HEINÄKUISET 2012
Kommentit (535)
Kp 29/28 meneillään ja menkkoja ei vielä näy vaikka kyllä on niin menkkamainen olo, että kyllä ne sieltä kohta tulevat, ehkäpä hormoonikierukka kuitenkin on vähän kiertoa sekoittanut.
Jos menkat ei tule testailen taas tiistaina...
Pilke silmäkulmassa kohti elokuisia :)
Plussaonnea kaikille odottaville!!!!!!
ninnu80: Suuret onnittelut plussasta ja onnellista odotusaikaa!!
ja toivottavasti unesi käy toteen! :)
Piinaava viikko tosiaan edessä, nyt onni suokoon sitten meille viikon päästä plussat haaveissa3!
Onneks(?) töissä kiirettä pittää niin ajatukset pysyy jotakuinkin koossa, kai.. ;) Tulis vaan äkkiä jotain kunnon oirehtimista, eikä mittään epämääräistä menkkamaista. Tissit ei oo viel tulleet kipeiks tosiaan, ennen menkkoja ovat tulleet nyt ehkäisyn jättämisen jälkeen.
Onpas nyt kurjaa, että ei tule plussia :( Isänpäivä olisi ollut kyllä ihana päivä saada ne kaksi viivaa testiin tai sitten vaikkapa se "raskaana"-teksti.
Sitten omaan napaa... Tai navanalusta :D Eilen illalla just aloin miehelle avautumaan siitä, miten taas viikko pitää jaksaa odotella menkkoja, ennen kuin voi taas suunnata katseet uuteen kiertoon ja sillä samalla sekunnilla alkoi vihlomaan ihanasti alavatsaa :) On sitä kyllä hassu, kun noista kivuista on niin iloinen. Tiedän vain kaksi kertaa raskaana olleena, että nuo eiliset vihlaisut oli just niitä samoja, joita on ollut kummankin aiemman raskauden kohdalla 6-7 päivää oviksesta. Ja eilen oli dpo 7. Lujasti uskon, että eiliset vihlonnat (kesti viitisen minuuttia ja sitten vielä muutama yksittäinen) oli kiinnittymiskipuja. Se, onnistuiko kiinnittyminen selviää sitten ensi viikon lopulla.
Nyt on kuitenkin niin positiivinen fiilis sen suhteen, että tunnistin ovulaation selkeästi ja sen lisäksi nuo eiliset vihlonnat :) Että kyllä tämä mun kroppa vielä toimii. Sitä plussaahan nuo vihlonnat ei tietty takaa, mutta kun on neljä oireetonta kiertoa oviksen ja muiden tuntemusten suhteen, niin kaikki tuntemukset otetaan ilolla ja kiitollisuudella vastaan.
Olipas omanapainen teksti :) Mutta Raparperisyrän, tsempataan toisiamme tän piinaviikon yli! Ja plussataan yhdessä, eiköstä juu?!
Haaveissa3 kp 21/26-28 dpo 8 yk 4
Gabriela, pikaista paranemista! On tuo kyllä haastavaa, että olette paljon miehenne kanssa erossa. Hankaloittaa vauvahaaveiden toteutumista.
Minäkin odottelisin vielä kanelitin ja 2äiti84 uuusia testaustuloksia!
Haaveissa3
No niin, sieltä ne menkat tuli ja ihan ajallaan, ihanaa, vaikuttaa kroppa toimivan normaalisti :)
Minä lähden siis elokuisia kohden mutta te loput, nyt tarvitaan sinne heinäkuun loppuun paljon ihania leijonavauvoja!!! (olen itsekin sellainen)
Plussatoiveita kaikille!!!!!!
Olen ollut tässä vähän nettipimennossa niin en ole voinut päivitellä.
Perjantaina mielettömät kuukautiskivut alkoivat heti aamulla (minulla ei ole normaalisti kipuja) ja täti sitten kurvasi paikalla illalla. Kivut oli valtavat perjantain ja lauantain. Kipulääkkeet eivät auttaneet yhtään ja olo oli kaamea. Tänään alkaa olo selviämään ja kivutkin kaikonneet. En ymmärrä mistä ne kivut hyökkäsivät, mutta todella toivon ettei noin kipeitä menkkoja tarvitsisi enää koskaan pitää.
Noh, nyt olo on tyhjä ja todella kurja :'( Mies ei suostu enää yrittämään sitä kolmatta ja on päätöksessään erikoisen kova.
Katselimme tänään lastemme vauva aikaisia kuvia ja minä itkin ihan kunnolla. Poika 3v lohdutti äitiä. Pyyhki kyyneleitä ja hali ja silitteli. Siitäkös minä sitten itkin vielä enemmän :( Ihania nuo lapset. Mies hieroi selästä ja jotain hipsutteli selkää kun minä itkin ja yritin katsoa niitä kuvia. Lapset olivat vallan ihmeissään miks äiti itkee pää punaisena kun katsoo heidän suloisia kuvia. Kerroin, että äiti haluaisi vielä tuollaisen ihanan vauvan ja mies siihen lisäsi että isi ei vaan oikein ole innostunut asiasta.
Miten jatkaa tästä eteen päin? Miten hyväksyä asia ettei minun syliin enää omaa vauvaa tule? Ja miten estän sen etten ajattelisi, että se on miehen syy? Koska eihän se ole, me vaan nyt halutaan eria asioita. Välillä tuntuu, että johtaako tämä suurinpiirtein avioeroon. Olen miettinyt, että jos minä en pääse tästä kuumeestaani eroon niin en nää meillä tulevaisuutta. Minä puhun koko ajan miehelle vauvoista ja siitä miten minä haluan ja itken ja volisen jne jne... Mies ei jaksa kuunnella, koska häntä ei kiinnosta koko aihe. Lopultahan se menee väkisin riitelyyn. Toinen ei voi olla puhumatta ja toinen ei kestä kuunnella. Minua ahdistaa jo nyt niin paljon, että HUIH! :'( Mies ei halua puhua enää koko asiasta. Saan itkeä ja surra ihan yksin. Ei ole minne purkaa. Minä idiootti vaan puhun silti miehelle vaikka nään, että sitä ihan ahistaa minun puheet. Aaaaaaarrrggh....
Minä en enää halua mennä kondomi ehkäisyllä. Yritin ehdottaa kierukkaa, mutta liian kallis. Mies haluaa ehkäistä kumilla. Minulle se on henkisesti liian kova juttu. Toivon joka kuukausi, että kumi puhkeaisi tms..nytkin mies veteli paljaalla just oviksen aikaan. Siitähän tämä raskauden kyttääminen johtuikin. Kumi ei sovi minulle henkisesti, en saa olla rauhassa vaan toivon silti raskautta. Jos minulla olisi kierukka niin voisin yrittää haudata vauvakuumeeni, jos se on mitenkään mahdollista. Noh, kierukka on kuulema liian kallis, piste! Jos ei kumi käy niin ollaan ilman seksiä, tuo oli miehen suusta. Uskoo ken tahtoo, kuitenkin halut sillä hyrrää ja ei voi olla ilman!
Sekavaa tekstiä, mutta en taida siis siirtyä elokuisiin vaikka niin kovin sinne tahtoisinkin :(
Tsempit vielä muutamille piinailioille +++
Maansa myynyt äiti kp 3/28
Pahoittelut menkoista.
Meillä mies on ollut koko ajan sitä mieltä, että kaksi lasta riittää. Kun kuopus oli 2v., niin minulla oli ihan kauhea vauvakuume. Itkin monet illat, raivosinkin. Vauvankaipuu oli niin kova, kohtu suorastaa huusi uutta elämää kasvamaan. Mies vaan pysyi jyrkkänä. Sanoi, että jos vauvan vielä haluan, niin saan etsiä uuden miehen. Tietystikään en sitä halunnut. Mutta oli todella vaikea päästä asian yli. Pääsin kuitenkin, pikku hiljaa helpotti, kun vain olin ajattelematta asiaa. Tietoisesti ajattelin, että en enää ikinä ole raskaana tai synnytä tai imetä. Päätin nauttia perheestäni sellaisena kuin se on. Puolisen vuotta siinä ajatustyössä meni... Sitten alkoi helpottaa ja vuosien kuluessa ajatus uudesta vauvasta tuntui koko ajan kaukaisemmalta. Kun tiesin, etten sitä saa.
Nyt sitten kesällä mieheen iski se vauvankaipuu. Kai jotain 30-kriisiä? En tiedä, miten vanha miehesi on, mutta voisin olettaa että on samaa ikäluokkaa kuin sinäkin? Eli vielä nuori. Sinäkin olet nuori. Joten jos miehesi ei nyt halua vauvaa (ja miehet ei tunnetusti osaa ajatella pitkällä tähtäimellä), niin se ei tarkoita, etteikö mieli voisi vielä muuttua. Mutta jos ei NYT halua, niin sinun pitää joko tyytyä siihen tai sitten miettiä, oletko tosiaan valmis rikkomaan perheenne vauvankaipuun takia. Et voi olla varma, että löytäisit vielä itsellesi hyvän miehen, joka haluaa lisää lapsia... Ja varmasti teillä on miehesi kanssa paljon hyvää. En millään usko, että sitä kannattaa rikkoa.
Ehkä vähän rajua tekstiä, mutta uskon että sinulla on nyt juuri tunteet pinnassa ja kaikki tuntuu vaikealta. Mutta lupaan, että se helpottaa!!! Been there, done that. Ja voin todella rehellisesti sanoa, että ennen viime kesää olin 2,5 vuotta ollut täysin onnellinen ja tyytyväinen kaksilapsiseen perheeseemme, huolimatta siitä että sitä ennen toivoin ja halusin ja kaipasin sitä vauvaa niin kovin, että sydän meinasi pakahtua.
Haaveissa3
Haaveissa 3 : tsempataan ja plussaillaan. Hienoa, että sulla jo jotain tuntemuksia, mie täällä yritän kovin kuulostella ja etsiä merkkejä. Jotenkin ihankuin olis sellasia menkkatuntoja välillä. Vai olenkohan vaan syönyt liian tuhdisti, kun mahassa tuntuu. ;P
Voi että kun hiukan pelottaa jo, kun on liian tavallinen olo.Ovulaation muuten minäkin tunsin selkeästi ja kyllä tikutinkin.
Tottevovven, tuhahtelin jo täällä että voih ja pöh, kunnes luin eteenpäin ja hymyilin, olitkin positiivisella mielin, että keho toimii. Hyvä niin, vaikka plussaa ei tällä kertaa tullut, mutta toivottavasti ensi kerralla. :)
Eleanora, pahoittelut menkoista, iso harmin paikka. :(
2äiti84, suruttaa ihan sun puolesta...mutta ehkä vielä on toivoa ja miehes vielä myöntyy. Minusta tuntuu kanssa, että monelle miehelle se kaksi lasta on jo maksimi, eivätkä ymmärrä miten valtavaa se lapsen kaipuu voi naisella olla.
Tsemiä ja haleja kaikille, tilanteesta riippumatta!
Ilmoittaudun mukaan :) tänään plusssasin kp35/30 :pp Yritystä takana 14kk, yksi keskenmeno toukokuulta. Mutta tässä sitä nyt ollaan, kumpa pysyisi pieni kyydissä loppuun saakka :)
Raparperisyrän, mitkäs olis tänä päivän oireet?
Omaa napaa sitten. Nyt ei ole sitten niin mitään tuntemuksia mihinkään suuntaan. Niitten lauantain vihlaisujen jälkeen siis hyvin hyvin hiljaista. Pitää vain reippain mielin odotella sinne loppuviikkoon, vaikka onhan se vaikeaa ja testit polttelee kaapissa.
Haaveissa3 kp 23/26-28 yk 4
Olen nyt pari kertaa seurannut keskustelu ja kuulostellut omaa vauvakuumettani.
Mutta kyllä se taitaa niin olla että tänne pitää ilmoittautua :)
Olen siis 25-vuotias, kaksi poikaa -08 ja -10. Kolmas on haaveissa.
Olen käynyt kaksi kertaa tähystysleikkauksessa. Ensimmäisessä marsupiloitiin/kaavittiin kysta oikeasta munasarjasta ja toisella kerralla oikea munsarja piti poistaa osittain ja vasemmassa ollut kysta poistettiin.
Joten nyt sitten kolmas on haaveessa kun "vielä voi".
Pieni.rakkasu kp 22/33 (jos meni oikein) :)
l1lla, onnittelut plussasta :)
Pienirakkaus, tervetuloa jännittämään. Meitä ei täällä enää montaa olekaan, suurin osa joko siirtynyt menkkojen myötä elokuisiin tai sitten onnekkaasti plussanneet.
Raparperisyrän, huhuu, missä olet ja mikä fiilis?
Omaa napaa tähän iltaan: Nyt on alavatsaa jomotellut ikävästi menkkamaisesti. No, tiedän että ne jomotukset enteilee joko menkkoja loppuviikosta tai sitten ei. Että paha sanoa. Odottavan aika on pitkä!
Haaveissa3 kp 24/26-28 yk 4
Testi tuolla kaapissa houkutteli ja houkutteli ja annoin periksi. PLUSSA!!! Hailakka viiva tietysti näillä päivillä, mutta paljon selkeämpi kuin mitä kuopuksesta samoilla kiertopäivillä. Ja nyt oli ihan "iltapissa". Aaaa, nyt jännittää vielä enemmän, että pysyykö viiva vai alkaako vuoto kuitenkin. Mutta vaikka alkaisikin, niin mieluummin tiesin sen, että olen ollut edes "vähän" raskaana. Helpottaa tätä yrittämisen tuskaa tietää, että kyllä se sieltä tulee vielä. Ja tietysti toivon, että tämä yk 4 olisi nyt se ratkaiseva, vuoto pysyy poissa ja vauva alkaa kohdussa kasvamaan.
Haaveissa3 hämmentyneenä ja hilpeänä :D
Haaveissa3 Onnea! Ihana kuulla plussasta! :D
Täälä eilen menkkamaista juilintaa ja taitaa täti kurvata ei-kaivatulle vierailulle lähipäivinä.. Mutta toivoa vielä on niin kauan kun pysyy poissa! Tänään haen kyllä cb:n raskaustestin josko kuitenkin olisi mahdollista.. Eilen roskishaamu citymarketin halpistestillä, mutta tosiaankin haaleistakin haalein haamu. On se jännä kuinka näin vauvakuumeisena näkö paranee kun testiä tuijottaa! Näkee kaikki haaleimmatkin varjot! :D
kp 29/28-32
Paljon onnea Haaveissa3!! :D
Tiinanneli kp 36
Mä olin ihan varma, että heinäkuisten junaan vielä löytyy plussaajia (ehkä vielä tämänkin jälkeen, peukut on pystyssä!)
ONNEA ONNEA odotukseen Haaveissa3!! :-)
Toivottavasti plussa siitä vaan vahvistuu ja heinäkuussa saat oman käärön syliisi!! Kuva plussasta olis ihana nähdä, onnistuuko?
Voi että miten ihana uutinen todella! :-) Antaa voimia tähänkin päivään ja uskoa ja toivoa meille kaikille!
Gabriela 9/27-31
Tein äsken uuden raskaustestin ja siihen ei tule edes haamun haamua vaikka suurennuslasilla tiirais!
Tiinanneli oletko testannut? Sulla on jo hyvin noita päiviä kasassa! :)
Mä hetki sitten diagnosoin itseni netistä ja meinaankin huomenna varata ajan gynelle.. Luulen, että mulla on joku hormoonihäiriö. Ääk! Maidon tulo monesti viittaa vissiin siihen.. Ja se netin mukaan vaikeuttaa raskaaksi tuloa! Toivottavasti saisi vaan äkkiä lääkkeet siihen jos näin on ja uuteen yritykseen. Täälä on pää painuksissa heinäkuun osalta ja luulen, että saan pian siirtyä tuonne elokuisiin.. Mutta ei se elokuukaan huono kuukausi olisi! :)
Olen täällä taustalla ollut monta kuukautta ja nyt vihdoin yk 6 tuli plussa raskaustestiin! Alkuun yk:t meni ilman paineita joka toinen päivä ässäilyä periaatteella vaan mut kun plussaa ei alkanu kuuluu piti ottaa järeämmät konstit käyttöön yk:lla 6 eli clearblen ovistesti (suosittelen), greippimehu, ladyvita odottaville, pellavansiemenöljykapselit ja joka toinen pv ässäilyä ja kun ovistestiin tuli hymynaama niin sinä iltana ässäiltiin ja sit olin jalat vielä ylhäällä 10 min ja sit kävin nukkuu enkä liikkunu enää minnee...sen jälkee ässäily vähän jäikin ku miehen työvuorot sattui huonosti.... vko oviksesta tuli pyyhkäistessä tippa verta ja oli kipuja alamahassa...nyt pieni painontunne, mut lämpö ei koholla. Viime su dpo 12 testasin ekan kerran plussan ja nyt vielä pari kertaa testannu eri merkeillä...
Aiemmat raskaudet alkanu suht helposti eka yk2 , toka yk1 ja kolmas yk3...tämä teetti nyt enempi töitä...liekö noi konstit sit auttanu vai ei...
Toivon kaikille plussaatuulia ja voimia yrittämiseen