Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voi poikiani! Toinen kaunis kuin kuva ja toinen väritön kuin vesi

Vierailija
06.11.2005 |

Tasan ei käy onnen lahjat. Minulla on kaksi poikaa, joista toisella on suuret silmät, pitkät kaartuvat ripset ja kauniit, symmetriset kasvonpiirtet. Iho on tummahko, samoin tukka, luonne avoin ja valloittava.

Toinen poikani on luonteeltaan jöröjukka, tukka on hiekanvärinen ja sojottaa jörösti minne tahtoo. Leuka on epämiehekkään pieni, iho valkoinen ja ripsiä tuskin näkee. Luonteeltaan poikani on myös jörö. Joka päivä itken ja mietin tämän pojan kohtaloa kaikin puolin valloittavamman veljensä varjossa.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
06.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jospa lopettaisit sen turhan parkumisen ja tekisit senkin ajan jotakin mukavaa niiden kummankin poikasi kanssa. Se, että sinusta avoin ja tumma poika on niin paljon " parempi" , ei tarkoita sitä, että " jörö" ja vaalea ei löytäisi kantta vakalleen elämässä. Jos vain äitinsä ei kokonaan pilaa itsetuntoaan joka päivä parkumalla, kuinka kamala hän onkaan...



Terveisiä toivottavasti sinne Porvooseen...

Vierailija
2/5 |
06.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoisella on asperger-piirteitä, on hidas, omaan maailmaansa uppoutunut eikä oikein osaa hoitaa sosiaalisia tilanteita. Kuopus taas hurmaa kaikki sadan metrin säteellä päätään kallistamalla.



Nimim. huolestunut äiti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
06.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistäs tiedät, minkälaiseksi hurmuriksi tämä jöröjukkasi muuttuu parinkymmenen vuoden kuluttua? Minä olin itse perheeni rumin lapsi, mutta aikuiseksi kasvaessa minustakin on tullut ihan hyvännäköinen nainen, sukulaiset päivittelevät asiaa, se on aika huvittavaa. Tosin itse en osaa pitää itseäni mitenkään kauniina, koska olen aina ollut se lapsi, jota ei koskaan kehuttu kauniiksi. Aina vaan yritettiin keksiä, miten minusta saisi kauniimman, millaisella tukanleikkuulla, hiusvärillä, meikeillä ym. Kaunistuminen vain tapahtui jotenkin 18 - 25-vuoden välillä, laihduin jonkun verran ja jotenkin piirteeni ovat muokkautuneet, suurimmat karkeudet tasoittuneet ym. Silmät näyttävät nyt suuremmilta kuin lapsena. Tavallinen ruma ankanpoikanen tarina siis.

Joten älä sure lapsesi puolesta, kaiken lisäksi kun hän on poika, hänestä voi tulla tosi miehekäs mies, liian siloitellun näköinen mies voi olla jonkun mielestä jopa epämiellyttävä.

Vierailija
4/5 |
06.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et onnistunut tällä kertaa - keksi jotain parempaa.

Vierailija
5/5 |
06.11.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni lapsi kaunistuu vasta myöhemmin. Itsekin muistan kuinka ala-asteella oli monta rumaa, mutta kyllä heistä myöhemmin ihan kauniita/komeita tuli.