Millaiselle ihmiselle on ylitsepääsemätöntä herätä klo 6 ja mennä
töihin klo 8? Yksi kaveri kitisee tästä jatkuvasti, enkä voi ymmärtää! Hänellä ei ole edes lapsia huollettavana ja silti on normaali töihinmeno ylitsepääsemätöntä...
Kommentit (83)
kyllä mäkin olen tuollaista työtä tehnyt, jopa pari vuotta eikä ne aamuherätykset muuttuneet yhtään helpommiksi. Ja menin ajoissa nukkumaan!
Mutta kun oma luontainen unirytmi on 9-01, niin se 6 herätys on aina kamala. Kahdeksan on jo ihan jees, 7 menee juuri ja juuri. Onneksi nykyisin teen töitä kotoa käsin, ja saan nukkua vähintään klo 7 asti.
Jossain oli muuten tehty tutkimus, jossa todettiin että ihmiset jotka heräävät ennen klo 7.30 ovat keskimäärin huomattavasti useammin huonommalla tuulella kuin pidempään nukkuneet HUOLIMATTA siitä miten pitkään he olivat nukkuneet. JA ennen kuin kukaan kitisee, niin tämä on tietysti yleistys ja yksilöllistä vaihtelua esiintyy suuntaan jos toiseenkin.
kyllä mäkin olen tuollaista työtä tehnyt, jopa pari vuotta eikä ne aamuherätykset muuttuneet yhtään helpommiksi. Ja menin ajoissa nukkumaan!
Mutta kun oma luontainen unirytmi on 9-01, niin se 6 herätys on aina kamala. Kahdeksan on jo ihan jees, 7 menee juuri ja juuri. Onneksi nykyisin teen töitä kotoa käsin, ja saan nukkua vähintään klo 7 asti.
Jossain oli muuten tehty tutkimus, jossa todettiin että ihmiset jotka heräävät ennen klo 7.30 ovat keskimäärin huomattavasti useammin huonommalla tuulella kuin pidempään nukkuneet HUOLIMATTA siitä miten pitkään he olivat nukkuneet. JA ennen kuin kukaan kitisee, niin tämä on tietysti yleistys ja yksilöllistä vaihtelua esiintyy suuntaan jos toiseenkin.
Ap kuulostaa aamuvirkulle :)
Kokeile ap muutama kuukausi niin, että menet nukkumaan aikaisintaan kolmelta yöllä. Saat nukkua vaikkapa puoleen päivään. Oletko virkeä?
Minulle. Aivan liian aamu-uninen, että jaksaisin repiä itseni ylös aamukuudelta (tai itse asiassa oma herätykseni on 5.45. Ja vaikka tämän tekee viisi kertaa viikossa, ei siihen ikinä totu ja aina se on yhtä nihkeätä.
Paras rytmi on jos saisin nukkua 8 aamulla ja mennä nukkumaan 00-01 yöllä. Tällä rytmillä jaksan pirteänä, unta saan n. 7-8 tuntia yössä.
En edelleenkään ole vuosienkaan jälkeen tottunut ennen 7 herätyksiin. Herään kyllä kun on pakko, mutta olen aina väsynyt. Ja toisaalta, vaikka olisin miten väsynyt niin en vain pysty menemään nukkumaan esim. klo 22, 23 onnistuu joskus.
Voin mennä sänkyyn väsyneenä makaamaan klo 22, mutta uni ei vain tule.
Itse olen energisimmillään iltaisin. Voin hyvinkin alkaa esim. siivoamaan klo 23, jolloin suorastaan pursun energiaa ja ideoita.
että koskaan ei oikein pääse antamaan itsestään parastaan esim. töissä tai koulussa, koska ne on suunniteltu niille, jotka ovat pirteimmillään silloin 8:lta aamulla.
Itsellä kun ajatus juoksisi parhaiten siinä iltakuudesta eteenpäin ja muutenkin moni sellainen asia onnistuu, jota ei aamuväsymyksessä vain kykene tekemään.
Olisi suurin unelma löytää työpaikka, jossa voisi käyttää edes vähän liukumaa, varsinkin talvella.
kans tollanen ois kamalaa! Aikoinani tein 4-vuorotyötä ja silloin huomasi varsin hyvin koska olen parhaimmillani. Aamuvuorot oli ihan karmeita, sain oikeasti taistella pysyäkseni hereillä ja jotenkin tolkuissani. Kun taas yövuoroissa olin varsinainen duracell-pupu ja tein vaikka kahden ihmisen työt!
Sellaisenkin olen huomannut että pystyn kyllä heräämään aamulla aikaisin, mutta minulle on henkisesti todella rankkaa jos en saa valvoa illalla! Paras rytmi mulle on kun menen nukkumaan n.1.00 ja herään 9-10, näin kotiäitinä pystyn sitä noudattamaankin!
Mutta ei se mitenkään ylitsepääsemätöntä ole, kun jokaisena arkiaamuna joutuu siihen taipumaan. Lapsia mulla kyllä on, mutta mies hoitaa lasten aamut mun lähdön jälkeen.
Itse nousen n. 6.10 ja matkaan on lähdettävä 7.20, että olen 8:lta töissä. Kyllä se joka aamu ärsyttää, etenkin syksyllä ja talvella, kun ulkona on kylmää ja pimeää. Raahaudu siinä sitten puoliunessa kylppäriin ja rupea sutimaan naamaasi.
Minä taas aina ihmettelen sitä, miten muut ihmiset selviävät näistä kasin aamuista, etenkin jos eivät asu aivan työpaikan vieressä?
vastaan, että minulle ja muille unihäiriöisille tuo voi olla ylivoimaista.
Minulla on unensaantiongelmia, en nukahda alle 120 minuttin. Sen lisäksi kärsin rem-unen puutteesta. Se tulee vasta klo 6 jälkeen ja jos joudun heräämään 6.30 en ole saanut yhtään palauttavaa unta. Sama kun sinä, joka ihmettelet tälläisia laiskoja, herätettäisiin esim. klo 1 ja joutuiset lähtemään töihin ja toimimaan siellä normaalisti. Ei paljon naurattaisi. Jatkuva väsymyt on vaarallista ja altistaa fyysisille ja psyykkisille sairauksille.
Iltavirkulle ihmiselle se vaan ON niiiin vaikeeta!
oman nukkumisesi liiallinen analysointi.
Ketään ei nukuta jos laskee minuutteja nukahtamiseensa, miettii unensa syvyyttä ja analysoi unen tarvettaan noin.
Minä heräilen tavallisesti siinä klo 12-13, keittelen aamukahvit ja katselen sähköpostit. Käyn salilla treenaamassa ja sitten syön. Siinä 15 maissa alan suunnittelemaan päivän tekemisiä, kirjoittelen kaikenlaista järkevää ja ihmettelen kun ihmiset vain ravaavat oravanpyörässä. Välillä käyn tekemässä jotakin että saan sen verran rahaa että pärjään, töissäkin olen jos en keksi muuta tapaa tienata rahaa. En riko lakia, mutta rahaa voi saada helposti laillisestikin. En käytä rahaa turhanpävisiin, elän aika säästeliäästi. Olen aina pirteä ja voin todella hyvin, en stressaa koska en ole mukana tuossa oravanpyörähömpötyksessä. Joku sanoo minua moraalittomaksi, ja onneksi olenkin, muutenhan uskoihin samoihin väittämiin kuin muut, siis että "on pakko" ravata ja tehdä järjetöntä työtä vaan siksi kun muutkin sitä tekevät. Henkisesti voin todella hyvin, ja siksi yritän saada muitakin ymmärtämään ettei kannata uskoa tuohon oravanpyörään, ei siitä tule mitään hyvää, 65 vuotiaana nakataan siitä pellolle ja heitetään vähän taskurahaa perään, ja sitten huomaa ettei ole elänt ollenkaan. Jos kaikki voi hyvin niin koko maailma voi hyvin. Nyt se ei voi hyvin. Otan siis vastuuta maailmasta, ja toivon että muutkin ottaisivat. Toivotavasti viisastutte ja ymmärrätte että ei elämä ole tuo, vaikka nykyinen todellisuus sitä onkin. Ah elämää, viisastun ja nautin.
Miten tuossa pääsee alkuun, onko sinulla omistusasunto? Mietin pääni puhki miten voisi elellä ilman että on kiinni aikatauluissa, rytmikin kun on tällainen myöhäinen.
Päästä irti kaikista pakoista mielessäsi, kohtaa jokainen ajatuksesi joka sanoo että "sinun täytyy". Älä kuuntele muita, sillä muut ovat oppineet samat ajatukset ja uskovat niihin ja siksi myös moralisoi, eli yrittää saada sinun myös hyväksymään saman todellisuuskäsityksen. Kun olet päässyt ulkoisista pakotteista, niin tulet keksimään keinot. Tarkoitus ei ole siis löhötä, vaan tehdä sitä mitä todella tahtoo. Olemme lapsuudesta lähtien oppineet ajatuksia että meidän täytyy ravata tuossa oravanpyörässä, ja sen takia oma tahto on vajonnut tiedottomuuteen, ja se oma tahto pitäisi nostaa esille sieltä. Lue kirja Alkuajatus - Elämän pieni käsikirja, siitä saat työkalut tuohon homman. Itse asun tosi edullisesti vuokralla, työskentelen (siis perinteisesti) juuri sen verran että pärjään. Aluksi voi olla vaikeaa, koska olemme oppineet tekemään kaikki kaavojen mukaan, mutta sitä mukaan kun mieli avautuu niin löytyy myös käytännön ratkaisuja. Sinun ei tartte potea syyllisyyttä, koska tämänhetkinen todellisuus on sellainen jota kukaan ei oikeasti edes tahdo, minkä takia sen asettamat vastuut ovat aivan nurinkuriset. Toivottavasti sait tästä apua :)
Minulla on 3 lasta ja tapaan heitä usein, vaikka he asuvatkin äitinsä luona. Heidän äiti pitää oravanpyörää tärkeänä, ymmärrän häntä, hän ei uskalla kyseenalaistaa ajatuksiaan. Käytännön järjestelyt onnistuivat kohdallani myös lasten suhteen, asiat ovat aika yksinkertaisia kun ei ole mielessä pakkoja monimutkaistamassa niitä ;)
otapa ne lapset luoksesi asumaan ja vie heidät kouluun sitten klo 13 aamukahvisi jälkeen ja odota palautetta - ehkäpä se äidin suhtautuminen siihen oravanpyörään selventyy sitten siinä kohdin...
Totta, jos lapset asuisivat luonani, niin joutuisin heräämään ja viemään heidät kouluun. Muuten siitä muodostuisi ongelma. Sekin on kuitenkin myös käytännön ongelma, sopeutuminen tämänhetkiseen todellisuuteen. Nykyinen järjestely toimii hyvin, koska äiti pitää oravanpyörää tärkeänä, ja siksi hoitaa myös kouluunviemiset jne, eli meillä ei ole tuon suhteen mitään ristiriitaa.
Olin juuri vaihtanut työpaikkaa. Aiemmassa työpaikassa lähes kaikki vuorot oli iltavuoroa, ehkä 2 tai 3 vuoroa kuukaudessa oli aamuvuoroa. Tein myös paljon viikonloppuja ja pitemmän päälle kyllästyin siihen että mulla ja miehellä oli ehkä 1 tai 2 päivää kuukaudessa niin että oltiin yhtä aikaa vapaalla.
Etsin uuden työpaikan ja siellä sitten tahti muuttuikin. Enimmäkseen aamuvuoroa, pari vuoroa kuussa oli iltaa. Aamulla herätys klo 5 että ehdin töihin, kun aiemmin olin voinut valvoa klo 1 asti yöllä. Ensimmäisen viikon jälkeen olin järkyttävän väsynyt, toisen viikon jälkeen luulin kuolevani siihen. Yritin mennä aikaisemmin nukkumaan mutta ei se niin vain tapahtunutkaan koska olin tottunut vuosien ajan valvomaan myöhään ja nukkumaan pitkään. Noin kuukauden kuluttua rytmi alkoi kääntymään ja aikaisin nukkumaan meneminen alkoi onnistumaan.
Tietysti on hieman eri asia koska jos ystäväsi on aina tehnyt noin että valvoo pitkään vaikka aamulla aikainen herätys... Mutta voihan olla että ystävällä on univaikeuksia (huolia). Oletko varma että on omaa tyhmyyttä?