Miten perintöveron kanssa menetellään, jos vanhempien toiveena testamentissa on,
ettei lapset pyytäisi perintösuuttaan toisen kuollessa, vaan saisivat sitten sen, kun molemmat ovat kuolleet. Eikö perintövero kuitenkin pidä maksaa jo 1. kuolleen vanhemman "perittyä", vaikka mitään ei oikeasti saisi? Ja kun omaisuutena ei ole kuin vanha talo eikä leski halua lainaa ottaa eikä rahaa ole yhtään, niin onko lasten ainoa vaihtoehto kieltäytyä perinnöstä? Kun ei lapsilla ole myöskään rahaa maksaa "turhasta".
Kommentit (12)
maksamaan jakamattomastakin kuolinpesästä, johon leskellä on hallintaoikeus kuolemaansa asti.
Jos pesän pitää jakamattomana, ei verojakaan tarvitse maksaa
Vierailija - 06.10.11 12:01 (ID 13529603)
jakoi kuolinpesää tai ei.
testamenttiä ei olisikaan. Jos ei ole varaa maksaa, voi kieltäytyä, mutta sitten perijän lapset maksaa.
Mutta ne ei kovin isot voi olla, jos kiinteistö ei ole arvokas. Tosin muistaakseni hallintaoikeus testamentti pienbentää veroa. kannattaa kysyä verojuristilta
Olen itse osakkaassa jakamattomassa kuolinpesässä. Vainaja kuoli yli 20 vuotta sitten, ja pesä on edelleen jakamatta. Perintöverot piti kuitenkin maksaa muutama kuukausi vainajan kuoleman jälkeen.
Vastauksena ap:n kysymykseen: lasten pitää tosiaan maksaa perintöveronsa 1. vanhemman kuoleman jälkeen, vaikka he eivät käytännössä saisikaan vielä mitään omaisuutta haltuunsa. Tosin jos omaisuutena on vain vanha huonokuntoinen omakotitalo, eivät ne perintöverotkaan mitkään kauhean suuret ole. Jos esim. omakotitalon arvo on 100 000 euroa ja lapsia on kaksi, on kummankin lapsen osuus 25 000 euroa, josta perintövero on 450 euroa.
Mutta ne ei kovin isot voi olla, jos kiinteistö ei ole arvokas. Tosin muistaakseni hallintaoikeus testamentti pienbentää veroa. kannattaa kysyä verojuristilta
Jos lapsilla ei ole varaa maksaa veroja, vanhempien kannattaisi huolehtia, että perintönä tulee riihikuivaa rahaakin tai omaisuutta, jota voi myydä veronmaksuja varten. Tai sitten lapset lainaavat pankista. Verot kun on kuitenkin maksettava.
Lakiosan saa halutessaan jokainen siihen perintökaaren mukainen perillinen ja jos ei muista testamenttimääräyksiä ole, niin täyden jako-osan.
Eri asia sitten on, kuinka hyvää käytöstä toiveen ohittaminen ilmentää. Laillisesti sitova tuollainen toive ei kuitenkaan ole.
t. oik. yo
Jos omakotitalon arvo on 200 000 euroa ja lapsia on kaksi, on perintövero kummallekin 2500 euroa.
8
Ainakin 20 v sitten se onnistui ihan hyvin, siitä tuli silloin joku 7 markkaa yhrtensä enemmän maksua. Olin silloin köyhä opiskelija, kun isäni kuoli.
[iTuollaista testamenttitoivetta ei tarvitse noudattaa.
[/quote]
Mutta jos ainoa omaisuus on vanha omakotitalo, joka on ollut vanhempien asuntona, niin leskellä on joka tapauksessa oikeus jäädä asumaan siihen, jolloin omaisuuden muuttaminen rahaksi ei onnistu. Käytännössä tilanne on silloin ap:n kuvaama.
8
Lesken asumisoikeuteen perinnön jakaminen ei kuitenkaan vaikuta. Jos ainoa omaisuus on käytännössä kyseinen asunto, eikä muuta myytävää ole, on ainoa vaihtoehto kieltäytyä perinnöstä ellei halua mitään maksaa.
Jos perinnöstä kieltäytyy, se siirtyy niille joille se menisi jos sinä olisit kuollut. Eli jos teillä on lapsia, he perivät (ja maksavat perintöverot). En usko, että venhemmilla huoltajina ja lapsen edunvalvojina on oikeutta kieltäytyä lasten puolesta perinnöstä.
testamenttiä ei olisikaan. Jos ei ole varaa maksaa, voi kieltäytyä, mutta sitten perijän lapset maksaa.