Mies "hermostui" vauvalle
Vauva, 6 kk, itki väsymystään.
Mies kävi vaihtamassa yöpaidan ja lämmitin iltamaidon valmiiksi ja annoin pullon miehelle että ruokkii lapsen samantien.
Lapsi ei suostunut syömään, huusi vaan eikä mies saanut häntä rauhoittumaan. Keittiöön jo kuulin kun korotti ääntään että lapsi kuulisi itkunsa yli. No huuto vaan jatkui eikä syönti onnistunut.
Menin sitten katsomaan tilannetta, näin kun mies "runttasi" vauvan tyynylle ja kovakouraisennäköisesti retuutti sitä. Vaikea selittää, mutta säikähdin kuitenkin näkemääni!
Nappasin vauvan syliini ja sanoin että älä nyt herranenaika tuolla tavalla! Mies vaan kivahti että ei siihen satu ja hermostuneena painui tupakalle.
En saanut itsekään vauvaa rauhoittumaan tai syömään joten vein sänkyyn, johon nukahti samantien. Silloin minulle tuli itku.
Järkytyi jotenkin tilanteesta kovasti, näin miehestäni harvinaisen epämiellyttävän puolen!
Ei hän ole väkivaltainen, todella hyvä ja osallistuva isä ollut aina.
Nyt toki ollut stressiä ja hermot kireällä puolin ja toisin.
Ylireagoinko? On todella paha mieli, en tiedä mitä ajatella.
Kommentit (45)
Eihän ap sanonut mitään RAVISTELUSTA, vaan kuten tuolla tarkensi, "vähemmän lempeästi" tyynylle laskemisesta.
Epäilemättä tuo säikäyttää senkin takia (ainakin itseä), että siinä näkee konkreettisesti niiden omienkin tunteiden toteutuvan ja niitä tunteita on meillä jokaisella. Tuo aiemmin kuvattu kaupassa napakasti kädestä vetäiseminen kuvaa minusta hyvin sitä, mikä tästäkin tilanteesta tulee mieleen.
Asiasta pitää varmasti puhua, mutta en myöskään vetäis mitään hirveitä johtopäätöksiä, varsinkin jos todella kaksi koliikkilasta jo alla, eikä tuo itku siis ole mikään uusi juttu.
Oon minäkin karjassu 5kk ikäselle vauvalle tyyliin "Voi hyvä jumala, oo sitten siinä jos ei kelpaa!" ja varmasti eleet on ollu niitä vähemmän lempeitä, mutta ei oo kukaan vielä kehdannu päin naamaa sanoa, että tuossa olis pienintäkään viitettä pahoinpitelyyn. Yhtä paljon luulen sitä olevan ap:n tapauksessa.
kun äideillä on tapana viskoa ja "ihan vähän" ravistella lapsiaan.
Ymmärrän nyt, miksi lääkärit hyvin tarkasti tutkivat lapsia ensiavussa pelkän flunssan takia, jos äitdit oikeasti tekevät lapsilleen asioita, joita täällä itseään ihaillen kertovat.
Eihän ap sanonut mitään RAVISTELUSTA, vaan kuten tuolla tarkensi, "vähemmän lempeästi" tyynylle laskemisesta.
Epäilemättä tuo säikäyttää senkin takia (ainakin itseä), että siinä näkee konkreettisesti niiden omienkin tunteiden toteutuvan ja niitä tunteita on meillä jokaisella. Tuo aiemmin kuvattu kaupassa napakasti kädestä vetäiseminen kuvaa minusta hyvin sitä, mikä tästäkin tilanteesta tulee mieleen.
Asiasta pitää varmasti puhua, mutta en myöskään vetäis mitään hirveitä johtopäätöksiä, varsinkin jos todella kaksi koliikkilasta jo alla, eikä tuo itku siis ole mikään uusi juttu.
Oon minäkin karjassu 5kk ikäselle vauvalle tyyliin "Voi hyvä jumala, oo sitten siinä jos ei kelpaa!" ja varmasti eleet on ollu niitä vähemmän lempeitä, mutta ei oo kukaan vielä kehdannu päin naamaa sanoa, että tuossa olis pienintäkään viitettä pahoinpitelyyn. Yhtä paljon luulen sitä olevan ap:n tapauksessa.
Ja koitin tuolla jo aiemmassa viestissänikin aukaista sitä asiaa.
En ole sittemmin jaksanut enää vastailla noihin ravistelu-kyselyihin.
ap
kun äideillä on tapana viskoa ja "ihan vähän" ravistella lapsiaan.
Ymmärrän nyt, miksi lääkärit hyvin tarkasti tutkivat lapsia ensiavussa pelkän flunssan takia, jos äitdit oikeasti tekevät lapsilleen asioita, joita täällä itseään ihaillen kertovat.
Jos tuollaista tapahtuu kerran pari lapsen elämässä niin tuskin sentään vielä kannattaa puhua mielenterveys- ja oppimisongelmista :D
On hyvä käydä rehellistä keskustelua, niistä vanhemmuuden synkistä hetkistä. Hyvä jos sulle ei ole sattunut niitä, ja olet joka hetki jaksanut olla se riittävän hyvä vanhempi.
että teillä tupakoiva ihminen hoitaa vauvaa.. käy röökillä ja tulee sitten ottamaan lapsen syliin.. kaikki vaatteisiin, käsiin jne. jäänyt tupakan myrkyt tarttuu vauvaan. Se on hänelle paljon isompi terveysriski kun yksi pehmeälle tyynylle viskaaminen.
että teillä tupakoiva ihminen hoitaa vauvaa.. käy röökillä ja tulee sitten ottamaan lapsen syliin.. kaikki vaatteisiin, käsiin jne. jäänyt tupakan myrkyt tarttuu vauvaan. Se on hänelle paljon isompi terveysriski kun yksi pehmeälle tyynylle viskaaminen.
No oli vähän kärjistetty otsikko, mutta eikö ole vaikea kontrolloida toisten ihmisten tupakointia? Esim jos vaikka mummo polttaa tupakkaa niin ei saa koskea lapsenlapseensa?
Enkä nyt puolustele tupakoimista, meillä ei kukaan polta perheessä mutta varmaan löytyy niitä perheitä joissa toinen polttaa. Tai isovanhemmat tai kummi polttaa,hekö eivät sitten saa koskaan hoitaa lasta?
pitäisi siis varmaan jättää vauva hoitamatta? Tai ainakin vaintaa vaatteet ja pestä itsensä ennen kuin koskee?
että teillä tupakoiva ihminen hoitaa vauvaa.. käy röökillä ja tulee sitten ottamaan lapsen syliin.. kaikki vaatteisiin, käsiin jne. jäänyt tupakan myrkyt tarttuu vauvaan. Se on hänelle paljon isompi terveysriski kun yksi pehmeälle tyynylle viskaaminen.
niin olisitte lopettaneet, mutta kun kerran näin ei ole, pitäisi todellakin peseytyä ja vaihtaa vaatteet. On ihan tutkittu fakta, että tupakoivien vanhempien lapsilla on enemmän mm. hengitystieinfektioita kuin niillä, jotka eivät altistu tupakalle.
riehumaan:D tupakointi ei ole oikein, mutta jos parvekkeella käy röökillä ja pesee sen jälkeen kädet, niin.....
toivottavasti enemmän kuin isovanhemmat tai muut tutut eli se vanhempien tupakointi kaikkein ratkaisevinta. Jos äiti tai isä, tai mikä pahinta, molemmat, polttaa lapsi on käytännössä koko ajan tupakanhajussa. Jokainen, joka ei itse polta ja on joutunut vaikkapa bussissa juuri tupakoineen ihmisen viereen, tietää, miten ällöttävää se on.
27
niin olisitte lopettaneet, mutta kun kerran näin ei ole, pitäisi todellakin peseytyä ja vaihtaa vaatteet. On ihan tutkittu fakta, että tupakoivien vanhempien lapsilla on enemmän mm. hengitystieinfektioita kuin niillä, jotka eivät altistu tupakalle.
eikä vaihda vaatteita jokaisen tupakan jälkeen? Pitäisikö mielestäsi lapset ottaa huostaan?
toivottavasti enemmän kuin isovanhemmat tai muut tutut eli se vanhempien tupakointi kaikkein ratkaisevinta. Jos äiti tai isä, tai mikä pahinta, molemmat, polttaa lapsi on käytännössä koko ajan tupakanhajussa. Jokainen, joka ei itse polta ja on joutunut vaikkapa bussissa juuri tupakoineen ihmisen viereen, tietää, miten ällöttävää se on.
27
lapsi on käytännössä koko ajan tupakanhajussa? Ei kaikki polta askia päivässä.
niin olisitte lopettaneet, mutta kun kerran näin ei ole, pitäisi todellakin peseytyä ja vaihtaa vaatteet. On ihan tutkittu fakta, että tupakoivien vanhempien lapsilla on enemmän mm. hengitystieinfektioita kuin niillä, jotka eivät altistu tupakalle.
Meillä ei polteta sisällä, ei edes vaunulenkeillä ja pestään kädet tupakan jälkeen. Meillä ollaan nollalinjalla alkoholin ja muiden päideaineiden suhteen tupakkaa lukuunottamatta ja se on minun mielestäni meidän oikeus aikuisina ihmisinä. Ei vain yksinkertaisesti päästä iti vaikka ollaan kyllä yritettykin.
Ihan yhtä rakastavia vanhempia ollaan kuin ei-tupakoijatkin.
kun äideillä on tapana viskoa ja "ihan vähän" ravistella lapsiaan. Ymmärrän nyt, miksi lääkärit hyvin tarkasti tutkivat lapsia ensiavussa pelkän flunssan takia, jos äitdit oikeasti tekevät lapsilleen asioita, joita täällä itseään ihaillen kertovat.
Jos tuollaista tapahtuu kerran pari lapsen elämässä niin tuskin sentään vielä kannattaa puhua mielenterveys- ja oppimisongelmista :D On hyvä käydä rehellistä keskustelua, niistä vanhemmuuden synkistä hetkistä. Hyvä jos sulle ei ole sattunut niitä, ja olet joka hetki jaksanut olla se riittävän hyvä vanhempi.
Mielettömän lystejä kaikki nämä tekosyyt, joiden vuoksi voi aiheuttaa lapselleen peruuttamattomia vaurioita.
Minulla oli vähän synkkä hetki ja kas kummaa, lapselta katkesi reisiluu. Mitäs meni putoamaan. Vika oli ehdottomasti lapsessa...
Haloo - tervepäinen aikuinen ei tee lapselleen pahaa eikä keksi mustia pisteitä tai väsymystä oikeuttaakseen sen, että ei vain viitsi.
Olen meinaan aina miettinyt, että jos odotusajan 9 kk on ilman, miten sen jälkeen enää tulee aloittaneeksi.
Kiva huomata, ettei olekaan ihan niin uppotunut av:lainen, kun ei mulla käynyt mielessäkään, että tästä avauksesta saisi tupakkakeskustelunkin avattua!
PS. Itse lopetin tupakan polton kaksi viikkoa ennen pillerreiden lopettamista, joten ei kalikka kolahda tuossa tupakkamorkkaamisessa.
30, no jos huoli lapsen terveydestä ajaisi itsekkään nautinnon tavoittelun yli niin olisitte lopettaneet, mutta kun kerran näin ei ole, pitäisi todellakin peseytyä ja vaihtaa vaatteet. On ihan tutkittu fakta, että tupakoivien vanhempien lapsilla on enemmän mm. hengitystieinfektioita kuin niillä, jotka eivät altistu tupakalle.
Vierailija kirjoitti:
Ravistellun vauvan oireyhtymä tarkoittaa oireita, vammoja ja löydöksiä, joita vauvan voimakas ravistelu (hytkytys) aiheuttaa aivojen, silmien ja mahdollisesti kaularangan alueelle.[1] Oireyhtymän kuvasi ensimmäiseksi 1970-luvulla radiologi, tohtori Caffey. Caffeyn mukaan teoria oli järkevä, mutta ei perustunut tieteelliselle tutkimukselle. [2]
Vauvan ravistelu voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia hengitysvaikeuksia. Vauvan kanssa leikkiminen tai muu tavallinen puuhailu ei ole vahingollista, mutta melko lievästäkin ravistelusta syntyvä vauvan pään hallitsematon edestakainen liike voi vaurioittaa aivojen ja selkäytimen liitoskohtaa ja pysäyttää hengityksen. Ravistelu voi olla erityisen kohtalokasta 23 kuukauden ikäisille vauvoille, koska tässä iässä lapsen niskan lihaksisto on heikko ja pään massa on suuri muuhun vartaloon nähden.
Vauvan ravistelu johtaa usein kuolemaan tai vauvan vaikeaan vammautumiseen. Erään tutkimuksen mukaan joka v
Miten olette tehneet?
Vierailija kirjoitti:
toivottavasti enemmän kuin isovanhemmat tai muut tutut eli se vanhempien tupakointi kaikkein ratkaisevinta. Jos äiti tai isä, tai mikä pahinta, molemmat, polttaa lapsi on käytännössä koko ajan tupakanhajussa. Jokainen, joka ei itse polta ja on joutunut vaikkapa bussissa juuri tupakoineen ihmisen viereen, tietää, miten ällöttävää se on.
27
Juuri näin.
Itsekin olen, tosin hieman vanhemman lapsen, töytäissyt suutuspäissäni sängylle makaamaan ja siinä vähän "retuuttanut" eli painanut muutaman kerran sänkyä vasten. Hävettää myöntää edes näin anonyymisti. Meni vain totaalisen hermo niihin loputtomiin ilta- ja yöitkuihin, pyörimiseen ja hyörimiseen. Tuo pysäytti kyllä itseni niin, että jatkossa olen osannut kävellä hyvissä ajoin toiseen huoneeseen rauhoittumaan tai nostaa lapsen hetkeksi lattialle istumaan ja itkemään.
Menettikö ap:n mies kontrollin vai oliko se "vain" lapsen retuuttamista hermostuneena tyynyä vasten?