Millaset ihmiset huvittavat teitä? Niin että purskahdatte nauruun kun kävelevät ohi?

kadulla nauramassa ihmisille. Joskus on naurattanut kun ohi kulkeva katsoo nenänvarttaan pitkin.

Ylpeät ja epäkäytännölliset (=10 cm korot loskassa, lapsella ei hattua päässä)... tai ehkä se on enemmän sääliä.

tai ulkonäössä? Nauratteko rumuudelle?

Että joku voikin olla noin pikkusieluinen, että pitää oikein nauraa muille! Voi luoja, otapa nyt se peili käteesi ja naura oikein kunnolla.

Että joku voikin olla noin pikkusieluinen, että pitää oikein nauraa muille! Voi luoja, otapa nyt se peili käteesi ja naura oikein kunnolla.

missä vaiheessa olen sanonut että minä nauran muille?

ole mennyt tietenkään, mutta huvittavaa on huimat piikkikorot sopimattomaan paikkaan kuten kuoppaiselle hiekkatielle tai loskaan. Ja jos korkokengillä ei osata kävellä, vaan oudosti lantiota heittämällä mennään eteenpäin polvet koukussa. Mutta se lähinnä nolottaa. Mikä olis naurettavaa...? No ehkä sellainen klassinen pissis-tyyli vähän varttuneemmalla naisella, on koristellut rakennekynnet, hiustenpidennykset, teinivaatteet, purkka suussa, tosi sexy asu sellaisella suttura-tyylillä... ja ikää noin 45 vuotta, niin se joskus aiheuttaa ainakin sisäisen pikku pyrskähdyksen.

Nauran köyhille, joilla ei ole varaa samaan kuin minulla.

Viimeksi lauantaina nauratti kaupassa. Pissaliisa hihitteli kaverinsa kanssa kassajonossa ja osoitteli muita ihmisiä ja lopulta maksoi 2 siideriä 5 sentin kolikoilla. Kyllä oli naurussa pitelemistä...

kerran alkoi hymyilyttää kun vastaan tuli sexy pariskunta mustissa nahkavaatteissansa ylpeän näköisenä, hiukset laitettuina jne. Luulivat varmaan olevansa tosi kuumaa kamaa. Not.



Eikä se oikeastaan ollut edes se ulkonäkö vaan asenne: "väistäkää meitä".

jotta alkaa ääneen nauraa ohikulkeville ihmisille.

että aikuiset ihmiset nauraisivat muille ohikuljikoille. Humalaiset ja hullut on sitten tietenkin asia erikseen.



Meillä täälläpäin on vaikka minkälaista menijää; osa pukeutuu kuin japanilaiset sarjakuvahahmot, osalla on muita omia tyylejä. En mä ole nähnyt että heille naurettaisiin.



Ap, onko sulla joku huono kokemus joka on jäänyt vaivaamaan sua, vai miksi kyselet?

Minulle on joskus naurettu kun olen bussissa istunut penkin ohi ja lyönyt pääni (siinä keskiosassa, jossa penkit nousevat ylös ilman painoa). Itse olisin siinä tilanteessa kysynyt että sattuiko, voinko auttaa. Suututti, kun yksi äijä alkoi vaan nauraa...



Ja kerran suksivuokraamon tyttö alkoi rätkättää kun menin kysymään paikkaisvälineitä ratkenneisiin lasketteluhousuihin. Sekin otti päähän, sentään asiakaspalvelutyössä. Vaikkei ollutkaan mistään vakavasta vahingosta kyse, mutta harmitti silti jo ennen sitä nauramista.



Nuo tosin eivät olleet varmaan sellaisia tilanteita, joita hait. Mutta joka tapauksessa, minusta ei ole asiallista naureskella muille ihmisille päin näköä...

Työssäni tapaan monenmoista kulkijaa.Välillä tekisi mieli nauraa joillekkin asiakkaille kun tullaan liikkeeseen naama norsunvitulla.Kun kysytään asiakkaalta jotain niin murahtaa vastaukseksi jotain epämäärästä "ei tartte auttaa" yms.Yleensä menee pari minuuttia niin asiakas tulee Elviksen elkein pyytää apua ja silti puhuu hyllyille,käyttäytyvät todella törkeästi ja puhuvat alentavasti.Näitä valitettavasti tulee viikon jokaisena päivänä vastaan.Myös toisten asiakas tilanteet keskeyttävät maailman omistajat naurattavat,välillä jopa suututtavat.Ulkonäölle en koskaan ole nauranut mutta ihmisten käyttäytymiselle tulee välillä naurettua.En vieläkään ymmärrä mikä fiksuihin ihmisiin menee "kaupassa",mihin on jäänyt toisten ihmisten kunnioittaminen ja oman vuoronsa odottaminen?

siis joskus kuulee mitä ne kommentoi jotain näkemäänsä, ja se saa mut nauramaan. Aikuisille en viitsi naureskella.

joita toisten ulkonäkö huvittaa ja he nauravat toisille. Ehkeivät tarkoita pahalla, mutta tiedän kokemuksesta, että aika karmealta tuntuu.



Teininä olin hirveän ujo, ja oli pörröpermanentti.. Silloin ihmiset tuijottivat ja jotkut nauroivat, lähinnä arka ja jotenkin hassu olemus huvitti, varmaan.



Jotkut nauravat nykyaikanakin kehitysvammaisille tai heidän näköisilleen ihmisille. Kaverini purskahti kerran nauramaan, kun joku rouva pungersi ja puuskutti pyörällä mäkeä ylös.



Itse en ikimaailmassa purskahtaisi toisen nähdessäni nauramaan. Huumorini ei ole sen kaltaista, on käytöstavat ja kolmanneksi on niin huonoja kokemuksia itsellä siitä, miltä se tuntuu.

mutta ekalla kerralla mua nauratti lapseni käytös.

terkkarissa, joku lonkka vaivainen mies käveli niin erikoisesti, että poikani alkoi spontaanisti nauraa lapsen nauruaan kovaan ääneen, kun muuten oli hiiren hiljaista. taisin olla väsynyt.

asiasta puhuttiin kyllä, ettei saa nauraa erilaisille.



toinen kerta oltiin kävelyllä. tuli vastaan sellainen mies pitkässä takissa. poikani kommentoi jo asua kaukaa, että onko salapoliisi yms.

yhtä äkkiä mies pinkaisi kovaan juoksuun ja takin helmat vaan hulmus.

sitä nauretttiin yhdessä ja varmaan se kuulikin.

mutta huvittunut olen nähdessäni nelikymppisiä naisia ja miehiä jotka pukeutuvat kuin teinit..

En siis tarkota nuorekkuutta vaan TEINEYTTÄ..

En ole koskaan nähnyt ja kuullut, että kukaan olisi nauranut ääneen ohikulkijalle. Tai no, koulun pihalla ehkä, mutta ei kadulla. Muutenkaan en kuvittele, että kaikki koskisi aina minua. Olen toki oman maailmani keskipiste, mutta en muiden.

muuta kuin selvästi vitsiksi tarkoitetuille. Vaikka hyvälle polttariasulle.

No ehkä sellainen klassinen pissis-tyyli vähän varttuneemmalla naisella, on koristellut rakennekynnet, hiustenpidennykset, teinivaatteet, purkka suussa, tosi sexy asu sellaisella suttura-tyylillä... ja ikää noin 45 vuotta, niin se joskus aiheuttaa ainakin sisäisen pikku pyrskähdyksen.

Mutta tällainen aiheuttaa huvitusta. Samoin kuin muukin jollekin aikakaudelle jämähtänyt ja omalle kropalle/ulkonäölle täysin sopimaton tyyli. Tuli mieleen vaikka Dannyn pahimmat diskovermeet tästä viimevuosilta.

Yleensä näihin hyvittaviin tyyppeihin liittyy myös sellainen ylimielinen ja tympeä olemus, pelkkä tyylittömyys on enemmän liikuttavaa ja symppistä.

mutta edelleen hymyilyttää eräs sukkahousumies, vaikka olen hänet jo useasti nähnyt. Tosin tietää aina milloin alkaa ilmat viiletä, kun sortsien kanssa laittaa sukkahousut jalkaan. Sandaaleja ei tietysti vieläkään vaihda umpikenkiin.