Lue keskustelun säännöt.
Meillä on kaikki aina niin helppoa, edes vauva-aika ei ollut rankkaa ollenkaan.
25.09.2011 |
Nukkui 3vk ikäsestä lähtien lähestulkoon kaikki yöt ja pitkiä unia, tutista luopuminen kävi kädenkäänteessä oppii kaikki asiat tuosta vaan, vaipattomaksi oppi yhtäkkiä vaan. Odotan joka aamu että voi kunpa poikamme jo heräisi. :)
Saanko olla iloinen vai pitääkö "oota vaan kun..." :D:D
Tätä olen nyt kuullut nämä ekat vuodet eikä vieläkään ole nämä manaukset toteutuneet. ;)
Saanko olla ylpeä itsestäni että olen myös ehkä pikkuisen hyvä ja onnistunut äiti? ;)
Vai onko kaikki vain köh köh aina tuuria että on helppo, kiltti ja kohtelias lapsi? ;)
Välillä tuntuu että olemme täydellinen perhe, ulkoisesti ja sisäisesti. :) Kaikki on niin hyvin.
Onnellisuuskohtauksia!!! :D
Kommentit (173)
No läheisyys auttaa vauvaa henkisesti kaikin tavoin ja nämä "koliikit" katoavat jos on tasapainoinen ja turvallinen ilmapiiri, kun taas koliikkiin ei ole vielä todistettua hoitoa, ja yksilöllistä mikä auttaa millekkin vauvalle.
Tottakai vauva on itkuinen jos on kireä ilmapiiri ja vähäistä läheisyyttä ja huolenpitoa, tai muuten puutteellista. Silloin jotkut lyöttäytyvät "koliikkiin".
Huomatkaa heittomerkit, älkää ymmärtäkö tätäkin väärin. Minä olin "koliikkivauva", onneksi vietiin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ap jo isovanhempi? Oletko onnistunut näkemään, miten pojastasikin on tullut ns onnellinen vanhempi, joka loukkaa lapsensa menettäneitä, kirjoittaa huonoja provoja? sellaisesta pojastahan vasta saakin olla ylpeä! Seuraa äitinsä jalanjälkiä ja kasvatusta.
On niin ihanaa kun kaikki on hyvin. Kaikki asiat on niin ihanasti, ihana perhe. :)
Ihana aviomies ja poika. :) Voiko enää parempaa elämää toivoa! :)
Onko ap jo isovanhempi? Oletko onnistunut näkemään, miten pojastasikin on tullut ns onnellinen vanhempi, joka loukkaa lapsensa menettäneitä, kirjoittaa huonoja provoja? sellaisesta pojastahan vasta saakin olla ylpeä! Seuraa äitinsä jalanjälkiä ja kasvatusta.
On niin ihanaa kun kaikki on hyvin. Kaikki asiat on niin ihanasti, ihana perhe. :)
Ihana aviomies ja poika. :) Voiko enää parempaa elämää toivoa! :)
En kai minä ketään loukannut?!
En haukkunut tässä ketjussa ketään, minua kyllä loukattiin ja haukuttiin. Mutta hyvä itsetunto takaa sen että huomenna olen jo unohtanut ne. :)
parempia harrastuksia, kuin loukkaavien provojen teko, ns sydämen sivistystä.
On niin ihanaa kun kaikki on hyvin. Kaikki asiat on niin ihanasti, ihana perhe. :)
Ihana aviomies ja poika. :) Voiko enää parempaa elämää toivoa! :)
Toivottavasti kukaan ei nyt kuitenkaan loukkaantunut. :D
Kuka voi loukkaantua tällaisesta? enhän väittänyt kenekään tietyn/tiettyjen olevan yhtään mitään.
Meillä muuten on ollut yksi koliikkivauva. Kun käytettiin lähes viikoittain vanhempaa lasta lääkäreissä, niin kaikki lääkärit sanoivat vauvasta, että tällä on varmaan koliikki. sanoivat, että masuvaivat lähtevät aikanaan pois. Ja niinhän ne lähtivät.
No läheisyys auttaa vauvaa henkisesti kaikin tavoin ja nämä "koliikit" katoavat jos on tasapainoinen ja turvallinen ilmapiiri, kun taas koliikkiin ei ole vielä todistettua hoitoa, ja yksilöllistä mikä auttaa millekkin vauvalle.
Tottakai vauva on itkuinen jos on kireä ilmapiiri ja vähäistä läheisyyttä ja huolenpitoa, tai muuten puutteellista. Silloin jotkut lyöttäytyvät "koliikkiin".
Huomatkaa heittomerkit, älkää ymmärtäkö tätäkin väärin. Minä olin "koliikkivauva", onneksi vietiin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä muuten on ollut yksi koliikkivauva. Kun käytettiin lähes viikoittain vanhempaa lasta lääkäreissä, niin kaikki lääkärit sanoivat vauvasta, että tällä on varmaan koliikki. sanoivat, että masuvaivat lähtevät aikanaan pois. Ja niinhän ne lähtivät.
No läheisyys auttaa vauvaa henkisesti kaikin tavoin ja nämä "koliikit" katoavat jos on tasapainoinen ja turvallinen ilmapiiri, kun taas koliikkiin ei ole vielä todistettua hoitoa, ja yksilöllistä mikä auttaa millekkin vauvalle.
Tottakai vauva on itkuinen jos on kireä ilmapiiri ja vähäistä läheisyyttä ja huolenpitoa, tai muuten puutteellista. Silloin jotkut lyöttäytyvät "koliikkiin".
Huomatkaa heittomerkit, älkää ymmärtäkö tätäkin väärin. Minä olin "koliikkivauva", onneksi vietiin pois.
Hyvä että lähtivät. :)
Minut vietiin pois siitä kodista jossa oli asiat huonosti, heti loppui minun "koliikki".
ja sitä yhtä, joka oli menettänyt lapsensa. taidat olla hieman narsistinen, kun et ymmärrä tekojesi seurauksia.
Onko ap jo isovanhempi? Oletko onnistunut näkemään, miten pojastasikin on tullut ns onnellinen vanhempi, joka loukkaa lapsensa menettäneitä, kirjoittaa huonoja provoja? sellaisesta pojastahan vasta saakin olla ylpeä! Seuraa äitinsä jalanjälkiä ja kasvatusta.
On niin ihanaa kun kaikki on hyvin. Kaikki asiat on niin ihanasti, ihana perhe. :)
Ihana aviomies ja poika. :) Voiko enää parempaa elämää toivoa! :)En kai minä ketään loukannut?!
En haukkunut tässä ketjussa ketään, minua kyllä loukattiin ja haukuttiin. Mutta hyvä itsetunto takaa sen että huomenna olen jo unohtanut ne. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitä yhtä, joka oli menettänyt lapsensa. taidat olla hieman narsistinen, kun et ymmärrä tekojesi seurauksia.
Onko ap jo isovanhempi? Oletko onnistunut näkemään, miten pojastasikin on tullut ns onnellinen vanhempi, joka loukkaa lapsensa menettäneitä, kirjoittaa huonoja provoja? sellaisesta pojastahan vasta saakin olla ylpeä! Seuraa äitinsä jalanjälkiä ja kasvatusta.
On niin ihanaa kun kaikki on hyvin. Kaikki asiat on niin ihanasti, ihana perhe. :)
Ihana aviomies ja poika. :) Voiko enää parempaa elämää toivoa! :)En kai minä ketään loukannut?!
En haukkunut tässä ketjussa ketään, minua kyllä loukattiin ja haukuttiin. Mutta hyvä itsetunto takaa sen että huomenna olen jo unohtanut ne. :)
Miten loukkasin koliikkivauvojen äitejä? Jos olisin sanonut koliikin johtuvan huonoista vanhemmista ymmärtäisin mitä ajat takaa, mutta sanoin faktan, osa näistä "koliikeista" tosiaan johtuu huonoista kotioloista, ei siihen hyvän äidin jolla koliikkivauva olem itään loukkaantumisenaihetta.
kuule menehän ap jonnekin ihan parantelemaan niitä hylkäyskokemuksiasi. se että sinun vanhempasi? Eivät ole sinusta välittäneet, ei kerro toisten lasten vanhemmista mitään. Ja kun hiukankin luet psykologiaa, niin huomaat, että tuollaiset hylkäyskokemukset mahdollistavat aika pitkälle narsistisen luonteenlaadun, joka saa kiksejä mm. keksimällä tarinoita, jotka loukkaavat toisia mm tämä provo. saa keksimään itsestään ylivertaisuutta, ei kestä elämäänsä ellei se ole omasta mielestä täydellistä.
Toivon sydämestäni, ettet kohtele lastasi, kuten kohtelet ihmisiä tässä ketjussa. Manipuloit, provosoit, haukut, vähättelet ja mikä pahinta narsistiseen tapaan yrität vääntää kaiken itsellesi haitallisen toisten syyksi. Koska vaikka sinulla ei olisi ollut koliikkilasta tai hän osaisi käydä pytyllä itseäisesti jo vuoden ikäisenä, niin pahinta mitä voit lapsellesi tehdä, on manipuloida häntä.
Meillä muuten on ollut yksi koliikkivauva. Kun käytettiin lähes viikoittain vanhempaa lasta lääkäreissä, niin kaikki lääkärit sanoivat vauvasta, että tällä on varmaan koliikki. sanoivat, että masuvaivat lähtevät aikanaan pois. Ja niinhän ne lähtivät.
No läheisyys auttaa vauvaa henkisesti kaikin tavoin ja nämä "koliikit" katoavat jos on tasapainoinen ja turvallinen ilmapiiri, kun taas koliikkiin ei ole vielä todistettua hoitoa, ja yksilöllistä mikä auttaa millekkin vauvalle.
Tottakai vauva on itkuinen jos on kireä ilmapiiri ja vähäistä läheisyyttä ja huolenpitoa, tai muuten puutteellista. Silloin jotkut lyöttäytyvät "koliikkiin".
Huomatkaa heittomerkit, älkää ymmärtäkö tätäkin väärin. Minä olin "koliikkivauva", onneksi vietiin pois.
Hyvä että lähtivät. :)
Minut vietiin pois siitä kodista jossa oli asiat huonosti, heti loppui minun "koliikki".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet antanut itsestäsi erittäin huonon kuvan.
Sä tulet tänne kertomaan miten ihana perhe sulla on ja itse olet kuin saatana.
Mietin, et taitaa olla sun perheellä kestämistä jos olet samanlainen heillekin.
Sori vaan vaikutat todella ilkeelle ihmiselle.
Hyvin sanottu!
kuule menehän ap jonnekin ihan parantelemaan niitä hylkäyskokemuksiasi. se että sinun vanhempasi? Eivät ole sinusta välittäneet, ei kerro toisten lasten vanhemmista mitään. Ja kun hiukankin luet psykologiaa, niin huomaat, että tuollaiset hylkäyskokemukset mahdollistavat aika pitkälle narsistisen luonteenlaadun, joka saa kiksejä mm. keksimällä tarinoita, jotka loukkaavat toisia mm tämä provo. saa keksimään itsestään ylivertaisuutta, ei kestä elämäänsä ellei se ole omasta mielestä täydellistä.
Toivon sydämestäni, ettet kohtele lastasi, kuten kohtelet ihmisiä tässä ketjussa. Manipuloit, provosoit, haukut, vähättelet ja mikä pahinta narsistiseen tapaan yrität vääntää kaiken itsellesi haitallisen toisten syyksi. Koska vaikka sinulla ei olisi ollut koliikkilasta tai hän osaisi käydä pytyllä itseäisesti jo vuoden ikäisenä, niin pahinta mitä voit lapsellesi tehdä, on manipuloida häntä.
Meillä muuten on ollut yksi koliikkivauva. Kun käytettiin lähes viikoittain vanhempaa lasta lääkäreissä, niin kaikki lääkärit sanoivat vauvasta, että tällä on varmaan koliikki. sanoivat, että masuvaivat lähtevät aikanaan pois. Ja niinhän ne lähtivät.
No läheisyys auttaa vauvaa henkisesti kaikin tavoin ja nämä "koliikit" katoavat jos on tasapainoinen ja turvallinen ilmapiiri, kun taas koliikkiin ei ole vielä todistettua hoitoa, ja yksilöllistä mikä auttaa millekkin vauvalle.
Tottakai vauva on itkuinen jos on kireä ilmapiiri ja vähäistä läheisyyttä ja huolenpitoa, tai muuten puutteellista. Silloin jotkut lyöttäytyvät "koliikkiin".
Huomatkaa heittomerkit, älkää ymmärtäkö tätäkin väärin. Minä olin "koliikkivauva", onneksi vietiin pois.
Hyvä että lähtivät. :)
Minut vietiin pois siitä kodista jossa oli asiat huonosti, heti loppui minun "koliikki".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuule menehän ap jonnekin ihan parantelemaan niitä hylkäyskokemuksiasi. se että sinun vanhempasi? Eivät ole sinusta välittäneet, ei kerro toisten lasten vanhemmista mitään. Ja kun hiukankin luet psykologiaa, niin huomaat, että tuollaiset hylkäyskokemukset mahdollistavat aika pitkälle narsistisen luonteenlaadun, joka saa kiksejä mm. keksimällä tarinoita, jotka loukkaavat toisia mm tämä provo. saa keksimään itsestään ylivertaisuutta, ei kestä elämäänsä ellei se ole omasta mielestä täydellistä.
Toivon sydämestäni, ettet kohtele lastasi, kuten kohtelet ihmisiä tässä ketjussa. Manipuloit, provosoit, haukut, vähättelet ja mikä pahinta narsistiseen tapaan yrität vääntää kaiken itsellesi haitallisen toisten syyksi. Koska vaikka sinulla ei olisi ollut koliikkilasta tai hän osaisi käydä pytyllä itseäisesti jo vuoden ikäisenä, niin pahinta mitä voit lapsellesi tehdä, on manipuloida häntä.
Meillä muuten on ollut yksi koliikkivauva. Kun käytettiin lähes viikoittain vanhempaa lasta lääkäreissä, niin kaikki lääkärit sanoivat vauvasta, että tällä on varmaan koliikki. sanoivat, että masuvaivat lähtevät aikanaan pois. Ja niinhän ne lähtivät.
No läheisyys auttaa vauvaa henkisesti kaikin tavoin ja nämä "koliikit" katoavat jos on tasapainoinen ja turvallinen ilmapiiri, kun taas koliikkiin ei ole vielä todistettua hoitoa, ja yksilöllistä mikä auttaa millekkin vauvalle.
Tottakai vauva on itkuinen jos on kireä ilmapiiri ja vähäistä läheisyyttä ja huolenpitoa, tai muuten puutteellista. Silloin jotkut lyöttäytyvät "koliikkiin".
Huomatkaa heittomerkit, älkää ymmärtäkö tätäkin väärin. Minä olin "koliikkivauva", onneksi vietiin pois.
Hyvä että lähtivät. :)
Minut vietiin pois siitä kodista jossa oli asiat huonosti, heti loppui minun "koliikki".
Olipas harvonaisen ilkeästi sanottu. :D
Ohhoh!
En ole haukkunut ketään mutta kiitos sinun diagnooseistasi. :D
Kauheen kilttiä.;)
Ja elämäni todella on onnellista, mutta halusin kokeilla mitä tapahtuu jos kerron siitä.
Sovitaan sitten, ettei ole laiminlyötyjä lapsia olemassakaan jotka oireilevat, niin ei kukaan syyllisty tässä.
Sanokaas nyt lyhyesti mitä olen sanonut josta noin pahasti olette suuttunut?
En esimerkiksi missään vaiheessa sanonut että koliikkilasten vanhemmat ovat huonoja, keksitte sen päästänne.
Olen itsekin menettänyt pienen vauvani, joten en todellakaan kuuntele mitään syyllistäviä kommentteja muiden menetyksistä. Pahoittelin jo tätäkin, toki se on hirveää, mutta ei minun vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi todella olla onnellista. Jos olisit onnellinen, niin ymmärtäisit, miten saatat kommenteillasi loukata. Ja todella onnelliset osaavat olla empaattisia. todella onnelliset osaavat ottaa osaa toisen suruun, vaikka suru olisi ilmaistu miten. Toisista sanot, että ovat ilkeitä (vaikka puhuvat vain todistettuja faktoja), mutta omaa ilkeyttäsi et huomaa.
että et olisi maininnut aiemmin, jos vauvasi olisi kuollut. vai oletko itse sittenkin ollut se äiti, joka on hylännyt "koliikkivauvansa"?
Se kommentti ei ollut ohikulkevan mielestä syyllistävä. Laittoi vain asiat mittasuhteisiin. Jos se luit syyllistävänä, niin se on vain sinun päässäsi.
Sanokaas nyt lyhyesti mitä olen sanonut josta noin pahasti olette suuttunut?
En esimerkiksi missään vaiheessa sanonut että koliikkilasten vanhemmat ovat huonoja, keksitte sen päästänne.
Olen itsekin menettänyt pienen vauvani, joten en todellakaan kuuntele mitään syyllistäviä kommentteja muiden menetyksistä. Pahoittelin jo tätäkin, toki se on hirveää, mutta ei minun vika.
voisi todella olla onnellista. Jos olisit onnellinen, niin ymmärtäisit, miten saatat kommenteillasi loukata. Ja todella onnelliset osaavat olla empaattisia. todella onnelliset osaavat ottaa osaa toisen suruun, vaikka suru olisi ilmaistu miten. Toisista sanot, että ovat ilkeitä (vaikka puhuvat vain todistettuja faktoja), mutta omaa ilkeyttäsi et huomaa.
No mutta mitä niin ilkeää väitin että ansaitsen nyt nuo haukut? Jäin nyt ihmettelemään. Kertokaa nyt niin voin parantaa tapani, kun en itse näköjään sitä näe. :(
että et olisi maininnut aiemmin, jos vauvasi olisi kuollut. vai oletko itse sittenkin ollut se äiti, joka on hylännyt "koliikkivauvansa"?
Se kommentti ei ollut ohikulkevan mielestä syyllistävä. Laittoi vain asiat mittasuhteisiin. Jos se luit syyllistävänä, niin se on vain sinun päässäsi.
Sanokaas nyt lyhyesti mitä olen sanonut josta noin pahasti olette suuttunut?
En esimerkiksi missään vaiheessa sanonut että koliikkilasten vanhemmat ovat huonoja, keksitte sen päästänne.
Olen itsekin menettänyt pienen vauvani, joten en todellakaan kuuntele mitään syyllistäviä kommentteja muiden menetyksistä. Pahoittelin jo tätäkin, toki se on hirveää, mutta ei minun vika.
En halunnut keskustella asiasta enkä halua vieläkään. En halua ajatella asiaa taas koko yötä. Ehkä siksi se kommentti iski päin kasvoja, joten siinäpä ehkä syy.
Minkäikäinen poika? entä minkäikäisenä menetit vauvasi? Miten? Kenen luota jouduit pois koliikkivauvana? Minne pääsit? Minkäikäinen olit silloin?
Minkäikäinen poika? entä minkäikäisenä menetit vauvasi? Miten? Kenen luota jouduit pois koliikkivauvana? Minne pääsit? Minkäikäinen olit silloin?
En halua vastata näihin tunnistautumisen pelossa enkä muutenkaan mieluiten haluaisi keskustella vauvasta. Haluan elää elämääni nyt.
Nyt kaduttaa että edes mainitsin...
parempia harrastuksia, kuin loukkaavien provojen teko, ns sydämen sivistystä.