun vain niin paljon vaativampi?
Opettajan mukaan tytön osaaminen on "romahtanut". Matikka "mörkö" on alkanut heijastumaan muihinkin aineisiin. Mitä tässä pitäisi tehdä?
Kommentit (23)
Kannattaa ehdottomasti tehdä yhdessä tehtäviä. Ainakin muutama ja sitten antaa lapselle myös itsenäistä tekemistä, kuitenkin niin että olet koko ajan läsnä ja valmis tarvittaessa auttamaan.
Mulle oli tehtävät hankalia kolmosella. Meni pikkuhiljaa mielenkiinto kaikkiin aineisiin ja koko koulunkäyntiin yleensä. Lopulta tuli sellainen asenne, että matikka on kamalaa, hyödytöntä jne. Vasta aikuisena olen tajunnut, kuinka kamalaa aikaa koulu oli sen takia, että häpesin huonommuuttani, ja en saanut tukiopetusta, koska sitä ei tarjottu tai vanhemmat osannut pyytää.
Kolmosen matikkatehtävät eivät aikuiselle sellaista tähtitiedettä varmastikaan ole, etteikö jokainen vanhempi niitä osaisi tehdä. Ja jos ei osaa, saa lapsi onnistumisen tunnetta kun osaa vanhempaansa paremmin. Samoin joskus voi lapselle yhdessä pähkäilykin avata matemaattisia solmuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taas tuntuvat tytöt juuri loistavan koulussa ja matematiikassakin. Ja etevimmät luokassa ovat tyttöjä opettajankin mukaan.
Tilanne kuulostaa huolestuttavalta sikäli, että matematiikasta on päässyt tulemaan jo "mörkö" tytöllenne. Opettajan pitäisi ehkäistä omalla panoksellaan, että moista ei pääse tapahtumaan. Ihminen ei opi, jos ei itsekään usko oppivansa. Lapsi varsinkin menee lukkoon ja luovuttaa.
Pyydä apua, tukiopetusta. Huomauta opettajaa jos palaute ei ole kannustavaa vaan musertavaa, niinkuin kuvailit.
Minähän nimenomaan olen auttanut. Mikä lienee oma panoksesi?
t. 2