Mitä tehdä 6-vuotiaan pojan kanssa, koiranpennun muovipussiin sulkeminen oli viimeinen pisara
Minä ja mieheni erosimme 4kk sitten ja asumme erillämme. Meillä on kaksi poikaa, 3v ja 6v. Emme koskaa ole tapelleet lasten edessä, mitä nyt pientä kinastelua. 6v poikamme on aina ollut isänsä kanssa hyvää pataa ja hän murtui erouutisesta. Ei niinkään erosta, mutta siitä että isä muuttaa pois. Olemme puhuneet poikien kanssa tilanteesta ja 4v ei sitä niinkään ymmärrä, tajuaa että isän luokse saa mennä aina kun haluaa.
6v poikamme muuttui hiljaiseksi ja vetäytyi itseensä. Ehdotin exälle, että poika muuttaisi hänen kanssaan asumaan. Emme kuitenkaan loppujen lopuksi halua erottaa veljeksiä eromme takia, en halua että koko perhe hajoaa. Meillä on exän kanssa hyvät välit, pystymme puhua asioista ja 6v on monesti ollut hänen luonaan yötä (ei vain joka toinen vklp, vaan arkisin silloin tällöin). Poika selvästi ikävöi isäänsä.
Eskarissa minulle kerrottiin, että 6v on muuttunut aggressiiviseksi; lyö ja potkii muita lapsia, tönii, viskoo ruokaa ja hakkaa hoitajia. Puhuin pojan kanssa asiasta ja hän kielsi kaiken. Eskarissa tiedetään tilanteestamme, mutta siitä ei sen enempää olla puhuttu. Pian 6v muuttui myös aggressiiviseksi kotona; tönii 4v:ta, vie lelut, sammuttaa valot ja lukitsee huoneeseen. Pojat ovat yhdessä puhuneet koirasta jo jonkin aikaa, pitävät lelukoiria oikeina ja haluavat viedä ne ulos. Ajattelimme exän kanssa, että koiranpentu auttaisi 6v:ta saamaan ajatukset pois ahdistuksesta, joten hankin meille koiran. Käytämme sitä yhdessä ulkona ja pojat nauttivat uudesta perheenjäsenestä, koira on nyt 14vk saksanpaimenkoira. Tätä kesti viikon. Katoin pöytää valmiiksi iltaruokaa varten, kun 4v tuli sanomaan että "hauva on ihan hiljaa pussissa". Mietin, että mitä ihmettä. Menin poikien huoneeseen, 6v oli laittanut pennun muovipussiin ja sanoi istuvansa koiran päälle.
Mitä minä tässä tilanteessa teen, olen avuton! Vienkö lapsen psykiatrille, otanko exän takaisin luoksemme asumaan, MITÄ TEEN? Olenko tehnyt erolla omasta lapsestani hirviön?
Kommentit (33)
olisi hyvä että isä, äiti ja poika osallistusi perheterapiaan.
Oletteko keskustelleet pojan kanssa erosta?
Olet.
Olette murtaneet pojan maailman ja hän on saanut niin ison haavan mieleensä ja perusluottamukseensa, että te aikuiset ette sitä edes ymmärrä!!
No perheneuvolaan ny kumminkin aluksi ennen mitään psykiatria
on kunnossa. Pelkään, että kun käännän selkäni niin 6v tekee jotain pahempaa koiralle tai 4vuotiaalle. Mutta jos annan koiran pois, särjen pojan sydämen taas... poikien kanssa on puhuttu erosta paljonkin
ap
terapia tai perheneuvola ei pysty poistamaan sitä pahaa olo, joka lapsella on tullut tuon perustavaalaatua olevan elämänmuutoksen takia. Se ei poista sitä muutosta.
Milloin vanhemmat alkaa tajuamaan, että ero voi todella ihan oikeasti tehdä niin pahaa jälkeä lapseen, että sitä ei enää mikään korjaa??
siitä, että olette erollanne aiheuttaneet pojan käytöksen.
Perheneuvola tai psykiatri on kiva ja helppo keino ulkoistaa oma syyllisyys... "ollaan ainakin apua haettu, se nyt (lapsi) on tommonen"
enemmän isänsä luona, ainakin näin aluksi. Miksi muuten ette ole jakaneet poikien aikaa vai oletteko? Kuulostaa siltä, että poika tarvitsisi enemmän isäänsä. Juttele pojan kanssa, mikä auttaisi ja mikä yleensäkin vikana, haluaisiko viettää aikaansa enemmänkin isänsä kanssa.
pojan puolesta :'(
Aina tulee olemaan ikävä johonkin suuntaan ja rikkinäinen olo vaikka kuinka jakaisitte :(((
Ottaisiko kasvattaja koiran takaisin? Ihmettelen, että olet ottanut aggressiiviselle lapselle eläimen, etenkin kun lapset ovat noin pieniä. Eihän sellainen millään tule toimimaan.
Lapsille kannattaa hakea apua vaikka perheneuvolan kautta.
Lasten oireilu erotilanteessa on normaalia, mutta tuo aggressiivisuus kuulostaa jo sen verran pahalta, että ammattiapu voisi olla lapselle paikallaan. Samalla saat itse neuvoja, kuinka toimia. Tsemppiä, muuta ei voi toivoa :/
on kunnossa. Pelkään, että kun käännän selkäni niin 6v tekee jotain pahempaa koiralle tai 4vuotiaalle. Mutta jos annan koiran pois, särjen pojan sydämen taas... poikien kanssa on puhuttu erosta paljonkin
ap
Sun hirviös tulee muuten tappamaan sen tahalleen tai vahingossa ja se on vielä paljon huonompi asia.
Johonkin terapiaan teidän täytyy ehdottomasti hakeutua mutta koiralle uusi koti joka tapauksessa.
Tuohan on järkyttävä eläinsuojelurikos, vaikka lasta ei siitä voi vastuuseen saattaakaan.
Noin ei lasta voi ikinä kohdella. Jos joku vanhempi kasvattaa noin lapsia, niin on itse psykiatrin tarpeessa ja lapset huostaanoton.
ottais tuon lapsen lähihuoltajuuteen, jos kerran pärjää paremmin hänen kanssaan. Ei se tarkoita veljesten erottamista, voivat silti olla läheisiä. Suojele koiraa pojalta.
Voit myös kokeilla opetusmielessä laittaa lapsen päähän muovipussin hetkeksi ja kysyä sitten että miltä tuntui yrittää hengittää. Ja että teet saman hänelle joskus nukkuessa jos huono käytös toistuu.
Kokeilee sitä pian muuten myös pikkuveljeensä :-(
Noin ei lasta voi ikinä kohdella. Jos joku vanhempi kasvattaa noin lapsia, niin on itse psykiatrin tarpeessa ja lapset huostaanoton.
joku raja huomionhaullakin. On eri asia että on paha mieli, kuin satuttaa koiranpentua.
ihan vaan siksi, että 14 vkoinen sakemanni on jo fyysisesti sen verran iso, ettei 6vee laita sitä muovipussiin...
psykopaattien lapsuuteen kuuluu mm. eläinten kiduttaminen
Kuka se 4v on? Kerrot aluksi, että teidän lapset on 3v ja 6v?
Kohta lapset onkin tyttöjä ja koira muuttuu beagleksi ;)
Mutta anna se koira pois jos on vielä hengissä.