Lue keskustelun säännöt.
Alan vaalia suomen kieltä. Puhun nykyään mm. paukkumaissista popcornin sijaan
21.09.2011 |
perunalastuista, maissilastuista jne.
Etenkin elintarvikkeissa yritetään väkisin tarjota ulkomaanväännöksiä. Miksi? Onko esim. broccoli jotenkin parempaa kuin parsakaali?
Kommentit (40)
Ei sitä voi estää. Toki käytän itsekin mieluummin suomenkielistä vastinetta. Mutta ei ne suomennokset ole aina mennyt läpi, vaan kansa puhuu autosta, radiosta tai deodorantista, ei hyrysysystä, singosta tai raikasteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanon usein broccoli, koska täällä Suomessa syön sitä vain harvoin mutta muutama vuosi sitten Briteissä asuessani sitä oli varmaan joka päivä aterialla. Ei vaan aina tule suomeksi sana mieleen.
ja lainasanojen väliltä.
Kyllä sipsit ja popcornit ovat tulleet jäädäkseen, ei juuri kukaan käytä perunalastut ja paukkumaissit -sanoja. Ja minkä väännöksen pizzalle keksisit enää suomen kielestä?
ethän? Huolitellussa ja vaalitellussa kielessä lyhenteitä käytetään vain erityisestä syystä. Onko sinulla nyt varmasti sellainen?
Vai riippuko murrealueesta?
Muroista puhun myös ennemmin kuin cornflakeseista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt on taas pitkän tauon jälkeen alettu kääntää rotujen nimiä suomenkielelle. Jostain syystä osa rotujärjestöistä vastustaa tätä ankarasti, mutta samalla tavalla rodut on käännetty useimmissa maissa.
Eihän esim. suomen pystykorvakaan ole sillä nimellä muualla kuin Suomessa.
Suurimmalle osalle esim. bretagnenbassetti hahmottuu paremmin kuin basset fauve de bretagne.
Moniko edes osaisi lausua oikeaoppisesti tuon ranskalaisnimen?
Suurimmalle osalle esim. bretagnenbassetti hahmottuu paremmin kuin basset fauve de bretagne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten välttää myös semmoisia lainasanoja, kuin äiti, herne, kuningas, peruna ja vaikkapa kaikkien viikonpäivien nimiä.
nyt on taas pitkän tauon jälkeen alettu kääntää rotujen nimiä suomenkielelle. Jostain syystä osa rotujärjestöistä vastustaa tätä ankarasti, mutta samalla tavalla rodut on käännetty useimmissa maissa. Eihän esim. suomen pystykorvakaan ole sillä nimellä muualla kuin Suomessa. Suurimmalle osalle esim. bretagnenbassetti hahmottuu paremmin kuin basset fauve de bretagne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se käänny kovin kätevästi: matalajalkainen ajokoira.
Ranskassa ties kuinka monesta alueellisesta ajokoirasta ja niiden eri väri- ja karvamuunnoksista on historiallisesti bassetversioita. Esim. juuri tuosta fauve de bretagnesta, griffon vendeeneistä, artesien normandista ja bleu de gascognesta löytyy bassetversioiden edustajia runsaasti Suomestakin.
Positiivista kuitenkin, että uusissa nimikäännöksissä on "bassetTI", ennen "basset". :-)
nyt on taas pitkän tauon jälkeen alettu kääntää rotujen nimiä suomenkielelle. Jostain syystä osa rotujärjestöistä vastustaa tätä ankarasti, mutta samalla tavalla rodut on käännetty useimmissa maissa. Eihän esim. suomen pystykorvakaan ole sillä nimellä muualla kuin Suomessa. Suurimmalle osalle esim. bretagnenbassetti hahmottuu paremmin kuin basset fauve de bretagne.
Pitääkin ottaa tuo itsekin käyttöön kun kuusivuotias epäselvä puhujamme ei selviä corn flakes -sanasta niin että kukaan voisi ymmärtää mitä hän pyytää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai pitäiskö vetää joku aikaraja, mitä edeltäviä lainasanoja ei tarvikaan kääntää, koska ne ovat jo niin vakiintuneet jokapäiväiseen kielenkäyttöön?
en näe syytä panostaa erityisen huoliteltuun ja vaaliteltuun (mikä ihmeen sana tämä on?) kieleen joka ikinen hetki arkielämässä tai netissä. Virallisissa yhteyksissä sitten enemmän.
Muistathan sinä kirjoittaa kauppalistaan "kiepporaikastin" jos haluat uuden roll-on deodorantin? Käytäthän töissä sähkälehitutähystintä etkä elektronimikroskooppia? Puhuthan hitueliöistä etkä mikrobeista?
ethän? Huolitellussa ja vaalitellussa kielessä lyhenteitä käytetään vain erityisestä syystä. Onko sinulla nyt varmasti sellainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuthan hitueliöistä etkä mikrobeista?
eikö tuo deodorantti voi olla yksinkertaisesti "hajunsyöjä"
tupla. Siis yhteyksissä kuten "tuplajuusto", "tuplasuklaa", jopa "tuplasuihku" -sanaa näkyy asuntoilmoituksissa. Sehän on suoraan jenkkienglannista "double cheese" jne.
Ja tälle on tosi vaikeaa keksiä mitään yhtä näppärää suomenkielistä nimitystä. Mua vain sattuu rasittamaan tämä käännös yli kaiken.
Kun olin pieni, meillä tehtiin muffinsseja, ei muffineja. Vielä pahempaa on silti nykyinen käännös kuppikakku (cupcake), mikä käsittääkseni on ihan sama asia sekin.
Vai pitäiskö vetää joku aikaraja, mitä edeltäviä lainasanoja ei tarvikaan kääntää, koska ne ovat jo niin vakiintuneet jokapäiväiseen kielenkäyttöön?
Itse olen oppinut suomentamaan sivistyssanoja jo niin, ettei ole vaikeaa puhua esimerkiksi voimavaroista eikä resursseista, tasapainosta eikä balanssista, järjestelmästä eikä systeemistä....
se on ensimmäinen sana, jolla parsakaalin opin :).
Samoin hummeri on lobsteri.
Yritän kyllä välttää tuota, mutta aina välillä lipsahtaa. Vietin siis osan lapsuudstani jenkeissä. Ihan suomenkielinen olen, suomalaisperheestä. Mutta tietyt asiat tulevat ekana mieleen enkuksi edelleen nytkin. Yleisesti ottaen ne, joita ei Suomessa 70-luvulla/80-luvun alussa sitten taas ollut (= ei tullut suomen kielessä esille). (Mm. puuman kuvasta ekana tulee cougar, jonka sitten käännän. Sama chipmunk'it. - nämä tiedostin kun luin lapselle kuvakirjaa, jossa on aina yksi eläin per sivu ja tarkoitus oli sanoa, mikä eläin tässä on. 2Ja tässä kulta on puuma")