Lue keskustelun säännöt.
Mä en tajua koiran kuolemaa itkevää fb-tuttua.
08.10.2011 |
Siis koira kuoli. Lemmikki, ei ihminen.
Ensin laittoi statusviestin: "Rakas pieni Mirkkumme (nimi muutettu) poistui tänään keskuudestamme lyhyen sairauden murtamana. Ikävä 3>"
Ei ole niin hyvä tuttu, että tietäisin esim. lasten nimiä ja kauhistuin, että joku sen lapsista on kuollut. Laitoin "osanottoni suurun". Osaaottavia viestejä tuli reilu sata lisäkseni.
No, seuraavana päivänä laittoi "Perheenjäsenen kuolemasta ei selviä ikinä. Itkusta ei tule loppua. En jaksa. Olen viikon sairaslomalla".
Olin ihan järkyttynyt ja mietin, että miten voi oman lapsen kuoleman jälkeen jaksaa päivittää jotain Facebookia.
Seuraavana päivänä tuli kuva koirasta ja teksti 2007-2011 "Mirkku".
SIIS HALOOO!!! Voisi vaikka kertoa, että KOIRA, LEMMIKKI on kuollut, ettei tarvitse yöunia menettää jonkun tuollaisen asian takia.
Ymmärrän, että joillekin koirat ovat tärkeitä. Minä en pysty siihen, en ole eläinrakas ja lemmikit ovat kaikki sellaisella kultakala-asteella mielessäni. Ne voi korvata.
Oli kai sitten viikon sairaslomalla. Nyt tuli kutsu hautajaisiin, jonka oli laittanut kaikille yli 400 FB-kavereilleen. "Mirkku pääsee tänään haudan lepoon. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että hautaan lasku tapahtuu siellä ja siellä ja muistotilaisuuteen on erikseen kutsuttu läheiset ja perhe."
Just.
Kommentit (123)
Katso elokuva Marley and me. Ehkä sinullekin joskus kasvaa sydän. Myös Hachiko voisi avata sinulle aivan uuden maailman, se kun on vielä tositarina.
Jonkin rakkaan menettäminen on ylipäätään kova paikka vaikka kyseessä olisi vain koira. Siitä alkaa aivan uusi elämänvaihe. Muutos on aina aluksi hankalaa.
Etkö todella ole koskaan rapsutellut pehmeää ja lämmintä koiraa ja rakastanut ilman vaatimuksia? Sinä olet se joka menettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on puolihullu koiranainen? :D :D :D
mielestä jos ne kuolee. Adoptoi noita nälkäisiä ja kodittomia tuolta maailmalta. Niin, näin mun mielestä ja emmä sun lapsiasi itke, ihmettelen että itse itket koska ei ne korvaamattomia ole kuten ei kukaan muukaan. Tää on mun mielipide. Sori jos sua MUN mielipide loukkaa.
....lihaa ei tietenkään saisi syödä, hui, se on epäeettistä ja viljaa syötetään epäreilusti lihakarjalle, kun sitä voitaisiin syöttää Afrikan köyhille, ja meidän Mirkku syö vaan palapaistia ja hän nukkuu samassa sängyssä kuin emäntänsä.
Siis aivan vajakkihommaa. Koira on koira, mullat päälle ja hiljainen hetki, se on siinä.
En tosin ymmärrä tätä tuntemattomien suremistakaan. Ihmetyttää, kun lehdissä on näitä sosiaalipornoreportaaseja, joissa jollakin kirveenheilutuspaikalla nyyhkiviä ihmisiä käydään kuvaamassa ja haastattelemassa.
Ja sitten ollaan niin surun yhdistämää kansakuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ap on korvattavissa. Mitä voimme ketjun perusteella tulkita tästä?
Kuule ap, on sinulla pienet murheet jos otat kiepit siitä kun joku suree koiraansa. Koira on perheenjäsen ja sen poisnukkuminen aiheuttaa normaalissa ihmisessä jonkinlaisen surullisen tunnereaktion. Joillakin enemmän, joillakin vähemmän.
Tästä maailmasta puuttuu välittämistä ja empatiakykyä, sen sijaan tunnekylmyyttä on ihan liikaa. Minä olisin enemmän huolissani ap:sta (ja muutamasta muusta ketjuun vastanneesta) kuin "Mirkkua" surevasta fb-kirjoittajasta.
Ap on hieman lapsellinen, mikä kenties selittää itsekkyyden.
Koira on perheenjäsen ja sen poisnukkuminen aiheuttaa normaalissa ihmisessä jonkinlaisen surullisen tunnereaktion.
...MUTTA VIIKON SAIRASLOMA JA HAUTAJAISKUTSU 400 HENGELLE???? Koiran takia??
Anteeksi että huudan, mutta eihän toi nyt tervettä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun koirani kuoli juuri vähän aikaa sitten, eikä se olut minulle mikä tahansa koira! Se oli paras ystäväni jota rakastin enemmän kuin mitään muuta! Tuo on todella loukkaavaa! Voit olla itse mitä mieltä hyvänsä, mutta sitä ei tarvitse netissä kailottaa! Tuo on todella epäkohteliasta ja epäreilua! Koira voi olla jollekin maailman tärkein asia vaikket sinä sitä arvostaisikaan! Minulla on hirvittävä ikävä koiraani, jota rakastin kuin omaa lasta. Suutuin ihan oikeasti kommentistasi!
Enemmän kuin perhettäsi? Ystäviäsi? puolisoasi? Lapsiasi? Kauheaa. Koirat ovat kivoja ja perheen jäseniä (osa launaa), mutta AINA ihmisten alapuolella. Ne eivät ole ihmisiä, ne ovat koiria. Ja sellaisina onnellisimpia. Koiralle kuuluu koiran elämä, se ei ole mikään ihmisen lämpimien hoivatunteinen kaatopaikka, jolloin eläin inhimillistetään, syötetään herkuilla läskiksi ja passiiviseksi ja sylitellään yhteisiä sipsejä syöden kaiket päivät sohvalla. Yök!
...se on vaan eläin. Se on lemmikki. Se ei ole sinun lapsesi tai siskosi. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ap on korvattavissa. Mitä voimme ketjun perusteella tulkita tästä?
Kuule ap, on sinulla pienet murheet jos otat kiepit siitä kun joku suree koiraansa. Koira on perheenjäsen ja sen poisnukkuminen aiheuttaa normaalissa ihmisessä jonkinlaisen surullisen tunnereaktion. Joillakin enemmän, joillakin vähemmän.
Tästä maailmasta puuttuu välittämistä ja empatiakykyä, sen sijaan tunnekylmyyttä on ihan liikaa. Minä olisin enemmän huolissani ap:sta (ja muutamasta muusta ketjuun vastanneesta) kuin "Mirkkua" surevasta fb-kirjoittajasta.
Ap on hieman lapsellinen, mikä kenties selittää itsekkyyden.
Koiraihmiset ovat aivan pöpejä. Vai on tunneköyhä jos hautajaiset neljänsadan "lähimmän" ihmisen kesken tuntuvat koiran kuoltua liioittelua? Minusta moista suunnitteleva on harhainen.
Miksi ei saisi järjestää 'hautajaisia' rakkaan, tärkeän pikku (tai ison) perheenjäsenen pois mentyä?
Tämä taivastelu kertoo TODELLA PALJON teistä ihmisinä...
Minusta on todella typerää, tunneköyhää ja harhaista ottaa saikkua esim. vauvan kuoltua. Saahan niitä tehtyä lisää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedättekö mikä minusta on tunneköyhää? Lisäksi ajattelematonta ja osoittaa puutteellista älyä? Se, kun rinnastetaan koira lapseen. Kuten moni vajakki täällä. "koirani oli vauvani" ja "jos kerta koira on korvattavissa, niin sitten on lapsikin..." Koira on koira ja lapsi on lapsi. Koira on rakas, mukava ja hauska kaveri, mutta silti kuka tahansa lapsi on miljoona kertaa tärkeämpi.
Niin ja olen koiraihminen, koirien kanssa pienestä pitäen touhunnut ja tiedän kuinka rakas koira voi olla. Siltikään ei koskaan verrattavissa lapseen!
Tiedättekö mikä minusta on tunneköyhää? Lisäksi ajattelematonta ja osoittaa puutteellista älyä? Se, kun rinnastetaan koira lapseen. Kuten moni vajakki täällä. "koirani oli vauvani" ja "jos kerta koira on korvattavissa, niin sitten on lapsikin..." Koira on koira ja lapsi on lapsi. Koira on rakas, mukava ja hauska kaveri, mutta silti kuka tahansa lapsi on miljoona kertaa tärkeämpi.
Miksei lapsi olisi korvattavissa, jos kerran koirakin on? Saahan niitä lapsia lisää tehtyä, mikä siis on ongelma? En ymmärrä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedättekö mikä minusta on tunneköyhää? Lisäksi ajattelematonta ja osoittaa puutteellista älyä? Se, kun rinnastetaan koira lapseen. Kuten moni vajakki täällä. "koirani oli vauvani" ja "jos kerta koira on korvattavissa, niin sitten on lapsikin..." Koira on koira ja lapsi on lapsi. Koira on rakas, mukava ja hauska kaveri, mutta silti kuka tahansa lapsi on miljoona kertaa tärkeämpi.
Miksei lapsi olisi korvattavissa, jos kerran koirakin on? Saahan niitä lapsia lisää tehtyä, mikä siis on ongelma? En ymmärrä!
Me olemme ihmisiä ja elämme ihmisyhteisössä, eläimistä saamme ruokaa ja seuraakin ne voivat pitää, mutta koira ja ihminen eivät ole saman arvoiset. Näin vain on. Koiralla ei ole ihmisoikeuksia siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei ole ihminen.
Uskoisin, että jokainen lapsiperhe jolla on koira pitää lapsen kuolemaa paljon kamalampana kun koira kuolemaa, toivottavasti....
Meilläkin on koira
Keitä te oikeasti luulette olevanne kun kehtaatte arvostella toisten surua ja tapaa surra tärkeä perheenjäsenen menetystä??? HÄVETKÄÄ!!!!!!!
Keitä te oikeasti luulette olevanne kun kehtaatte arvostella toisten surua ja tapaa surra tärkeä perheenjäsenen menetystä??? HÄVETKÄÄ!!!!!!!
Otan todella osaa lemmikin menettämiseen. Kovaa on tehnyt itsellekin ja pitkään tuli itku aina koiran tullessa mieleen, nähdessäni tyhjän ruokakupin, talutushihnan, imuroidessani viimeisia karvoja sohvasta... mutta kohtuus kaikessa. On järjetöntä verrata koiran kuoleman aiheuttamaa surua lapsen kuoleman aiheuttamaan suruun. Niin vähättelee äärettömästi lapsensa menettäneiden tuskaa. Anteeksi vain.
....lihaa ei tietenkään saisi syödä, hui, se on epäeettistä ja viljaa syötetään epäreilusti lihakarjalle, kun sitä voitaisiin syöttää Afrikan köyhille, ja meidän Mirkku syö vaan palapaistia ja hän nukkuu samassa sängyssä kuin emäntänsä.
Siis aivan vajakkihommaa. Koira on koira, mullat päälle ja hiljainen hetki, se on siinä.
En tosin ymmärrä tätä tuntemattomien suremistakaan. Ihmetyttää, kun lehdissä on näitä sosiaalipornoreportaaseja, joissa jollakin kirveenheilutuspaikalla nyyhkiviä ihmisiä käydään kuvaamassa ja haastattelemassa.
Ja sitten ollaan niin surun yhdistämää kansakuntaa.
Oikein otsikoksi olit laittanut "Näin sitä vieraannutaan luonnosta". No, ne massiiviset lihantuotantonavetat puhumattakaan broileritehtaista vasta luonnollisisia ovatkin! Kyllä se luonnosta vieraantuminen on tapahtunut jo siinä vaiheessa, kun lihaa mättävä kuluttaja ei itse voisi kuvitellakaan sitä elukkaa metsästä pyydystävänsä ja listivänsä.
Ja itse aiheeseen sanoisin, että koiran suremista alkaisin vieroksua, mikäli tämä suru implikoisi sitä, että koiraa on eläessään oikeasti kohdeltu kuin jotain vajaavaltaista ihmistä, vähän niin kuin lasta. Koira on eläin, ja nimenomaan koiraeläin. Tämä olisi omistajien syytä muistaa ihan sen koiran elämänlaadun vuoksi.
Kamalia, tunteettomia, sairaita ihmisiä! Miksi toisen suru olisi yhtään sen pienempi kuin toisen? Miksi arvostelette koiransa menettäneiden surua?
[Enkä ole mikään puolihullu "koiranainen" vaan tavallinen perheenäiti, joka rakastaa läheisiään ja perhettään ja asettaa lapsensa aina koiran edelle.
[/quote]
Mikä on puolihullu koiranainen? :D :D :D