Lue keskustelun säännöt.
Pelkään että kuolen ja lapset annetaan isälleen
19.09.2011 |
Isällä täysin erilaset näkemykset ja arvot... Ei koskaan jutustele tai leiki lasten kanssa ja suhtautuu melkeinpä vihamielisesti esikoiseen. Aina jos kuopus inahtaa niin ärjäisee mitä teit x?! Jos ovat myöhässä syyttää esikoista vaikka tämä nousisi aamulla reippaasti sängystä, pukeutuisi, kävelisi reippaasti :( tuntuu että purkaa kaiken oman paskan olonsa esikoiseen. Asumme erillään, minulla ei ole mitään sairautta tai muuta jonka takia voisin kuolla vaan kun sitä ei koskaan voi tietää koska kuolee niin se välillä vaivaa että miten lasten kävisi.. Olenko ihan outo vai ajatteleeko kukaan muu koskaan vastaavaa??
Kommentit (5)
asutaan vielä miehen kanssa yhdessä ja elämä on kohtalaista, mutta tosiaan miehen arvot on todella erilaiset ja on kaiken kukkuraksi eri maastakin kotoisin. On enemmän kuin todennäköistä, että jos kuolisin, mies muuttaisi lasten kanssa kotimaahansa ja lapset kasvattaisi anoppi omine metodeineen.
koko ajatus on niin kylmäävä, että en kestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä ei edes tapaa lastansa.
Kaveri on varmuudeksi tehnyt jossain virallisella taholla paperit, siitä että mihin lapsi sijoitetaan jos hän sattuisi kuolemaan.
Isälle lapsi ei todellakaan voisi muuttaa.
Minulla on kaksi lasta entisestä liitosta ja olen uudestaan naimisissa. Ex-mies on alkoholisti.
Lasten ollessa vielä pieniä vannotin nykyistä miestäni, että jos kuolisin hän niin hän huolehtisi myös kahdesta vanhimmasta lapsesta. Heidän isästään kun ei moiseen olisi. Toki sinällään eri asia, että ex-mies on/oli oikeasti huoltajaksi sopimaton.
Nyt nuo lapset ovat jo aikuisia, joten tätä ongelmaa ei enää ole :). Tosin olen yrittänyt miehelle muistutella, että edelleenkin jos kuolisin niin parikymppisetkin tarvitsevat vielä tukea.
(Meillä on yhteisiä pieniä lapsi)
kelle ne lapset menisivät, jos itse kuolee. isälle tietysti jos olemassa, mutta muuten sen päättää kyllä sosiaali-ihmiset.
Varsinkin jos on syy miettiä asioita, sullahan on. En minäkään haluaisi tollaiselle miehelle lapsiani antaa. Tuleehan sitä kaikkea mietittyä, kun lapsiaan rakastaa ja heille haluaisi vaan kaikkea hyvää. Vaan tuskinpa sinä kuolet :)