Miehen ulkonäkö, jatkanko suhdetta?
Olen tutustunut erääseen todella mukavaan mieheen. Juttua riittää ja muutenkin viihdytään. Ainoa ongelma on minun pinnallisuuteni. Mies on yksinkertaisesti ruma, eikä kenenkään ystäväni mielestä ole minun arvoiseni. Itsekin välillä häpeän liikkua hänen kanssaan. Mitä minun kannattaisi tehdä? Jatkanko enää suhdetta häneen?
Kommentit (27)
niin lopettaisin suhteen. Tuskin se siun simään komistuu.
Jos vaikka unohtaisit tuon ulkonäön ja unohtaisit että se on mukava ja miettisit aivan vaan että miltä susta tuntuu, onko tunteita tuota miestä kohtaan!
sinua ehkä arveluttaa, jos lapset perivät hänen ulkonäkönsä?
jos ennustaa pitää. Luultavasti tuo ulkonäköseikka on niin ratkaiseva, vaikka itsekin taidat kyllä tajuta, ettei niin pitäisi olla... Siitä huolimatta tunteesi ovat, mitä ovat, ja juuri sinulle ulkonäöllä on merkitystä.
Sanot: "... eikä kenenkään ystäväni mielestä ole minun arvoiseni." Ilmeisesti myös ystäväsi arvottavat asioita / ihmisiä pitkälti kauneuden mukaan, mikä tekee sinulle vaikeaksi tehdä heidän odotustensa vastaisesti. Seurustelukumppanin häpeäminen ei kuulu asiaan, ja jos sinulla on tuollaisia tunteita, en näe, miten miehen mukavuus pystyisi peittämään ne alleen.
Asian sivusta, mutta löyhästi siihen liittyen: Itse aikoinani pohdin, annanko suhteen mennä syvemmäksi, koska minua epäilytti kumppanin alhainen koulutustaso (peruskoulu). En antanut, vaikka ajattelin kyllä olevani kovin pinnallinen ja koppava. Jälkikäteen ajatellen tein oikean päätöksen. En usko, että olisimme saaneet aikaan onnellista ja tasa-arvoista suhdetta, ainakaan pidemmäksi aikaa.
Jos oikeasti pidät miestä rumana niin lopeta suhde heti. Ajan kuluessa tunne vain pahenee. Mieskin ansaitsee naisen, joka arvostaa häntä. Ehkä hänen tapauksessaan sitten vähemmän pinnallisen henkilön.
jos olisit mieheen rakastunut, näkisit hänet rakastuneen naisen silmin.
Rakastunut näkee tunteidensa kohteen kauniina huolimatta ulkonäöstä.
Sitä tarkoittaa sanonta kauneus on katsojan silmissä.
Vai rumat vaatteet?
Jos voi kohentaa niin yritä sitä. Jos periytyvä rumuus mietityttää niin älä jatka.
Ikää kun tulee, niin vähemmän arvostaa ulkonäköä ja enemmän muita ominaisuuksia. Ja kokemukseni mukaan myös kaveripiiri "aikuistuu" sen verran, ettei juuri arvostella toisten miehiä heidän ulkonäkönsä mukaan.
Tiedät vain itse, kannattaako jatkaa. Jos tunnet vetoa toiseen, niin siitä vaan. Seksuaaliseen vetovoimaan vaikuttaa kokonaisuus. Mutta jos sinulla on takaraivossa pieni epäilys, että toisen ulkonäkö saattaa jossain vaiheessa enemmänkin ärsyttää, niin monesta murheesta säästyt kun lopetat tapailun jos tässä vaiheessa.
Asian sivusta, mutta löyhästi siihen liittyen: Itse aikoinani pohdin, annanko suhteen mennä syvemmäksi, koska minua epäilytti kumppanin alhainen koulutustaso (peruskoulu). En antanut, vaikka ajattelin kyllä olevani kovin pinnallinen ja koppava. Jälkikäteen ajatellen tein oikean päätöksen. En usko, että olisimme saaneet aikaan onnellista ja tasa-arvoista suhdetta, ainakaan pidemmäksi aikaa.
Asiaa on tutkittu paljonkin: koulutustaso sekä samanlainen arvomaailma ovat keskeisimmät perusteet kumppanin valinnalle, siis ainakin avioliitossa. Se ei ole pinnallisuutta, jos haluaa kumppanin jonka kanssa riittää juteltavaa senkin jälkeen kun alkuhuuma on ohi.
Mies on yksinkertaisesti ruma, eikä kenenkään ystäväni mielestä ole minun arvoiseni. Itsekin välillä häpeän liikkua hänen kanssaan.
Olet syystä tai toisesta jäänyt vähän keskenkasvuiseksi, tämä on siis yleinen ongelma 20-40 vuotiailla. Kun keskimäärin mitään kummempaa ei elämän aikana tapahdu ei ihminen opi ja kasva. Meidän yhteiskuntahan siis ihan pyrkii siihen ettei kukaan ikinä joutuisi kokemaan mitään ikävää tai muuten opettavaista, kaikille mahdollisimman samanlainen elämä.
Asiaa on tutkittu paljonkin: koulutustaso sekä samanlainen arvomaailma ovat keskeisimmät perusteet kumppanin valinnalle, siis ainakin avioliitossa. Se ei ole pinnallisuutta, jos haluaa kumppanin jonka kanssa riittää juteltavaa senkin jälkeen kun alkuhuuma on ohi.
Ihmiset ovat kuitenkin aina yksilöitä. Oma mieheni ei ole kouluja käynyt, mutta on yksi älykkäimmistä tapaamistani ihmisistä. Aina olemme voineet jutella mistä vaan.
Asiaa on tutkittu paljonkin: koulutustaso sekä samanlainen arvomaailma ovat keskeisimmät perusteet kumppanin valinnalle, siis ainakin avioliitossa. Se ei ole pinnallisuutta, jos haluaa kumppanin jonka kanssa riittää juteltavaa senkin jälkeen kun alkuhuuma on ohi.
Ihmiset ovat kuitenkin aina yksilöitä. Oma mieheni ei ole kouluja käynyt, mutta on yksi älykkäimmistä tapaamistani ihmisistä. Aina olemme voineet jutella mistä vaan.
..Ja jätä se.Pian tulet näkemään hänet jonkun onnellisen ja kauniin naisen kainalossa.Olet niin tyhjäpää,että saat tän päivän AIVOTON-LEHMÄ-PUHUU-palkinnon!
Vai rumat vaatteet?
Jos voi kohentaa niin yritä sitä. Jos periytyvä rumuus mietityttää niin älä jatka.
Ei ikinä suhteeseen ihmisen kanssa, jota pitää muokata mieleisekseen!
Ap:lle muutenkin sanoisin että jätä se. Molemmat löydätte paremmin sopivan kumppanin ajan kanssa jos löydätte. Ei ole hyvä lähtökohta että toinen pitää toista helkkarin rumana.
Tietenkään kaikkiin kouluihin ei ihan puupäät voi päästäkään, mutta ei älykäs ihminen välttämättä ole kiinnostunut esim. yliopisto-opiskelusta muiden piirteidensä ja kiinnostuksen kohteidensa vuoksi.
Mikähän tekee sinusta niin upean? Ei ilmeisesti juttusi ainakaan... Oletko edes varma että tämä mies pitää sinua ykkösvaihtoehtonaan? Onko tullut mieleesi että hänelläkin saattaa olla sinusta jotain ikävää sanottavaa. Esimerkiksi se, että p.....n lisäksi sinussa ei ole mitään muuta kiinnostavaa.
Voi että miten vihaan ihmisiä, joilla on suuret luulot itsestään ja ylemmyydentuntoa liikaakin.
miksi pitäisi teeskennellä, että ihmisen ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä, kun sillä kuitenkin käytännössä on? Toki asia voi menettää merkityksensä kun ihmiseen tutustuu saatika rakastuu, mutta silti. Ulkonäkökin vaikuttaa, vaikka haluaisittekin kuvitella muuta.