Osaako ekaluokkalaisesi uida?

tai toisen mukana 5 vuotiaana? Meillä kun on hiukka heikot mahikset vanhempien sinne mennä, mutta lapsen pitäisi oppia uimaan.

4-vuotiaana oppi

Ja kyllä, vika on minun. En yh-äitinä ole ensimmäisenä ollut osallistumassa vauvauinteihin eikä ole ollut liiemmin varaa kahden lapsen uimakouluihin. Eikä kahden uimataidottoman kanssa ole voinut lähteä uimahalliinkaan...

kaikki oppineet viimeistään 5-vuotiaina

Viime vuonna poikani oli ekalla ja jännitti uimaan menoa kun ei vielä osannut. Kun tuli kotiin niin sanoi että vain 2-3 oli osannut uida.

Tänä vuonna olikin sitten enää ollut pari jotka ei osanneet (nyt tokalla). Mutta silti koko luokka ui vielä pienessä altaassa.

ei tod. tokaluokkalaiset pysyttele missään pikkulasten altaassa. meillä eskarilaisetkin on isossa altaassa, koska toki osaavat uida.

tiedän kyllä millä tasolla liikutaan eli vain harva ui hyvin.

Oma poikani siis harrastaa uimista ja ei sielläkään yksikään ui 25 metriä oikealla tyylillä.

Olen pojalleni kesäksi yrittänyt löytää uimakaveria ja täytyy sanoa, että pettymys on ollut suuri.

Moni kyllä sanoo uivansa hyvin, mutta lopputulos ollut surkea.

Joten ap kyllä lapsesi ui ikäänsä nähden ihan ok.

Hyvin uivia lapsia näkee tosi harvoin.

T. Uimarin äiti.

Tässä muutama vinkki millä opettaa lasta uimaan:



Opeta lasta ensin kastamaan kasvot ja esim uimalasein katselemaan pinnan alle. Kun hän uskaltaa sukeltaa annan hänen sukeltaa ja laita oma käsi hänen rintakehän alle mutta niin ettet kosketa häntä. Kun hän on sukeltanut pienen matkan nosta hänet pinnan yläpuolelle ja pyydä vetämään henkeä. Sitten päästät hänet taas pinnan alle jatkamaan sukellusta. Ei kannata edes välttämättä yrittää pitää päätä koko ajan pinnan yläpuolella, käydä vain haukkaamassa happea välillä. Tätä kutsutaan myyräuinniksi!



Ei kaikki lapset opi saman ikäisinä lukemaan tai edes kävelemäänkään niin miksi sitten uimaan?!?

Meillä on ekaluokkalainen joka osaa uida. Ja sitten on tokaluokkalainen, joka on käynyt viisi kertaa uimakoulun eikä vieläkään ui kuin pari metriä.

Ja ongelma on nimenomaan siinä että vettä ei saisi yhtään tulla kasvoille. Yritä siinä sitten oppia uimaan kun kaikki huomio ja energia menee kasvojen pitämiseen kuivina.

Olen alkanut taipua sille kannalle että olen tyytyväinen kunhan tyttö oppii sellaisen uimataidon, että pystyy uimaan sen 200 metriä, vaikka sitten pää pinnalla. Uimakouluja lienee turha käydä enempää kun siellä sukelletaan ja hypitään, ja koko tunti on pilalla kun tyttö vain jännää milloin se kamala sukellusvaihe taas tulee.

Olisipa hänenlaisilleen uimakoulu, jossa opettetaisiin oikea uintitekniikka ilman että päätä tarvitsee laittaa veteen.

Meidän 8 v poika ei osaa uida kunnolla, vaikka on käynyt uimakoulussa ympäri vuoden 5 -vuotiaasta lähtien. poika on kehitykseltään täysin normaali, hyvä koulussa, mutta ei urheilullinen lainkaan. Kasvojen kastuminen pelottaa ja inhottaa edelleen. Poika kuitenkin käy ihan mielellään uimakoulussa, tykkää touhuta vedessä, sukeltaa muutaman metrin nenästä kiinni pitäen ja ui ehkä 2 m.

uida kun koulu alkoi -- juuri puhuttiin tästä äitini (liikunnanopettaja) kanssa, kun ihmeteltiin, että esikoisen luokkakaverissa on vielä kolmannellakin muutama uimataidoton. MInä olen oppinut uimaan nelivuotiaana ja veljeni samanikäisenä 70-luvun puolivälissä. Kun koulu alkoi, kävimme tyttökavereiden kanssa keskenämme uimassa.

Olen 70-luvun alussa syntynyt ja itse oppinut ekaluokkaa edeltävänä kesänä uimaan. Luokastamme osasi uida ekaluokalla reilusti alle puolet. Normi serkkupoika oppi uimaan vasta n. 10v. Luulen että paikkakuntakohtaista. Jos ei vesistöä lähellä eikä hallia niin mistä sen uimataidon voi repäistä?

En pelännyt vettä, osasin sukeltaa ja olin muuten kehittynyt liikunnallisesti hyvin tai jopa tavallista nopeammin. En vain oppinut uimaan aiemmin.

Myöhemmin kouluiässä olinkin keskimääräistä parempi uimari.

Esikoinen on nyt tokaluokkalainen mutta koulun alkua edeltävänä kesänä kävi uimakoulun missä suoritettiin mm. 50 m uinti sekä alkeiskroolilla että selkäuinnilla sekä hyppy 5 metristä. Eli kai sitten kohtalaisen hyvin kun tätä ketjua lukee? Ensimmäinen koulun uimakoulu on vasta keväällä joten en tiedä muiden tuon ikäisten uimataidosta juurikaan.

Mielestäni ekaluokkalaisen pitää osata ajaa polkupyörällä, solmia kengännauhat, soittaa puhelimella ja myös uida.

Kovin vanha uimataito ei vielä ole; ei jaksa 25m "yhteen putkeen"

uida kun koulu alkoi -- juuri puhuttiin tästä äitini (liikunnanopettaja) kanssa, kun ihmeteltiin, että esikoisen luokkakaverissa on vielä kolmannellakin muutama uimataidoton. MInä olen oppinut uimaan nelivuotiaana ja veljeni samanikäisenä 70-luvun puolivälissä. Kun koulu alkoi, kävimme tyttökavereiden kanssa keskenämme uimassa.



Omani on nyt 6-vuotias ja ui noin 50 metriä uimakoulun todistuksen mukaan vatsallaan ja selällään ja sukeltaa 10 metriä. Oppi uimaan 5 täytettyään, mutta nelivuotiaana jo räpiköi sen pari metriä ja sukelsi taitavasti. Vauva osaa sukeltaa vauvauintitekniikalla, ikää 5 kk :)



MInä en ole niin kauhean innoissani minkään muun taidon varhaisesta opettamisesta, mutta uimataito on sillä tavalla tärkeä, että on itsellä helpompi olo rannalla kun tietää, ettei lapsi ihan heti veteen jouduttuaan ole kuolemanvaarassa... Eli meillä ei sitten ole ollut varhaista luistelijaa tai pyöräilijää, mutta uimataitoon on jopa vähän panostettu -- ainakin viemällä pari kertaa kuussa uimahalliin koko elämän ajan.

Olen ihan ihmeissäni tyttären luokkakavereiden uimataidosta. 18 lapsesta vain kolme on uimataidottomia, tyttäreni yksi niistä. Uimataitoa on hyvin vähän, ehkä kolmisen metriä osaa uida, senkin räpien eli ei millään tietyllä uimatyylillä. Sukeltelee paremmin kuin ui, hyppää reunalta isoon altaaseen, mutta ei vaan ui. Muu luokka on viety ison altaan syvään (!) päähän ja nämä uimataidottomat harjoittelevat matalassa pikkualtaassa. Uimassa on käyty perheen kesken varmaan keskivertoperhettä enemmän, mutta ilmeisesti ei ole kiinnitetty huomiota tarpeeksi siihen tyylipuhtaaseen uimataitoon. Miten sinun ekaluokkalaisesi ui?

Koska heitä on käytetty vauvauinnissa ja perheuinnissa. Sekä käyty muutenkin paljon uimassa.

Oma lapseni ui 4 vuotiaana uimatestissä 25 metriä, joten hyvä uimataito on nyt ekaluokkalaisen.

...ennen koulun alkua. Uimakoulussa eivät ole olleet, eikä uimahalleissakaan ole kauhean usein käyty. Kesäisin on käyty rannalla pari kertaa päivässä ja uimisen ovat oppineet ihan leikin ja sukeltelun kautta.

5 vuotiaana kaksi rohkeinta on hypänneet 3,3 metristä järveen, esikoinen oli paljon arempi hyppäämään.

Joillekin 6 vee lapsille voi olla iso asia kun ekaa kertaa uskaltaavat laittaa kasvot veden alle.

hyvä tovi sitten uin lapseni vieressä 3 kertaa altaan poikki. Yksi näistä väleistä lapsi ui selkää. Eli 75 metriä, ei paljoa läiskytä vettä uidessaan.

Hyppää ponnulaudalta ja ui altaasta pois.



Uimataito minusta on 200 metriä, osa selkää. Lapsella määrä ehkä vähemmän? Jos puhutaan muutamista metreistä niin lapsi hukkuu, ei ole uimataitoinen vielä.



Itse opin uimaan 8- vuotiaana. Minua ei oltu juurikaan uimaan viety, varsinkaan halliin kun se maksaa.. Äitini ei ole uimataitoinen, eikä isäkään ole käynyt ainakaan vuosikymmeneen uimassa. 200 metriä yhtäjaksoista uimista on aika ponnistus -tai sitten ei.



Mitä nyt normaalista puhutaan niin ei nykyajan muksut niinikään osaa enää hiihtää tai tehdä kärrynpyöriäkään.

Jos lapsi käy laskettelukeskuksessa niin osaako hiihtää 10 kilsaa?

Uimataito varmaan tulee lapsilla vakiona ala-asteen ekoilla luokilla eikä ole tuskin muuttunut oleellisesti ainakaan 20 vuoteen (vauvauinnilla ei ole tähän positiivista suuntaa; lähinne siihen että perheet uskaltaa viedä lapsen veteen), mutta asenteet liikkumiseen näkee muissakin paikoissa:

Vanhemmat vie lapsen autolla kouluun ja haetaan, liikutaan todella vähän. Aikaa kulutetaan enempi lautapelien tai konsoleitten äärellä kuin että liikuttaisiin koko perheen voimin.



Enkä sano että KAIKKI tekee näin; turhaa joku tulee nyt räksyttämään että: "Kyllä me ainakin hiihdetään ja luistellaan" mutta mitä mieheni vetää karatea niin ihan saa aloittaa kouluikäselle perustaidot sieltä kuperkeikasta.



Me ei ole kovin aktiivisia uimareita ja silti lapset on oppinut uimaan, ehkä siksi että uimassa myös opetellaan uimaan eikä kaikkea aikaa polskita?

Meillä mies otti ja vei lapsia isoon altaaseen jossa ei pääse pohjaan saakka vaan lapsi tekee enempi oppiakseen lisää. Toinen juttu on jos lapsi ei halua veteen mutta miksi haluaa sitten muutenkaan veteen? Kuulostaa pomputtamiselta.