Aina puhutaan ihmisistä, jotka ovat rikastuneet tekemällä helvetisti töitä. Mitä tämä

Duunari-yh:kin voi rikastua 50 vuodessa, jos perhe elää nakkisopalla (siis sopassa vain muutamama nakinpala ja perunaa, ei muuta) ja näkkärillä vuodesta toiseen ja aamupalaksi syödään itsetehty viili ilman lisukkeita. Sunnuntaisin voikin sitten herkutella hernekeitolla. Omat ja lasten vaatteet ja lelut dyykataan roskiksesta ja harrastuksena lapsille kouluun juoksu. Niin ja saunavuoroa ei koskaan käytetä, koska se maksaa 20 mk kuussa. Tällä tavalla eräs yh-isä ponnisti tyhjästä miljonääriksi. Työajan ulkopuolella kerätään pulloja eikä mihinkään koskaan matkusteta.

Isä tekee kolmivuorotyötä 50 vuotta ja perhe asuu yksiössä. Niin sitä vaan rikastuu ihan rehellistä työtä tekemällä Suomessa.

Ja pyöräilee vuoden ympäri säästä piittaamatta töihin 50 vuotta, ettei mene bussimaksua. Talvisin on nastarenkaat polkupyörässä ja sateella sadeviitta. Omat eväät (keittoa) mukaan repussa töihin, ettei mene työpaikkaruokailumaksua. Autoa ei ole koskaan omistanut.

Moniko teistä olisi valmis samaan rikastuakseen ja tullakseen miljonääriksi?

En ole valmis moneenkaan noista asioista. Mutta toisaalta en näe mitään järkeä pyrkiä miljonääriksi sillä että kieltäydyn kaikesta elämäni aikana. Mitä merkitystä on tilillä makaavilla miljoonilla jos sitä ei käytä edes monipuoliseen ruokaan?

Mulle riittää että säästötilillä on rahaa muutamaksi kuukaudeksi jos yllättäen ei tuliskaan palkkaa tilille vaikka töissä käytäis normaalisti.

merkitsee, yrittäjyyttäkö? Mä en pääse rikastumaan, teen töitäni kuinka paljon tahansa, saman liksan saan kerran kuukaudessa kuin vähemmälläkin rehkimisellä.

Yleensä se merkitsee:

a) rohkeuttaa ottaa suuriakin riskejä, siis ennen kaikkea taloudellisia

b) bisnesvainua

c) halua tehdä töitä KOVAA

d) onnenkantamoisia ja hyvää ajoitusta

e) paineensietokykyä, teflonpintaa sekä

f) yrityksen perustamista tai palkkajohtajuutta.

No luulen että heillä rikastuneilla on jo valmiiksi ollut pääomaa mitä voinut laittaa yritystoimintaan (omaa rahaa,lainarahaa yms).

Itse teen kahta työtä,yrittäjä hommia varsinaisen työn ohella ja tienaan omasta mielestäni ihan mukavasti kun vertaa kuinka vähän yrityshommia ehdin kk tekemään.Sijoitin pari vuotta 200e aloittamiseen ja nyt tienaan n.500e-700e palkan päälle kk.Ei se paljoa ole verraten oikeasti paljoa tienaavien rinnalla mutta meidän perheessä se on pelastus,500e-700e ylimäärästä rahaa elämiseen.

Tämäkin on yhtä raatamista eikä loppua näy. Monet työttömät ansaitsevat enemmin kuin minä. Se että käteen jää aina sama summa johtuu progressiivisesta verotuksestamme. Se takaa että työllä ei rikastu.Sosiaalietuudetkin ovat yrittäjällä 0 ellei ole itsellä varaa maksaa itselleen äitiyslomia ja vanhempainvapaita yms.Sinä aikana yritys voi kaatua kupsahtaa kun on poissa.

Suomessa ei edes ole kovin rikkaita ihmisiä. Huomaan sen kun joskus työni puolesta matkustelen ulkomailla. Ulkolaisilla kollegoilla on huomattavasti korkeampi elintaso kuin minulla.Pitäisikö tässä pistää yritys kiinni ja muuttaa muille maille.

jolla halutaan pistää hirveät liksat jotenkin omiksi ansioiksi. Koska eihän se 50 000€ kuukaudessa tekevä johtaja oikeasti tee 25 kertaa enemmän töitä kuin esimerkiksi poliisi tai sairaanhoitaja, mut sitä vaan ei saa sanoa.



Ehkä minulla on kummallinen tuttavapiiri, mutta sellaiset yrittäjäkaverini, joilla ei ole ollut valmiiksi pääomaa tai rikkaita sukulaisia, eivät tienaa kovin kummoisesti vaikka tekevätkin helvetisti töitä. Ihan hyvin siis (jotkut) tulevat toimeen, mutta eivät ole varsinaisesti rikkaita.

Itse olen samassa tilanteessa kuin ap: tuloja ei pysty nostamaan millään keinolla, kun ylitöistä ei makseta. Sen sijaan yrittäjä voi päästä hyville ansioille panostamalla etenkin yrityksensä alkuvuosina paljon. Myöhemmin voi sitten hellittää, jos menee hyvin.



Tuo "olen tehnyt helvetisti töitä" on joidenkin yrittäjien selitys sille, että he eivät tätä nykyä tee töitä enää juuri ollenkaan.

Yrittäjät rikastuvat kovalla työllä, jos ovat aloittaneet pienesti ja laakentaneet toimintaa, kun on sitkeyttä, bisnesvaistoa ,hyvä liikeidea ja kysyntää.

Yhdellä tutulla on sähköfirma jolla pyyhkii hyvin, ei nyt huiopurikkaaksi silläkään tule, mutta kuitenkin normaaliin palkansaajaan verrattuna. Ja kun hankkii sijoitusasuntoja vielä, niin vuokratuloja tulee niistäkin.

"raha tulee rahan luo"

tekee 14-tuntista päivää 7 päivänä viikossa ja nauttii työstään. Ja tienaa todella mukavasti. Käy kerran viikossa "sidosryhmäpalaverissa", jossa muista yrityksistä on joko markkinointipäällikkö, toimitusjohtaja tai esim. logistiikkapäällikkö. Mieheni tekee omassa yrityksessään kaikkien noiden työt ja tietty saa myös "palkat". Tosin eipä hänellä kulu firman sisäisiin johtoryhmän palavereihin kummemmin aikaa, kun pitää ne itsensä kanssa.

Jos mun mies ei olisi ryhtynyt yrittäjäksi 12 vuotta sitten, ei meidän tulotaso olisi se mikä se nyt on. Kovasti työtä, varsinkin alkuvuosina. Pitkiä päiviä, viikonloppujakin, siinä se.



Nyt on jo pystynyt hellittämään, työtekijöitä on kymmenen, alussa pakersi yksin.

ja saattoi koko ajan opintojen ohessa tehdä täyttä työpäivää. Otti lainoja vain todella harkiten. Tekee edelleen työnsä tehokkaasti eli ei turhia palavereja, kokouksia, koulutuksia koulutuksen vuoksi. Ei pekkaspäiviä. Osa töistä tehdään illalla kotona.

Vastuusta ja bisnesvainusta kylläkin. Kuten tässäkin ketjussa on ilmennyt, yrittäjä voi puurtaa niin maan hemmetisti, eikä silti rikastu.



Mutta kaipa se on suomalaiselle hyväksyttävämpää rikastua kovalla työnteolla kuin sattuman ja hyvän bisnesvainun ansiosta.



Palkkatyössäkin toki voi rikastua, jos kouluttautuu ja tekee nousujohteista uraa. Ei samassa duunissa puurtamalla, vaan vaihtamalla aina parempipalkkaiseen työpaikkaan.

No luulen että heillä rikastuneilla on jo valmiiksi ollut pääomaa mitä voinut laittaa yritystoimintaan (omaa rahaa,lainarahaa yms).

Itse teen kahta työtä,yrittäjä hommia varsinaisen työn ohella ja tienaan omasta mielestäni ihan mukavasti kun vertaa kuinka vähän yrityshommia ehdin kk tekemään.Sijoitin pari vuotta 200e aloittamiseen ja nyt tienaan n.500e-700e palkan päälle kk.Ei se paljoa ole verraten oikeasti paljoa tienaavien rinnalla mutta meidän perheessä se on pelastus,500e-700e ylimäärästä rahaa elämiseen.

Maksat yritystoiminnasta yeliä ja palkkatulosta tyelliä? Eroaako sivutoiminen yrittäjyys kokoaikaisesta muuten kuin ajankäytön suhteen? Tarkoitan siis sitä että samat "paperihässäkät" on joka tapauksessa tehtävä? Oletko alv-velvollinen?

Kyselen siksi, kun olen itse harkinnut sivutoimista yrittäjyyttä :)

on ainakin jonkilaista tukea perheestä (siis äidiltä ja isältä), esim. jos yritys ei menestykään vanhemmat auttaa jaloilleen. Eli uskalletaan lähteä siihen yrittäjyyteen. En usko, että kovin moni köyhien ja alkoholistien yms. lapsi lähtee yrittämää yrittäjyyttä.

No luulen että heillä rikastuneilla on jo valmiiksi ollut pääomaa mitä voinut laittaa yritystoimintaan (omaa rahaa,lainarahaa yms).

Itse teen kahta työtä,yrittäjä hommia varsinaisen työn ohella ja tienaan omasta mielestäni ihan mukavasti kun vertaa kuinka vähän yrityshommia ehdin kk tekemään.Sijoitin pari vuotta 200e aloittamiseen ja nyt tienaan n.500e-700e palkan päälle kk.Ei se paljoa ole verraten oikeasti paljoa tienaavien rinnalla mutta meidän perheessä se on pelastus,500e-700e ylimäärästä rahaa elämiseen.

Maksat yritystoiminnasta yeliä ja palkkatulosta tyelliä? Eroaako sivutoiminen yrittäjyys kokoaikaisesta muuten kuin ajankäytön suhteen? Tarkoitan siis sitä että samat "paperihässäkät" on joka tapauksessa tehtävä? Oletko alv-velvollinen?

Kyselen siksi, kun olen itse harkinnut sivutoimista yrittäjyyttä :)

Jossakin vielä maksetaan ylityökorvauksia ja esim. ravintola-alalla voi tienata nettona 2900€/kk, kun paiskii tarpeeksi pitkää päivää (käytännössä ainakin 50-55t /vko)



Toinen osapuoli on yrittäjä, joka tekee töitä 6 pvä vkossa n. 12-14t /pvä.



Joo, rahaa on. Mutta mitään muuta ei sitten olekaan.

Kuten esim. aikaa lapsille tai omaa vapaa-aikaa.



t. Eräs läheltä seuraava

on ainakin jonkilaista tukea perheestä (siis äidiltä ja isältä), esim. jos yritys ei menestykään vanhemmat auttaa jaloilleen. Eli uskalletaan lähteä siihen yrittäjyyteen. En usko, että kovin moni köyhien ja alkoholistien yms. lapsi lähtee yrittämää yrittäjyyttä.

Yrittäjyyteen tarvitaan asennetta, ja jos lähtökohtana on se, että pappa betalar, niin ei siitä tyypistä ole yrittäjäksi ollenkaan.

Esim. mun mies, yläasteen jälkeen 2 vuotta amitsua (rakennuspuoli), tienaa paljon enemmän kuin minä lukion ja ammattikorkeakoulun käynyt.



Mun kuukausipalkka on 2000e josta verot pois. Mies tekee töitä tuntipalkalla, mutta on pienessä rakennusalan yrityksessä ns. nokkamies. Käskyttää ja ohjaa muita työmiehiä samalla työmaalla, hoitaa juoksevia asioita, (tilaa tavaraa, käy hakemassa niitä), käy työmaakokouksissa, hoitaa puhelimitse työnantajansa toista työmaata (käskyttää ja ohjaa siellä olevia työntekijöitä). Mies laskee urakoita ja vastailee puhelimeen iltaisin ja viikonloppuisin (parina iltana viikossa menee 1-2 tuntia). Osaa niitä hommia joten työnantaja maksaa hyvää tuntipalkkaa. Virallisesti on vain kirvesmies, mutta saa paljon parempaa palkkaa kuin muut kirvesmiehet, koska tekee niin paljon muuta kuin mitä kirvesmiehen työhön liittyy. Miehen käteen jäävä palkka on n. 3000e kuussa.



Olen kysynyt mieheltä että miksi ei opiskele pitemmälle kun kerran älyä riittää, samoin kunnianhimoa. Sanoi kerran ettei kannata koska sitten ensinnäkin pitäisi muuttaa kotipaikkakunnalta pois, täällä ei voi alaa opiskella eteenpäin. Opiskelujen jälkeen pitäisi muuttaa muualle koska kaupungissa ei ole tarpeeksi isoja firmoja missä olla töissä "isommissa saappaissa", pitäisi edelleen olla kirvesmiehen töissä tai sitten pätkittäin jotain voisi olla. Toisaalta taas esim. aloittelevan rakennusmestarin tai muun pitemmälle opiskelleen henkilön palkkaa ei välttämättä ole niin paljon suurempi ja toisaalta taas vastuu lisääntyisi moninkertaisesti. Tekisi illat ja viikonloput töitä jatkuvasti jne.



Voisihan mies perustaa rakennusalan yrityksen ja ehkä joskus 20 vuoden päästä voisi olla ihan menestyvä yritys. Samalla tavalla miehen työnantaja on joskus aikanaan aloittanut tyhjästä ja tällä hetkellä on aika varakas tyyppi. Hulppea talo ja pari huvilaa, kalliit harrastukset, aikuistuneille lapsilleen osti asunnot ja remppasi ne viimeisen päälle.



Sanoisin kuitenkin että jokainen omalla työllään rikastunut ja täysin tyhjästä aloittanut on ensinnäkin ollut luonteeltaan äärimmäisen kunnianhimoinen. Alussa jokainen ylimääräinen sentti on laitettu säästöön vuosien ajan, välillä on kitkutelleet lähes nälkärajalla ja töitä on tehty 7 päivää viikossa. Riskejä on täytynyt uskaltaa ottaa ja niistä on voinut tulla takkiin. Perhe on usein ollut toisella sijalla (miehen työnantajakin on eronnut vaimostaan).

on ainakin jonkilaista tukea perheestä (siis äidiltä ja isältä), esim. jos yritys ei menestykään vanhemmat auttaa jaloilleen. Eli uskalletaan lähteä siihen yrittäjyyteen. En usko, että kovin moni köyhien ja alkoholistien yms. lapsi lähtee yrittämää yrittäjyyttä.

Lisäksi silloin ainakin sai ns. starttirahaa työkkäristä, jos työkkäri katsoi että yrittäjyys on hyvä idea ja tulee työllistämään ainakin miehen itsensä.

Eli aika tyhjästä lähti, ei sitä rahaa mitenkään kauheesti ollut ja se starttirahakin ei mikään päätä huimaava ollut.

Eihän silloin ollut mitään takeita siitä että yrittäjyys tulee kannattamaan niin että voi jopa muita palkata töihin, mutta halu oli kova yrittämään.

Se on tosi että mieheni on aina ollut kova tekemään töitä. Jo nuorena koululaisena oli jonkun sortin "kauppoja" tehnyt ja työ kuin työ on kelvannut, on siivonnut, pessyt ikkunoita jne.

Ehkä jonkun sortin luonnekysymys tuo yrittäjyys?

Yleensä ihmiset, jotka tienaavat isoja summia ovat fiksuja. Kaikki lähtee siitä. Ei tollo rikastu muuten kuin jostain arpajaisista voittamalla.



Ja sinulle, joka et rikastunutkaan yrittämisellä kerrottakoon, että suurin osa yrittäjistä ei rikastukaan koskaan.



Ja sinulle, joka kuvittelet että rikastuvalla ihmisellä pitää olla valmiiksi rahaa rikastuakseen sanon että höpö löpö. Tai että yrittäjäksi ryhtyessään pitää olla rikas. Hyvähän se on tuollaisessa kuvitelmassa märehtiä.



En yhtään ihmettele mistä typerien ihmisten valtava kateus kumpuaa. Vieläpä kun se rikastuminen on aina päälimmäisenä mielessä, ja muiden rahojen alkuperän miettiminen.