Aina puhutaan ihmisistä, jotka ovat rikastuneet tekemällä helvetisti töitä. Mitä tämä

saattaa pärjätä aika kivasti kuitenkin. Sijoittamalla ja omistamalla saattaa rikastuakin tai sitten menettää kaiken. Yrittäjän elämä on usein 24/7 tekemistä ja vastuuta. Jos firma kaatuu, turva on olematon.

on ainakin jonkilaista tukea perheestä (siis äidiltä ja isältä), esim. jos yritys ei menestykään vanhemmat auttaa jaloilleen. Eli uskalletaan lähteä siihen yrittäjyyteen. En usko, että kovin moni köyhien ja alkoholistien yms. lapsi lähtee yrittämää yrittäjyyttä.

Yrittäjyyteen tarvitaan asennetta, ja jos lähtökohtana on se, että pappa betalar, niin ei siitä tyypistä ole yrittäjäksi ollenkaan.

JOS jotain sattuu, saa tukea. Katos ääripäiden välillä on vaihtoehtoJA.

ja siitä tulleilla bonuksilla.



Minä teen freelancetöitä ja niillä tienasin 15 vuotta reilun kymppitonnin kuussa.



Nyt meillä on milli sijoituksissa, arvotalo Helsingissä ja kaikenlaista muutakin pientä.



Paljon työtä ja nopeat hoksottimet.

on ainakin jonkilaista tukea perheestä (siis äidiltä ja isältä), esim. jos yritys ei menestykään vanhemmat auttaa jaloilleen. Eli uskalletaan lähteä siihen yrittäjyyteen. En usko, että kovin moni köyhien ja alkoholistien yms. lapsi lähtee yrittämää yrittäjyyttä.

todennäköisesti ihmiset ovat tilanteessa, joissa tietävät, että turvaverkkoa löytyy, jos kaikki menee pieleen. En sitä, että pappa betalar kaikki yrityskokeilut tms.

viestinkirjoittaja.

Yleensä ihmiset, jotka tienaavat isoja summia ovat fiksuja. Kaikki lähtee siitä. Ei tollo rikastu muuten kuin jostain arpajaisista voittamalla. Ja sinulle, joka et rikastunutkaan yrittämisellä kerrottakoon, että suurin osa yrittäjistä ei rikastukaan koskaan. Ja sinulle, joka kuvittelet että rikastuvalla ihmisellä pitää olla valmiiksi rahaa rikastuakseen sanon että höpö löpö. Tai että yrittäjäksi ryhtyessään pitää olla rikas. Hyvähän se on tuollaisessa kuvitelmassa märehtiä. En yhtään ihmettele mistä typerien ihmisten valtava kateus kumpuaa. Vieläpä kun se rikastuminen on aina päälimmäisenä mielessä, ja muiden rahojen alkuperän miettiminen.

Sellainen yrittäjä joka on päättänyt pärjätä ja tähtää ylöspäin, ei välttämättä ole älykäs, mutta sitkeä ja ns. bisnesvainuinen.

Se sanonta että tekee hirveästi röitä tarkoittaa yleistä asennetta työntekoon. Että työ on työtä ja se on aina hyvä asia. Osa ihmisistä tekee kunnolla töitä riippumatta työnlaadusta ja osa lusmuilee ja etsii keinoja olla tekemättä töitä. Huomaan sen heti työbtekijöistä. Suurimmalla osalla mielessä on vain vapaat ja se millä lain verukkeella saa jäädä kotiin tai saada lisää palkkaa. Toiset sitten tekee oikeasti parhaansa tehdäkseen hyvin sen työn mitä tekevät. Ne huomaataan kyllä ja sellainen työntekijä pääsee helpommin teenpäin. Ei yrittäjäksi pääse tukia laskemalla ja lomailemalla.

on ainakin jonkilaista tukea perheestä (siis äidiltä ja isältä), esim. jos yritys ei menestykään vanhemmat auttaa jaloilleen. Eli uskalletaan lähteä siihen yrittäjyyteen. En usko, että kovin moni köyhien ja alkoholistien yms. lapsi lähtee yrittämää yrittäjyyttä.

todennäköisesti ihmiset ovat tilanteessa, joissa tietävät, että turvaverkkoa löytyy, jos kaikki menee pieleen. En sitä, että pappa betalar kaikki yrityskokeilut tms. viestinkirjoittaja.

Mitä puppua. Kuule monen ainoa turvaverkko on se että oma perhe (vaimo ja lapset) on tukemassa ja että omaa taloa ei ole pantattu! Mistä edes keksit että vanhemmat olisivat aikuista ihmistä "turvaamassa"?

miljonääriä, jotka ovat rikastuneet työnteolla. Ei tarvitse olla yrittäjä, eikä todellakaan tarvitse olla alkupääomaa. Se h***tisti töitä tekeminen tarkoittaa, että työllä ja vapaa-ajalla ei ole eroa. Tarvittaessa painetaan yötä myöden - ja se tehdään mielellään. Sairauslomia ei juuri koskaan. Kännykkä ei koskaan ole poissa päältä. Asioihin reagoidaan heti. Älyä tarvitaan. Töitä tehdään täysillä, ja firmaan suhtaudutaan kuin se olisi oma. Kyvyt huomataan, uralla edetään, ja toki rahaa tulee - työnanatja olisi hölmö jollei pitäisi tuollaisesta työntekijästä kiinni.