Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sinä vl-uskosta luopunut, oletko ollut onnellinen sen jälkeen?
05.10.2011 |
Kysyn tätä kun on tullut ikäänkuin seinä eteen.
Mä olen koko ikäni ollut vl, ja nyt tuntuu että joudun katsomaan pelottavaa totuutta silmiin: usko minussa on kuollut. Olen siis mätä kala verkossa.... Kuljen vl:ien joukossa, olen toiminnassa mukana, kukaan ei aavista että mitään olisi vialla. En uskalla puhua tästä kenellekään, kai siksi ettei totuus paljastuisi. Haluaisin edelleen uskoa mutta mitä jos vain ei usko? Olisi pelottava myöntää tämä ääneen, koska jos paljastuisi etten oikeasti ole uskovainen niin se etäännyttäisi minua ystävistäni, olisihan se suurin meitä yhdistävä asia nyt meitä erottava asia. En siis kuitenkaan haluaisi lähteä vl-yhteisöstä pois.
Kommentit (35)
Mieheni on entinen vl ja kyllä perhe ja parhaimmat ystävät(ne ketkä vl, kaikki ei läheskään) ovat pysyneet aivan samallalailla elämässä. Tietty riippuu ihmisistä.
Miksi teeskennellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksesta. On ihana asia että miehesi on pärjännyt hyvin ystävien ja suvun kanssa vaikka ei ole enää vl.
Minun kohdalla asia on mutkikkaampi koska haluaisin olla "vapaasti" se mikä olen (usko kuollut) mutta silti säilyttää "paikkani" myös ry:llä. Koska ne ihmiset on niin rakakita.
ap
Kiitos vastauksesta. On ihana asia että miehesi on pärjännyt hyvin ystävien ja suvun kanssa vaikka ei ole enää vl.
Minun kohdalla asia on mutkikkaampi koska haluaisin olla "vapaasti" se mikä olen (usko kuollut) mutta silti säilyttää "paikkani" myös ry:llä. Koska ne ihmiset on niin rakakita.
ap
Tulemme molemmat hyvin toimeen miehen suvun kanssa ja he kutsuvat meitä myös mökeille,matkoille jne mukaan. Olen sitä mieltä, että jos ei usko niin ei usko. En lähtisi uskomaan muiden vuoksi. Kyllä tällä aidan toisellakin puolella on ystäviä ja sosiaalista toimintaa ! Olen varma,että rakkaimmat ystäväsi eivät hylkää sinua,uskoit tai et.
Tsemppiä !
Ja olen ollut elämääni tyytyväinen. Saman on tehnyt usemmat sisaruksisani, ja äitinikään ei enää taida oikein sopia vl muottiin..
En koe että olisin joutunut yhteisöstä pois. Tosin emme kovin tiiviisti mihinkään yhteisöön kuuluneetkaan.
Onnea matkaan, olen varma että valintasi on oikea, riippumatta siitä miten lähipiiri siihen suhtautuu. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä ja terveitä ajatuksia. Joistakin ex lestadiolaisista tulee ajan mittaan ateisteja. uskonto näyttäytyy silloin vain yhtenä tarinana jolla ihmisiä hallitaan.
http://freepathways.wordpress.com/2011/10/03/minusta-tuli-ateisti/
Sinä vl-uskosta luopunut, oletko ollut onnellinen sen jälkeen?
Joo, olen olut ehdottomasti erittäin tyytyväinen ratkaisuuni.
Nyt taas kun kuulin että SRK on jotain pahoitellut julkisuudessa, hoitokokousmeininkejä, tuli kiitollinen olo että onneksi ei tarvi enää kärsiä siinä yhteisössä eikä olla osallinen sen sotkuista. Minä erosin vl yhteisöstä kun olin 18 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on ikävää, jos luovut uskostasi. Jeesus on tie, totuus ja elämä.
Mietin vain, että onko taustalla kuitenkin epävarmuus lestadiolaisuudesta? Siitähän voit luopua milloin vain, ei uskosta Jumalaan tarvitse luopua.
t: tavis luterilainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittääkö siis halu, kun oma tunne on että ei usko mihinkään jumaliin eikä jeesuksiin... siis sillä tavalal että pitäisi niitä totena. Tämä on minust aäärettömän surullista, kun kuitenkin tykkään elää vl yhteisössä ja kaikkea mitä siinä on.
Jumalan olemassaoloon ja rakkauteen ei vaikuta se, mitä tunnet tai olet tuntematta...
En ole vl vaan ihan riviluterilainen ja varmaan monen mielestä todella maallinen sellainen. Nuorempana tavallaan liukenin yhdestä uskonyhteisöstä pois, koska koin menon siellä niin tiukkapipoiseksi ja rakkaudettomaksi. Mä sanoisin, että tee niin kuin sydän sanoo, katsele elämää eri näkökulmista ja tutustu ihmisiin: uskoviin, ateisteihin, muiden uskontojen edustajiin... tekee tosi hyvää.
Löydät kyllä oikean polun, kun sen aika on. Siunausta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
johonkin yhteisöön vain ystävien vuoksi, on mielestäni tekopyhää. Ihmisiltä voit pitää asian salassa, mutta Jumalalta et. Olet tilivelvollinen ainoastaan Jumalalle, et ihmisille. Etsi totuutta - ja löydät sen
Kiitos vastauksesta. On ihana asia että miehesi on pärjännyt hyvin ystävien ja suvun kanssa vaikka ei ole enää vl. Minun kohdalla asia on mutkikkaampi koska haluaisin olla "vapaasti" se mikä olen (usko kuollut) mutta silti säilyttää "paikkani" myös ry:llä. Koska ne ihmiset on niin rakakita. ap
sinulla on vaikea valinta Uskoahan voi vaikka ei kuulu mihinkää järjestöön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin se on sanottava, että irtautuminen lahkosta on kestänyt vuosia. Mikäli irtaudut, suosittelen hankkimaan hyvää keskusteluapua jostakin toisesta irtaantuneesta.
Irrottautuminen kesti kauan. Vuoden mietin salassa asiaa. Irrottautumisen jälkeen minulle tarjottiin terapiaa. En suostunut. Muutaman vuoden päästä jouduin taipumaan ja kävin vuoden terapiassa. Lihoin muodottamaksi jne. Nyt olen päässyt jaloilleni, laihtunut jne. Asiasta on jo 10 vuotta. Uskon, että eroaminen on sitä vaikeampaa kuin "syvällä" ryn toiminnassa jne on ollut. Minä olin uskovaisen perikuva, kiltti tyttö. eniten pelkäsin satuttavani vanhempiani. Lopulta tein päätökseni, koska minulta oli usko kuollut. En ole ateisti, mutta en oikein vieläkään tiedä mitä ajatella Jumalasta ja uskonnoista ylejäänkään. En ole opettanut omia lapsia edes rukoilemaan, ettei heidän tarvitsisi ahdistua sellaisista asioista mistä minä ahdistuin lapsena.
Sanot että haluat edelleen uskoa. haluat vaeltaa uskovaisten joukossa... Se riittää... t. vl N33v
Riittääkö siis halu, kun oma tunne on että ei usko mihinkään jumaliin eikä jeesuksiin... siis sillä tavalal että pitäisi niitä totena. Tämä on minust aäärettömän surullista, kun kuitenkin tykkään elää vl yhteisössä ja kaikkea mitä siinä on.
Alue: Aihe vapaa
Nykypäivänä sellainen on melko harvinaista. He tapaavat toisiaan joka viikko ja useamminkin viikoittain rauhanyhdistyksen riennoissa. Nykyaikana kärsitään paljon yksinäisyydestä, ja monelle yksinäiselle rauhanyhdistys voisi tuoda uusia ystäviä.