Lue keskustelun säännöt.
Mä en tajua koiran kuolemaa itkevää fb-tuttua.
08.10.2011 |
Siis koira kuoli. Lemmikki, ei ihminen.
Ensin laittoi statusviestin: "Rakas pieni Mirkkumme (nimi muutettu) poistui tänään keskuudestamme lyhyen sairauden murtamana. Ikävä 3>"
Ei ole niin hyvä tuttu, että tietäisin esim. lasten nimiä ja kauhistuin, että joku sen lapsista on kuollut. Laitoin "osanottoni suurun". Osaaottavia viestejä tuli reilu sata lisäkseni.
No, seuraavana päivänä laittoi "Perheenjäsenen kuolemasta ei selviä ikinä. Itkusta ei tule loppua. En jaksa. Olen viikon sairaslomalla".
Olin ihan järkyttynyt ja mietin, että miten voi oman lapsen kuoleman jälkeen jaksaa päivittää jotain Facebookia.
Seuraavana päivänä tuli kuva koirasta ja teksti 2007-2011 "Mirkku".
SIIS HALOOO!!! Voisi vaikka kertoa, että KOIRA, LEMMIKKI on kuollut, ettei tarvitse yöunia menettää jonkun tuollaisen asian takia.
Ymmärrän, että joillekin koirat ovat tärkeitä. Minä en pysty siihen, en ole eläinrakas ja lemmikit ovat kaikki sellaisella kultakala-asteella mielessäni. Ne voi korvata.
Oli kai sitten viikon sairaslomalla. Nyt tuli kutsu hautajaisiin, jonka oli laittanut kaikille yli 400 FB-kavereilleen. "Mirkku pääsee tänään haudan lepoon. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että hautaan lasku tapahtuu siellä ja siellä ja muistotilaisuuteen on erikseen kutsuttu läheiset ja perhe."
Just.
Kommentit (123)
On järjetöntä verrata koiran kuoleman aiheuttamaa surua lapsen kuoleman aiheuttamaan suruun. Niin vähättelee äärettömästi lapsensa menettäneiden tuskaa. Anteeksi vain.
En vain käsitä tätä teidän logiikkaa... On ihan ok vähätellä toisten surua (koiran menetys, tärkeä PERHEENJÄSEN!), mutta hyvänen aika jos kehtaat sanoa jotain näille vähättelijöille niin on maailman huonoin ihminen!! Voi luoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On järjetöntä verrata koiran kuoleman aiheuttamaa surua lapsen kuoleman aiheuttamaan suruun. Niin vähättelee äärettömästi lapsensa menettäneiden tuskaa. Anteeksi vain.
En vain käsitä tätä teidän logiikkaa... On ihan ok vähätellä toisten surua (koiran menetys, tärkeä PERHEENJÄSEN!), mutta hyvänen aika jos kehtaat sanoa jotain näille vähättelijöille niin on maailman huonoin ihminen!! Voi luoja...
muistuttaa realiteeteista. En esim. oikein usko, että löytyy työpaikkaa jossa koiran kuolema katsottaisiin viikon poissaolon arvoiseksi asiaksi. Ei edes pieneläinklinikalla... kun puolison kuolemankin takia kirjoitetaan kaksi viikkoa.
Jos olisin pomo, ottaisin suurennuslasin alle kollegan, joka on viikon poissa koiran kuoleman takia.
Sairasta on sekin, jos koiralle annetaan ihmisen nimi. Jekku ja Repe ovat koiran nimia. Jos koiran nimi on tyylia Mirkku, ei henkilo kuulu ystavapiiriini.
Säälin teitä, joiden mielestä työ on niin tärkeä, että ei saisi päivääkään jäädä töistä pois läheisen sairauden tai kuoleman takia.
Jos olisin pomo, ottaisin suurennuslasin alle kollegan, joka on viikon poissa koiran kuoleman takia.
Sairasta on sekin, jos koiralle annetaan ihmisen nimi. Jekku ja Repe ovat koiran nimia. Jos koiran nimi on tyylia Mirkku, ei henkilo kuulu ystavapiiriini.
Pienestä sullakin on ystäväsuhteet kiinni. :DD Melko sairasta jopa tuollainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elukan takia rinnastan yhtä asiattomaksi kuin krapulapäivän vieton. Näiden tyyppien takia juuri työnantajat on alkaneet vaatia sairaslomalappuja uudestaan kun aina samat saikuttelijat on pois jonkun ihme syyn takia.
"Ei ole toistaiseksi sattunut eteen" kun olen ollut (palkattomalla) vapaalla töistä hoitaakseni sairasta koiraa. Mutta av-mammojen mielestä minun varmaankin olisi pitänyt jättää koira kotiin kuolemaan, eikös? Kehtasinkin olla pois töistä, kamala minä HYI!
ihan siinä missä lapsikin ja yleensä jopa huomattavasti enemmän.
Kerropas ihan huvikses tämä oletettu kuolinsyy??! ja mitä oleellista sinä teit että menehtyminen ei päässyt tapahtumaan sen kahdeksan, yhdeksän tunnin aikana? Ihan pihalla olet nyt.
Ja kuinkahan kauan sä kuvittelet kuolemisen kestävän? Miksi sen lapsen kanssa sitten tarvis jäädä kotiin? Sehän pystyy jopa hätätapauksessa soittamaan apua/menemään naapuriin tms. eläin on täysin yksin. En siis ole tämä jolle viestin laitoit (ei ole edes koiraa mutta järkeä ja vastuuntuntoa kyllä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei se sun hurttas ois hengestään päässyt vaikka sinä olisit töissä ollutkin. Tuskin se lapsikaan kehen tässä verrattiin. Ei tarvitse ylireagoida. Lapsen yksinjättämisestä on laki, koiran ei. Ihan sama tykkäsitkö sinä siitä (että ko lakia ei ole..) vaiko et.
p.s. minullakin on muuten koiraKyllä, kyllä se olisi hengestään päässyt. Ja sittenhän olisin saanut kivat eläinrääkkäys sakot tms... Että juu... Onhan niitä eläintenhoitoonkin liittyviä lakeja...
Kerropas ihan huvikses tämä oletettu kuolinsyy??!
ja mitä oleellista sinä teit että menehtyminen ei päässyt tapahtumaan sen kahdeksan, yhdeksän tunnin aikana? Ihan pihalla olet nyt.
Aika ihmeellistä, jos et pysty keksimään mitään syytä, minkä takia eläin olisi pitänyt saada äkillisesti hoitoon ja sitä pitäisi hoitaa ja tarkkailla.
Aika ihmeellistä, jos et pysty keksimään mitään syytä, minkä takia eläin olisi pitänyt saada äkillisesti hoitoon ja sitä pitäisi hoitaa ja tarkkailla.
ilmeisesti koira ei ole niin tärkeä, ettäkö sitä tarvisi auttaa, mikäli se on hengenhädässä. Eläinsuojelurikoshan se on jos jättää auttamatta, se on FAKTAA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se ihmeellistä, että koiraa ei muka saisi hoitaa kun se on kipeä. Jos olet koirasi hankkinut, niin sinun on huolehdittava siitä vaikka se ei aina olisi mukavaa ja sinulle sopivaa. Koira EI meidän yhteiskunnassa yksin pärjää!! Koirallakin on tunteita, eikä koira laumaeläimenä ymmärrä miksi sen pitäisi yksin jäädä kärsimään kun se on kipeä. Ovatko ihmiset oikeasti niin itsekkäitä ja julmia?
Ja te, jotka valitatte siitä että vanhemmat jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan, ette varmastikaan valita silloin kun heidän lapsensa huolehtivat teistä kun olette sairaita tai vanhoja ja tarvitsette apua. En tajua tätä nykymaailmaa, että pitäisi jatkuvasti olla niin tehokas eikä saisi muka tuntea surua eikä myötätuntoa koska se näköjään maksaa liian paljon rahaa.
Siis koira kuoli. Lemmikki, ei ihminen.
Ensin laittoi statusviestin: "Rakas pieni Mirkkumme (nimi muutettu) poistui tänään keskuudestamme lyhyen sairauden murtamana. Ikävä 3>"
Ei ole niin hyvä tuttu, että tietäisin esim. lasten nimiä ja kauhistuin, että joku sen lapsista on kuollut. Laitoin "osanottoni suurun". Osaaottavia viestejä tuli reilu sata lisäkseni.
No, seuraavana päivänä laittoi "Perheenjäsenen kuolemasta ei selviä ikinä. Itkusta ei tule loppua. En jaksa. Olen viikon sairaslomalla".
Olin ihan järkyttynyt ja mietin, että miten voi oman lapsen kuoleman jälkeen jaksaa päivittää jotain Facebookia.
Seuraavana päivänä tuli kuva koirasta ja teksti 2007-2011 "Mirkku".
SIIS HALOOO!!! Voisi vaikka kertoa, että KOIRA, LEMMIKKI on kuollut, ettei tarvitse yöunia menettää jonkun tuollaisen asian takia.
Ymmärrän, että joillekin koirat ovat tärkeitä. Minä en pysty siihen, en ole eläinrakas ja lemmikit ovat kaikki sellaisella kultakala-asteella mielessäni. Ne voi korvata.
Oli kai sitten viikon sairaslomalla. Nyt tuli kutsu hautajaisiin, jonka oli laittanut kaikille yli 400 FB-kavereilleen. "Mirkku pääsee tänään haudan lepoon. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että hautaan lasku tapahtuu siellä ja siellä ja muistotilaisuuteen on erikseen kutsuttu läheiset ja perhe."
Just.
Kaikki elämä on saman arvoista. Ihmiset vain luulevat olevansa niin perhanan erikoisia. Totta kai se sattuu kun rakas lemmikki kuolee. Itseäni ei hetkauta ihmisten kuolema, sillä en ole koskaan oikein ihmisistä pitänyt. Läheisten kuolema on eri asia, mutta yleisellä tasolla ei hetkauta. Tulen parmmin toimeen muiden eläinten kanssa. Ihmiset ovat vain niin helvetin tyhmiä ja ilkeitä. Koira on perheenjäsen ja koira pitää perheestään tavalla, jota sinä et taida ymmärtää. Totta kai se tuntuu pahalta menettää rakas perheenjäsen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun koirani kuoli juuri vähän aikaa sitten, eikä se olut minulle mikä tahansa koira! Se oli paras ystäväni jota rakastin enemmän kuin mitään muuta! Tuo on todella loukkaavaa! Voit olla itse mitä mieltä hyvänsä, mutta sitä ei tarvitse netissä kailottaa! Tuo on todella epäkohteliasta ja epäreilua! Koira voi olla jollekin maailman tärkein asia vaikket sinä sitä arvostaisikaan! Minulla on hirvittävä ikävä koiraani, jota rakastin kuin omaa lasta. Suutuin ihan oikeasti kommentistasi!
Enemmän kuin perhettäsi? Ystäviäsi? puolisoasi? Lapsiasi? Kauheaa. Koirat ovat kivoja ja perheen jäseniä (osa launaa), mutta AINA ihmisten alapuolella. Ne eivät ole ihmisiä, ne ovat koiria. Ja sellaisina onnellisimpia. Koiralle kuuluu koiran elämä, se ei ole mikään ihmisen lämpimien hoivatunteinen kaatopaikka, jolloin eläin inhimillistetään, syötetään herkuilla läskiksi ja passiiviseksi ja sylitellään yhteisiä sipsejä syöden kaiket päivät sohvalla. Yök!
Koirani ei maannut sohvalla. Nukkui omassa kopissaan toisen koirani kanssa. Ajokoiria molemmat, joten myös siksi ne ovat minulle niin tärkeitä: uskollisia metsästystovereita, joiden kanssa voi kokea paljon kaikkea mahtavaa metsällä. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin ystäviä, joita ei korvaa mikään.
Minun koirani kuoli juuri vähän aikaa sitten, eikä se olut minulle mikä tahansa koira! Se oli paras ystäväni jota rakastin enemmän kuin mitään muuta! Tuo on todella loukkaavaa! Voit olla itse mitä mieltä hyvänsä, mutta sitä ei tarvitse netissä kailottaa! Tuo on todella epäkohteliasta ja epäreilua! Koira voi olla jollekin maailman tärkein asia vaikket sinä sitä arvostaisikaan! Minulla on hirvittävä ikävä koiraani, jota rakastin kuin omaa lasta. Suutuin ihan oikeasti kommentistasi!
Enemmän kuin perhettäsi? Ystäviäsi? puolisoasi? Lapsiasi? Kauheaa. Koirat ovat kivoja ja perheen jäseniä (osa launaa), mutta AINA ihmisten alapuolella. Ne eivät ole ihmisiä, ne ovat koiria. Ja sellaisina onnellisimpia. Koiralle kuuluu koiran elämä, se ei ole mikään ihmisen lämpimien hoivatunteinen kaatopaikka, jolloin eläin inhimillistetään, syötetään herkuilla läskiksi ja passiiviseksi ja sylitellään yhteisiä sipsejä syöden kaiket päivät sohvalla. Yök!
Koirani ei maannut sohvalla. Nukkui omassa kopissaan toisen koirani kanssa. Ajokoiria molemmat, joten myös siksi ne ovat minulle niin tärkeitä: uskollisia metsästystovereita, joiden kanssa voi kokea paljon kaikkea mahtavaa metsällä. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin ystäviä, joita ei korvaa mikään.
Olen aivan samaa mieltä. Koirat ovat tärkeämpiä kuin lapset. Koiran kanssa ei tule riitaa tai muita hankaluuksia, eikä sitä voi korvata mikään, ei varsinkaan ihmislapsi joka huutaa ja itkee ja karkaa kotoa. Koira on varmasti lasta tärkeämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä juttuja..miksi Jonkun ylipäätään AIna tarvii lähteä vertaa ajan ihmisen ja eläimen kuolemasta koettua surua??? Ei ymmärrä..
Onkohan meillä yhteinen tuttu. Ajattelen just samaa.
Kyllä minäkin koiriani rakastan ja olin hyvin surullinen kun jouduin rakkaan perheenjäsenen lopettamaan :(
Mutta että hautajaiset... Ihan oman perheen kesken olisi ok.
mutta ymmärrän täysin, että koiran kuolema on todella rankka paikka.
Kun oma koirani kuoli, olin todella rikki. Enemmän rikki kuin mitä olin isoäitini kuollessa: isoäitini kuolema oli odotettu ja jopa toivottu, rakas ihminen ei ollut enää onnellinen kun keho rapistui, mutta mieli ei. Kuolema oli helpotus sekä isoäidlle itselleen että meille läheisille. Suru oli rauhaisaa ja kaunista.
Koira kuoli yllättäen ja rajusti. Koira oli ollut joka päivä läsnä elämässä ja yhtäkkiä olikin poissa, iso osa elämää. Suru oli raastavaa ja rajua.
Enkä ole mikään puolihullu "koiranainen" vaan tavallinen perheenäiti, joka rakastaa läheisiään ja perhettään ja asettaa lapsensa aina koiran edelle.
mutta voipi olla hyvätkin bileet, mene mukaan, mekin joimme hautajaiskahvit äitini ja isäni kanssa kun olimme haudanneet meidän perheen kissan. Isäni tuli haudankaivuuseen, äiti tietysti mukana, sillä välin kun käytin kissan piikillä, hautasimme kisun hartaudella tosin ilman puheita ja virttä. Lopuksi joimme hautajaiskahvit ja muistelimme kisuvanhuksen värikästä elämää.
Mä en kyllä nyt taas ihan usko sun juttuas.. Turhaan sä koiranomistajille vihainen olet keskenmenoistas ja että koiran saa ehkä helpommin kuin lapsen. Voit toki adoptoida, alkaa sijaisperheeksi jollekin sitä tarvitsevalla... Mutta ei ku pitää saaha oma.. jassoo