Olenko äidileni velkaa sen että kerron ennen hänen kuolemaansa

pitäisi olla vihainen koko loppu elämä ja katkeroitua noin pahasti kuin ap.



Kyllä minunkin äitini oli välinpitämätön, laittoi itsensä ja miesystävänsä monesti lapsiensa edelle kun olimme teini-ikäisiä. Ei ollut läsnä, ei tukenut yms.



Silti en vihaa äitiäni, en ole katkera, olen antanut anteeksi ja olemme hyvissä läheisissä väleissä. Enkä minäkään varmasti ole ollut maailman ihanin ja helpoin lapsi.



Jos ap on nyt tosissaan, niin kaikki ei ole hänellä kunnossa. Hakeudu hoitoon.

ja käytti rahojaan siihen, vaikka olisi voinut kustantaa meille lapsille vähän kivempia ja muodikkaampia vaatteita esimerkiksi. Saimme hävetä koulussa vanhanaikaisia farkkujamme. Kun sain esikoisen, ei äiti tullut sitä hoitamaan kaverina vaan lähti miehensä kanssa ulkomaille kahdeksi viikoksi. Olisin tarvinnut apua, koska olin väsynyt synnytyksestä ja mies ei voinut pitää isyyslomaa. Mutta ei, ei perunut matkaansa, vaikka pyysin. Monta muutakin syytä on. Mädäntykööt yksiöönsä

Tää ei mun mielestä kuulosta vielä lainkaan pahalta...luulin, että mies oli hakannut teitä juovuksissa tms. Ei munkaan äiti ole meillä ollut mua auttamassa yhdenkään synnytyksen jälkeen (eikä juuri muutenkaan - lapsia hän on hoitanut ehkä kaksi kertaa ja vanhin on jo tokalla). Jos nämä olivat ne pahimmat syyt, vaikutat hieman kohtuuttomalta mutta toisaalta - omapahan on elämäsi. Lapsesi eivät valitettavasti pysty vielä valitsemaan, saavatko mummon vai eivät.

tajusin juuri, että tämän on pakko olla provo :)! Ei kukaan aikuinen kitise äidilleen siitä, että äiti lähtee ulkomaille parin viikon reissuun eikä peru matkaansa lapsenlapsen syntymän johdosta....eihän?

en lepää ennen kuin olen kostoni saanut ja elämässäni on sisältö, kostaa äidilleni. Paljon olen saanut, kun ymmärsin että äitini on syyllinen kaikkeen paskaan elämässäni. Olen suorastaan kasvanut ihmisenä ja voin huomattavasti paremmin nyt, kun ymmärrän että kaikki on äitini syytä ja minussa ei ole mitään vikaa. Olen miljoona kertaa parempi äiti ja ihminen, mitä minut synnyttänyt saastakasa on.

Sinun on ap hyvä miettiä, että lapsesi saattavat tulevaisuudessa ajatella samanlailla....kohde vain on eri. Tuli vain mieleen....Mutta provohan tämä on, pakko olla!

Jos vuosikausia joka päivä on tietyn näytelmän katsoja kyllä se vaikuttaa syvästi sielun sopukoihin. Täällä kehotetaan antamaan anteeksi just like that!



Eihän se niin mene! Ap:llä pitäisi olla syy antaa anteeksi -eikö? Äitisi ei voi pyytää, koska ei ehkä tiedä miksi vihaat häntä.



Usein lapset syyttävät äitiä kaikesta kun eivät tajua isän roolia ja valtaa äidin käyttäytymiseen. Niin kävi hieman minullekin. Jossain vaiheessa tajusin ettei äitini kyennyt oman lapsuutensa/avioliittonsa takia nousemaan isääni vastaan eikä siis olemaan vahvana lastensa puolesta. Onneksi tajusin joskus ja silloin kuuli ukko kunniaansa!



Kerro äidillesi palapalalta kaikki et tajuaa syyn. Vasta silloin näet todellisen äitisi. Hänelläkin saattaa olla syitä, joita sinä et voi millään ymmärtää. Onko äitisi lapsuus verrattavissa omaasi? Äitisi naisen malli? Joka tapauksessa se helpottaa itseäsikin nyt ja myöhemmin!:))

Jos kertoisit nyt, voisitte ehkä sovittaa välinne. Jos kerrot, kun hän on jo lähellä kuolemaa et saavuta muuta kuin että lisäät hänen kärsimystään. Olisiko sinulla sitten parempi mieli?

Mieti miltä sinusta tuntuisi, jos oma lapsesi hylkäisi sinut.

ja poistettava kaikki sukulaiset fb-kavereista, niin tietoja minusta ja lapsista ei kulje äidilleni sitäkään kautta.

on oikeasti resursseja olla lapsillesi hyvä äiti? Hanki apua

pidä häneen yhteyttä, en kerro, lyön luurin korvaan ja uhkaan tehdä rikosilmoituksen jos ämmä vielä soittelee. Ja syy: äitini asetti aviomiehensä hyvinvoinnin lastensa hyvinvoinnin edelle, ei sellainen saastakassa ansaitse olla edes mummo. Mädäntyköön yksiöönsä.

mutta ilman anteeksiantoa ja itsesi armahdusta (en ole uskovainen) myös sinä mädännyt vihaasi. Ehdottomasti opettelet antamaan äidillesi anteeksi, teki hän sitten mitä vain. Olet hänelle rehellinen ja annat mahdollisuuden hyvittää pahat tekonsa. Voi olla ettei hän sitä tee mutta antamalla tilaisuuden ja ennen kaikkea itse anteeksi vapautat itsesi tuosta vihasta. Nyt olet riippuvainen äidistäsi ja tuntemastasi vihasta, eli et voi elää edelleenkään hyvinvoivana omaa elämääsi. Katkeruuteen kuolee ja oma elämä jää elämättä.

tosiaan ap- kaikki selvittämätön "saasta" siirtyy lasten taakaksi. Vain purkamalla oman vihan ja katkeruuden voit itse olla parempi äiti. Lapsia ei teeskentely auta. Tää on sitä mitä ennen sanottiin et isien pahat teot siirtyivät kolmentaan ja neljänteen polveen- sun lapset kasvavat vihassa ja katkeruudessa ja se pilaa heidän elämänsä- eivätkä he edes tiedä miksi. VASTUU on SINUN!!!

tollanen omanapaisuus ja pahuuden kaasvatushan on ihan pimeetä. herää nyt hyvä ihminen, kato peiliin ja päästä valo elämääsi. omat lapsesi kärsivät ja saavat huonolla tuurilla tuon sairaan elämänkatsomuksen itteensä :(

samoat mietteet kuin monilla aikasemmilla vastaajilla..

(Lapsia ei tehda etta mummot

niita hoitaisi vaikka aiti olisi kuinka vasynyt. Lapsella on kaksi vanhempaa isa ja aiti jotka lapsen hoitavat. Ei sen mummon todellakaan tarvii perua omaa matkaansa kun sina olet vasynyt ja tarvitset apua lastehoitoon. Asenteesi on aika agressiivinen ja toisaalta sen ymmarran jos "isasi" on ollut alkoholisti. Miksi et halua viettaa aikaa aitisi kanssa niin sen voit kertoa aidillesi ystavallisesti. Turha uhoominen ja rayhaaminen ei johda mihinkaan. Ehka aitisi saa ajateltavaa kun kerrot asian rauhallisesti...ja tajuaa mita on tullut tehtya. )

Täällä on moni elänyt niin pumpulisen lapsuuden (ja hyvä niin) ettei heillä ole mitään tajua millaista se voisi olla. Ap:n mainitsemat asiat ovat varmasti se jäävuoren huippu. Ihan oikein ap.

Täällä on moni elänyt niin pumpulisen lapsuuden (ja hyvä niin) ettei heillä ole mitään tajua millaista se voisi olla. Ap:n mainitsemat asiat ovat varmasti se jäävuoren huippu. Ihan oikein ap.

Tarkoitat siis, että nyt ap:n kannattaa toistaa sama omille lapsilleen? Nuo kirjoitukset ovat nimittäin todella pelottavia....Eikö ap:n juuri pitäisi ymmärtää, miten väärin äidit voivat toimia ja toimia itse erilailla?

niin suuri kivi on varmasti vierähtänyt sydämeltäsi.



Uskon, että vielä suurempi kivi vierähtää, jos hyväksyt äitisi vaillinaisuuden, annat anteeksi ja hylkäät katkeruuden.



Jos jatkat vihanpitoasi, niin äitisi tavallaan voittaa, koska viha näivettää sinut sisäisesti, huonontaa elämän laatua ja konkreettisesti lyhentää myös elämääsi.