Nämä vkonloput on KAMALIA!!!!
2-ja 4-luokkalainen tuijottais vain telkkua, pelais pleikkaa tai leikkis legoilla, ulkoilu on työn ja tuskan takana varsinkin ilman meitä vanhempia.
Meidän pitäiis olla jotain helvetin ohjelmakoordinaattoreita://
Sen jälk kun läheisin kaveri ja ikätoveri muutti tuosta naapurista niin ulkoilu ollut tällaista hammasten kiristystä ja skitsoamista, sitä ennen vkonloput olisivat vaikka asuneet pihalla.
Kumma kun eivät voi soittaa kellekään kavereille että tapaisivat pihalla tms, kaipa sitä sitten 8-10v lapsilla on niin tarkat reviirit missä saa olla etteivät vielä kotitalojen läheltä liiku yksin, en tiedä.
Tää on ihan kamalaa:(((
Kommentit (58)
Joten suo se minulle etten heti la-aamustakin välttis ole intopiukkana lähdössä reippailemaan vaikka onkin omat lapseni kyseessä. Se ei myöskään tarkoita sitä ettenkö heidänKIN kanssaan ulkoisilisi mutta se ei nyt olutkaan tässä pointtini. Ja ihan vain pikkuhuomiona, siinähän olisimme juuri niitä ohjelmakoordinaattoreita jos retkelle heidän kanssaan lähtisimme. Ja toinen pikkuhuomio, minulla on sellainen pikkuolettamus että pikkulapsivaiheen ohi mentyä lapset kykenevät ulkoilemaan myös ihan ilman vanhempiaankin, jopa haluavat sitä. ap
Jos, ette itsekkään ulkoile. Miksi vaadit sitä lapsilta? Varmasti lähtevät mielellään, jos vanhemmatkin lähtevät esim. retkeilemään.
Kykenevät, mutta, jos teet siitä pakon niin ei varmasti huvita. Oletko sinä ainut joka ulkoilee viikolla? Miksi lapsenne kökkivät koko viikon sisällä? Ja miksi heidän pitää ulkoilla viikonloppuna, jos viikolla ulkoilevat, jos sunkaan ei tarvi?
Kaikki eivät esim nuku klo10n, nuokin heräävät viim klo07 ja klo10 on viimeistään tylsää ja pitää keksiä tekemistä jne.
Eli erittäin hyvä ajankohta lähteä ulos purkamaan sitä energiaa jos kerta sisälläkin vain yhtä valitusta ja vinkunaa ja tekemisen puutetta.
Ja toisekseen heillä on lämpimän aterian nälkä puoliltapäivin niin siihen sitten tultava jo sisällekin.
ap
että MIKSI sinne ulos pitää mennä lauantaina kello 10.
Lasten on hyvä ulkoilla. Pari tuntia päivässä on ihan minimi, mieluummin enemmän. Juu eiväthän he siitä ilahdu. Mutta kun se on kuule sitä vanhemmuutta justiin. Kuuluu työnkuvaan ottaa valitukset vastaan.
Itse väännän lasteni kanssa milloin mistäkin. En ikinä keksi heille viihdykettä, sen sijaan kyllä ikävästi rajoitan heidän elämäänsä kontrolloimalla tietokoneaikaa yms. asioita. Välillä pistän heidät pirtistä pihalle saamaan happea vaikkeivat luonnollisesti siitä ilahdukaan. Laitan siivoamaan huoneensa, vaikka eivät tykkää.
Jos valittavat ettei ole tekemistä sanon että hienoa, kaikki luovat ajatukset syntyvät juuri noina hetkinä! Tarvittaessa lupaan järjestää siivoustyötä, jos ei tosiaan muuta tekemistä löydy.
Kuuntelen nurinat ja narinat, välillä ovien paiskomiset ja karjumiset.
Se on sitä niinsanottua vanhemmuutta
kun nimenomaan et kerran sinne halua mennä kello 10. Laita jotain pataruokaa hautumaan ja ulkoile niiden lastesi kanssa!
Mutta lasten olisi hyvä liikkua joka päivä vähintään kaksi tuntia. Senkin vuoksi ulkoilu on tärkeää. Harvalla lapsella tuo liikuntamäärä (ilman säännöllistä liikuntaharrastusta) viikottain täyttyy, ellei ole viikonloppuisin yhtään ulkoilemassa, tai vaikka uimahallissa jne. Mutta itsekin muistan kuinka vastenmielistä joskus lapsena se uloslähteminen oli, varsinkin jos ei ollut kaveria. En ollut mikään innokas pihapelien pystyyn laittaja niinkuin tuo omani nykyään on.
Ei kai tuo aikuisillekkaan pahasta ole?
He eivät ulkoile tuntikaupalla arkisin, vaan koulujen välitunnit ja kotimatkat eli n.800m/suuntaansa.
ap
kun nimenomaan et kerran sinne halua mennä kello 10. Laita jotain pataruokaa hautumaan ja ulkoile niiden lastesi kanssa!
jos annat viettää koko viikonlopun ruudun ääressä. Aivothan siinä menee ylikierroksille, ja tulee vielä riippuvaiseksi peleistä. Eristäytyvät kavereistaan.
Tunti päivässä ruutuaikaa ihan sopiva, käsittää sekä tv:n että pelit. Mutta kuinka moni tuohon pystyy, kysyn vaan? Loppuaika muuta touhua, kotitöitä, lautapelejä, korttipelejä, ja sitä elintärkeetä ulkoilua.
ei heidän.
He voivat kysyä, että miksi sinä ulkoilet vain vieraiden lasten kanssasi, etkä omiesi ollenkaan.
Sitäpaitsi jos kyse on päiväkodin ulkoilusta, niin sehän on lähinnä paikallaan seisomista, joten hyvää tekisi sinullekin jokin raikas metsäretki tms. Ainakin näiden kirjoitusten sävystä päätellen! Purkaisit vähän kiukkua.
Ja ne lapset vonkuu varmaankin nimenomaan huomionpuutetta.
Kaikki eivät esim nuku klo10n, nuokin heräävät viim klo07 ja klo10 on viimeistään tylsää ja pitää keksiä tekemistä jne. Eli erittäin hyvä ajankohta lähteä ulos purkamaan sitä energiaa jos kerta sisälläkin vain yhtä valitusta ja vinkunaa ja tekemisen puutetta. Ja toisekseen heillä on lämpimän aterian nälkä puoliltapäivin niin siihen sitten tultava jo sisällekin. ap
että MIKSI sinne ulos pitää mennä lauantaina kello 10.
Ulkoilemaan vielä kymmeneltä. Miksi kuvittelet lastesi haluavan. Voihan sinne ulos mennä sen ruuan jälkeenkin...
joilla ulosmenoa voisi innoittaa ja jätetään se ihmettely vähemmälle?
esim. jonkun heille mieleisen pihapelin hankkiminen johon innostuisivat?
Mielestäni tuonut jo esille sen ettei tässä ole kysymys ns vanhemmuuden puutteesta, siitä etteikö vanhemmuuteen kuuluisi myös ne lasten nurinoiden vastaanottamiset jne.
Ihan on siis tuttua kauraa kaikki nuo jutut mitkä mainitsit, sen kuuleminen kuinka "Ville" saa kyllä sitä ja tätä ja "se ja se pelaa joka päivä" joten miksei me jne.jne
Meillä esim pleikkaa sa pelata 1 päivänä arkisin sen jälk kun on läksyt tehty sekä vkonloppuisin max2h/pvä.
Olen myös ikärajojen noudattamissa tarkka, riittävän yöunen merkitystä ei voi liikaa painottaa, hampaat pestään päivittäin ja täysksylitoliapurkkaa jauhettu 1v ikäisestä joka aterian jälk ja plaaplaaplaa esimerkkejä tästä "vanhemmuuteni toimimisesta" voisin antaa rivikaupalla.
MUTTA kun se EI ollut se pointti ja huokaus!!
ap
Lasten on hyvä ulkoilla. Pari tuntia päivässä on ihan minimi, mieluummin enemmän. Juu eiväthän he siitä ilahdu. Mutta kun se on kuule sitä vanhemmuutta justiin. Kuuluu työnkuvaan ottaa valitukset vastaan.
Itse väännän lasteni kanssa milloin mistäkin. En ikinä keksi heille viihdykettä, sen sijaan kyllä ikävästi rajoitan heidän elämäänsä kontrolloimalla tietokoneaikaa yms. asioita. Välillä pistän heidät pirtistä pihalle saamaan happea vaikkeivat luonnollisesti siitä ilahdukaan. Laitan siivoamaan huoneensa, vaikka eivät tykkää.
Jos valittavat ettei ole tekemistä sanon että hienoa, kaikki luovat ajatukset syntyvät juuri noina hetkinä! Tarvittaessa lupaan järjestää siivoustyötä, jos ei tosiaan muuta tekemistä löydy.
Kuuntelen nurinat ja narinat, välillä ovien paiskomiset ja karjumiset.
Se on sitä niinsanottua vanhemmuutta
MISSÄ minä sanoin etten ulkoile omieni kanssa LAINKAAN??????
ap
ei heidän.
He voivat kysyä, että miksi sinä ulkoilet vain vieraiden lasten kanssasi, etkä omiesi ollenkaan.
Sitäpaitsi jos kyse on päiväkodin ulkoilusta, niin sehän on lähinnä paikallaan seisomista, joten hyvää tekisi sinullekin jokin raikas metsäretki tms. Ainakin näiden kirjoitusten sävystä päätellen! Purkaisit vähän kiukkua.
Ja ne lapset vonkuu varmaankin nimenomaan huomionpuutetta.
He eivät ulkoile tuntikaupalla arkisin, vaan koulujen välitunnit ja kotimatkat eli n.800m/suuntaansa. ap
800mx2 on kävellen+ odotus ennen, kuin kellot soi n. 30 min. vläitunnit 1-1,5h.
Tulee n. 2tuntia+ liikunta tunnit päälle. Kannattais kyllä panostaa enemmän arki ulkoiluun/liikuntaan, jos eivät vapaa ajalla ulkoile yhtään esim. kävellen kaupppaan tai kirjastoon niin saavat viikolla ihan riittävästi ulkoilua.
Taitaa teillä perheenä olla se ongelma, että, kun äiskä seisoo pihalla 4 tuntia töissä, niin ulos ei mennä vapaalla sitten yhtään, eli ulkoilu on kammottavaa pakkoa jota tulee karttaa...
Vai mitä?
Jos kerran ulkoilet niiden lastesi kanssa kuitenkin tarpeeksi viikonloppuna niin he voivat hyvin jäädä sisään aamukymmeneltä lauantaina.
Minä työskentelen ulkoilupainotteisessa päiväkodissa jossa ulkoillaan säästä ym huolimatta ja todellakin suureksi osaksi muualla kuin siinä pk pihalla.
Toisekseen kummasti tämän palstan vahverot saavat aikaan vähintäänkin pienoisen ärtymyksen tunteen joka sitten ehkä näkyy lopulta kirjoituksissa, on se kumma miten täällä ei ikinä pysytä asiassa eikä aina edes ihan sen vieressä ja aletaan jauhamaan syttä ja savea.
Ja luulenpa että lapseni saavat huomiota aikalailla enemmän kuin vaikkapa sinun lapsesi, teen 6h työpäivää ja lisäksi korkeintaan 4-päiväistä työvkoa.
ap
ei heidän.
He voivat kysyä, että miksi sinä ulkoilet vain vieraiden lasten kanssasi, etkä omiesi ollenkaan.
Sitäpaitsi jos kyse on päiväkodin ulkoilusta, niin sehän on lähinnä paikallaan seisomista, joten hyvää tekisi sinullekin jokin raikas metsäretki tms. Ainakin näiden kirjoitusten sävystä päätellen! Purkaisit vähän kiukkua.
Ja ne lapset vonkuu varmaankin nimenomaan huomionpuutetta.
MISSÄ minä sanoin etten ulkoile omieni kanssa LAINKAAN?????? ap
ei heidän. He voivat kysyä, että miksi sinä ulkoilet vain vieraiden lasten kanssasi, etkä omiesi ollenkaan. Sitäpaitsi jos kyse on päiväkodin ulkoilusta, niin sehän on lähinnä paikallaan seisomista, joten hyvää tekisi sinullekin jokin raikas metsäretki tms. Ainakin näiden kirjoitusten sävystä päätellen! Purkaisit vähän kiukkua. Ja ne lapset vonkuu varmaankin nimenomaan huomionpuutetta.
Jos kerran viikolla lapsesi eivät ulkoile koulun ulkopuolella ja viikonloppuisin sinä et ulkoile, kun olet viikolla 4h päivässä ukona?
Onko sinulla ajatus, että aina pitäisi olla sunnuntai ja kodin harmoninen ja mukava paikka, jossa kaikki viihtyvät?
Jari Sinkkonen on kirjoittanut hyviä kirjoja vanhemmuudesta. Suosittelen myös Keijo Tahkokallion kirjaa kotipesän lämpöä etsimässä.
Konfliktit ovat välttämättömiä lapsen kehitykselle. Ilman niitä ei kehity pettymyksensietokykyä eikä taitoa selvitä elämästä.
Mieti millaisia aikuisia kasvaa lapsista, joille vanhemmat aina toimivat ohjelmakoordinaattoreina?
Elämä tulee vastaan kuin tiiliseinä kun toteavat, että töissä pakotetaan tekemään juttuja, joista ei tykkää. Eikä pomo keksi viihdykettä vaikka kuinka olisi tylsää.