Kadutko muuttoa omakotitaloon? Miksi?

Rakennettiin itte, eikä laina riittänyt kumminkaan ihan kaikkeen pihaan, roskakatokseen, puuvajaan.. Niinpä tuntuu, että koko ajan kaikki rahat menee tähän talon laittoon. :/ Ja muutenkin asuminen kallista sähköineen ja vesineen. Rivarissa oli luksusta, kun ei tarvinnut veden lutraamisesta kantaa huolta.

naapurit ei vedä vessaa mun nukkuessani. Ei kukaan soita pianoa jne. Ja että pääsee ovesta omaan pihaan.



Haitat on, että jatkuvia huoltohommia ja että mua pelottaa olla yksin kotona illalla ja yöllä. Pelottaa myös kadulla notkuvat juopot.

Hienointa on oma rauha, isot tilat, uusi talo, isot terassit, lapsilla paljon kavereita.



Huonoa on isohko laina ja asumiskulut, jatkuvat piha- ja sisätyöt, yksi aivan seko naapuri.



Mutta en pois kyllä haluaisi noista negatiivisista huolimatta. Nautin todellakin tässä asumisesta. Olisi aika tylyä joutua muuttamaan kerrostaloon. En kestäisi naapurien ääniä.

Olosuhteiden pakosta päädyin piiitkän omakotitalorupeaman jälkeen rivitaloon. Täytyy sanoa, että yllättäin viihdynkin tässä. Toki omakotitalossa oli puolensa. Iso piha ja oma rauha, omat päätökset ja omat vastuut.



Tämä taloyhtiö on hyvä, yhtään häirikköä ei ainakaan vielä ole. Ellen itse sellaiseksi ala ;)

Ei naapureitam, ei siis meteli/haju/valitus haittoja.

Oma talo oma lupa.

Oma piha oma lupa.

Ok-talossa pitää olla kuitenkin aika toimelias, uusikin talo tarvitsee huoltoa ja kunnossapitoa. Kaikkea ei voi teettää ulkopuolisella, tulee liian kalliiksi. On etu, jos isäntäväellä pysyy vasara kädessä. Meillä on onneksi hyvä naapurusto, vuokrataan yhdessä tarpeellisisa koneita (esim. oksasilppuria, henkilönosturia) ja saadaan kuluja tasattua. Lapsille on turvallinen ympäristö, naapureiden pihalle saa mennä trampoilemaan ja pulkkamäkeä lasketaan sen pihalla kenellä on jyrkin mäki. Eikä tarvitse kysellä kenekään lupaa istuttaa joku puska jonnekin, vaikkapa rivariyhtiöissä on aina se yhtiön kyylä-eukko, jolle mikään ei kelpaa.

Me ei viihdytty omakotitalossa, mä kaipaan ympärilleni hiukan muita ihmisiä.. Ja kaikki rahat paloivat taloon... Koko aika olis ollut jotain remontoitavaa, talvella piti takkaa polttaa koko aika, ettei sähkölaskut olis ollu ihan mielettömiä (siltikin oli hirmuisia sähkölaskuja, viime talvena n. 400€) ym.. Nyt me asutaan ihan pienessä rivariyhtiössä ja oon kyllä tosi iloinen ja onnellinen. Enään en kyllä välittäis omakotitaloon mennä. Rivari on kiva asumismuoto! :)

Ikävöin mukavia naapureita ja sitä että pihalla oli aina seuraa. Paljon enemmän siellä tuli oltua ulkona kuin täällä. Pihan ja talon hoidossa on tosi paljon työtä.

Isoimpana miinuksena yleinen työläys. Mitään ei voi jättää taloyhtiön tms. hoidettavaksi. Lumityöt, ruohonleikkuut, rikkaruohojen repimiset, nuohoukset, maalaukset, korjaukset jne. on kaikki omalla vastuulla.



Jos jotain jää vahingossakin tekemättä, siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään :)



Kun molemmat ovat töissä kodin ulkopuolella, tarvitaan 2 autoa, bensoihin, renkaisiin, vakuutuksiin menee älyttömästi rahaa. Yleensä omakotitalot ovat kauempana keskustasta tai työpaikasta, joten kotona saa ehkä viettää vähemmän aikaa työmatkoihin ja kauppareissuihin kuluvan ajan takia.



Aika paljon omakotitalo on sellainen "statussymboli", joka Suomessa yleisen käsityksen mukaan kuuluu olla. Rivitalo ja kerrostalo nähdään enemmän välivaiheena, ja jos niissä asuu saa vastata jatkuvasti sukulaisten uteluihin siitä, koska perhe aikoo muuttaa oikeaan kotiin.

Omakotitalo on lähinnä statussymboli niille, jotka eivät asu omakotitalossa, meille omakotiasujille tämä on ainut oikea asuinmuoto meille.

Tyhmäkin sen tajuaa, että omatalo vaatioi työtä, jos siihen ei ole valmis, parempi asua palvelutaloissa eli kerrostaloissa, sehän luxusta töiden osalta verrattuna omakotitaloon.



Kuka tyhmä hankkisi omantalon vain siksi, että se olisi jokin symboli? Kyllä se on elämäntapa.

on varsinkin monelle miehelle nimenomaan symboli monellekin asialle: itse rakennettu talo tarkoittaa, että rakentaja on ahkera, vaalii perinteitä, arvostaa kotia uskontoa ja isänmaata, on kova tekemään työtä jne.

Näiden asioiden vuoksi monilla on kova paine saada se omakotitalo. Ei se mitään, jos itse kokee sen tärkeäksi. Usein mukana on vaan myös sukulaisten ja muun ympäristön paineet. Se mielikuva, että pitää päästä oman talon terassille juomaan saunakaljaa.

Omakotitalo on lähinnä statussymboli niille, jotka eivät asu omakotitalossa, meille omakotiasujille tämä on ainut oikea asuinmuoto meille.

Tyhmäkin sen tajuaa, että omatalo vaatioi työtä, jos siihen ei ole valmis, parempi asua palvelutaloissa eli kerrostaloissa, sehän luxusta töiden osalta verrattuna omakotitaloon.

Kuka tyhmä hankkisi omantalon vain siksi, että se olisi jokin symboli? Kyllä se on elämäntapa.

asuin yläloulu-lukioikäisenä okt:ssa, samoin 3 v opisleöojana (kaveriporukalla vuokrattu). Totuus on se, että okt ei meikäläiselle sovi: liikaa tylsiä ja aikaavieviä hommia (esim. pihan siistinä pitäminen, lumet jne) ja koen että saan olla enemmän rauhassa kerroastalossa.