Nuorille oli tarjolla itsetehtyjä lihapullia (kerma)kastikkeella ja perunamuussia.

Mutta ei toi nyt oikeasti vielä kerro mitään siitä millaista ruokaa nuoren kotona tarjotaan. Monesti vähän erilainen on tosi hyvää! Mun mielestä jopa miehen tekemät voileivät on paljon parempia kuin omatekemäni, koska tekee ne vähän eri tavalla. Ei sen kummempaa.



Olen kuullut useasti sen tarinan, kuinka lapsi kehui kylässä saamaansa kaupan kääretorttua, koska kotona saa vain omatekemää. Oli niin hienoa saada sitä kaupasta ostettua. Kumpi sitten oli parempaa "oikeasti"?

Jos muusi ja lihapullat olisivat herkullisia, ylistävät kehut tulisivat tietysti luonnostaan. Ja miksipä eivät hyvin tehtyinä olisi herkkua. Vaikka karppaan, niin kylässä mielelläni söisin. Kermaa kastikkeessa, muusissa voita ja lihapullatkin toivottavasti voissa valurautapannulla paistettu, nam.



Valehtelemaan en ala. Pullanleipojaa voin kiittää vaivannäöstä ja sanoa, että omatekoista pullaa ei saa juuri koskaan. En siis edes tykkää pullasta eikä se sovi ruokavalioon.

nuoret on kohteliaisuuttaan kehuneet hänen ruokaansa :D

vain siksi että kehutaan kaksinaamaisesti.

Huh huh...

Arvostan aitoja asioita, myös aitoa rehellisyyttä. En tarkoita sitä että pitää nyt morkata jos ei miellytä mut ei todella pidä kehua jos siihen ei ole aihettta!

ja osaisinpa itsekin tehdä tällaista. Oikeasti en välitä koko hiivapullasta. Mutta ei se ole minulta pois jos kehun ystävälle ja näin saan hänelle hyvän mielen. Samoin teen vanhalle äidilleni. Hänen lempiruokaa on kuivalihakeitto, mitä minä inhoan. Mutta en raski sitä vanhalle ihmiselle sanoa kun hän sen unohtaa joka kerta ja haluaa tarjota parastaan. Otan keittoa ja kehun, että onpa ihanaa ja osaisinpa itse tehdä yhtä maukasta. Vanha äitini on onnellinen monta päivää kehuista ja minä en sillä menetä mitään.

Mielestäni hyvää käytöstä on syödä jos tarjotaan vaikka ei nyt olisi niin mieluistaa tai hyvääkään Kiitokset kuuluu hyvään käytökseen, ei aiheeton kehuminen!

lapset kehuvat ruokiamme aina, ja kiittelevät. Vähemmän hyvin kasvatetut eivät niinkään. Itse pidän noita kehuja lähinnä hyvän käytöksen merkkinä, en ruuan erinomaisuutena. Vaikka tottakai niistäkin hyvä mieli tulee, opettakaa lapsillenne, että kylässä ruokaa kehutaan. Se kuuluu hyviin tapoihin.

You keep using that word. I do not think it means what you think it means

ja nuoret kehuivat ihan aiheesta :) Mikäpä on maistuvampaa kotiruokaa kuin lihapullat, kunnon soosi ja muusi?



Miksi joidenkin pitää tämäkin kääntää niin, että kehut olivat vain mielistelyä?

ja nuoret kehuivat ihan aiheesta :) Mikäpä on maistuvampaa kotiruokaa kuin lihapullat, kunnon soosi ja muusi?

Miksi joidenkin pitää tämäkin kääntää niin, että kehut olivat vain mielistelyä?

ja tulivat ihan oikeaan osoitteeseen mutten silti tajua ap:n pointtia eli miksi jostain lihapullakehuista pitää vääntää jotain analyysiä...

ettei ollut kotona kun sitä ruokaa kiiteltiin. vai luinko väärin? ketä siinä sitten kehututtiin? sitä ruokaa vai ruuanlaittajaa?

Mun lapsuudessa syötiin mielestäni aika lailla terveellisesti. Ei ollut usein mitään kermakastikkeita eikä lihaa leivitetty tms. rasvan kanssa hääräilty.



Mieheni kotona taas oli että mitä enempi kermaa, voita ja valkoista jauhoa sen parempi.



Eli jos hän saa kalapullia (emme syö lihaa), perunamuusia ja kermakastiketta on taivaissa. En todellakaan tee kermasooseja kuin max. kerran vuodessa.

Mistäs tiedät vaikka heidän äitinsä olisi kasvissyöjä ja tekisi aina pelkkiä luomupöperöitä ajatellen että heidän mussukat ei mitään lihapullia syö? Minun äitini oli vähän tällainen, joten perus lihapulla-nakkikastike-peruna ruokaa ei ollut melkein koskaan.

harva enää syö. Syödään katkarapuhöystöä, heseillään, syödään eineksiä etc.



Hyvä, että kelpasi! Meillä tytön kaveri sanoi, että meillä on kiva syödä, kun meillä on aina kaikkea erikoista, heillä on aina kotona samaa. Ja siis hänelle erikoista oli esim. kaalilaatikko, jota otti 3 kertaa, koska oli niin hyvää.

ihmisiä. Kytätään lasten sanomisia, että niistä voisi löytää jotain, millä voisi haukkua niiden vanhempia ja korottaa itseään taivaisiin, että minä se vasta olen hyvä äiti.

Meillä on lasten kaverit kehuneet monia asioita, mutta en ole koskaan miettinyt, että se varmaan tarkoittaa sitä, että niillä on asiat huonosti. Monet lapset ja nuoret ovat kohteliaita ja kehuvat siksi.

Toivottavasti minun nuoreni eivät ole sinun nuortesi kavereita. Vaikutat ikävältä ihmiseltä.

Aivan perusruokaa mutta tuumasivat, ei meillä vaan ole koskaan tällaista ruokaa, tulen tänne aina syömään.

Oliko ruokani epäterveellisempää vai mitä kun kommentit oli tuollaisia?

ehkäpä ruuassa oli jotain makuakin jos vertaa vaikka valmislihapulliin ja pussiperunamuussiin..

ylimielisenä, että tyttöni oli kuulemma kehunut heidän sörsseleitään ja hän nyt voisi antaa reseptin minulle kun tyttö niin sitä ihaili ja minä en kuulemma niin hyviä ruokia tee.

Olin vähän, että öö, anna pois. Kysyin sitten tytöltä, että tekisinkö nyt sitä ruokaa kun sain sen reseptinkin. Tyttö alkoi nauramaan ja sanoi, että ei ole ikinä syönyt niin kamalaa pöperöä, mutta kun se kaverin äiti on niin tiukkapipo ja ärsyttävä, että sitä pitää nuoleskella, että se ei koko ajan jäkättäisi ja rähjäisi. Siksi kuulemma kehuu aina sen sapuskoita.

harva enää syö. Syödään katkarapuhöystöä, heseillään, syödään eineksiä etc.

Hyvä, että kelpasi! Meillä tytön kaveri sanoi, että meillä on kiva syödä, kun meillä on aina kaikkea erikoista, heillä on aina kotona samaa. Ja siis hänelle erikoista oli esim. kaalilaatikko, jota otti 3 kertaa, koska oli niin hyvää.

ja pussiperunamuussia. Nyt voit liihoitella vähän aikaa orkuissa kun olet niin hyvä äiti. Nyt heti voi juosta naapurin Liisille juoruamaan, että ne Virtasen nuoret ei saa kunnon ruokaa kotona, onkohan niiden vanhemmat jotain alkkiksia.

mielistelleet tai pelänneet minua.

Kautta rantain kuulin asiasta. Minulle ei tosiaankaan ole tärkeetä mitä pöperöistäni ollaan mieltä. Ruoka nyt vaan oli niin perusruokaa, että reagoin kommenteihin. ap

ylimielisenä, että tyttöni oli kuulemma kehunut heidän sörsseleitään ja hän nyt voisi antaa reseptin minulle kun tyttö niin sitä ihaili ja minä en kuulemma niin hyviä ruokia tee. Olin vähän, että öö, anna pois. Kysyin sitten tytöltä, että tekisinkö nyt sitä ruokaa kun sain sen reseptinkin. Tyttö alkoi nauramaan ja sanoi, että ei ole ikinä syönyt niin kamalaa pöperöä, mutta kun se kaverin äiti on niin tiukkapipo ja ärsyttävä, että sitä pitää nuoleskella, että se ei koko ajan jäkättäisi ja rähjäisi. Siksi kuulemma kehuu aina sen sapuskoita.

harva enää syö. Syödään katkarapuhöystöä, heseillään, syödään eineksiä etc. Hyvä, että kelpasi! Meillä tytön kaveri sanoi, että meillä on kiva syödä, kun meillä on aina kaikkea erikoista, heillä on aina kotona samaa. Ja siis hänelle erikoista oli esim. kaalilaatikko, jota otti 3 kertaa, koska oli niin hyvää.

tämä tapaus kyseessä ;DDD

Minä en ainakaan ole ollut tyrkyttämässä reseptejä. Olen itse asiassa äärimmäisen huono kokki. Siksi teenkin yksinkertaisia ruokia, joita on helppo tehdä. Ilmeisesti kuitenkin tämän tytön äiti on sitten vielä huonompi kokki!!!

lapset kehuvat ruokiamme aina, ja kiittelevät. Vähemmän hyvin kasvatetut eivät niinkään. Itse pidän noita kehuja lähinnä hyvän käytöksen merkkinä, en ruuan erinomaisuutena. Vaikka tottakai niistäkin hyvä mieli tulee, opettakaa lapsillenne, että kylässä ruokaa kehutaan. Se kuuluu hyviin tapoihin.

Hienoa kun olet niin hyvä ja annat nuorille mahdollisuuden tavalliseen perheeseen ja arkeen. He ovat varmaan sinulle ikuisesti kiitollisia tästä.



Se on hieno tunne kun kokee olevansa parempi äiti kuin muut äidit ovat. Vaikka sen kokisi vain lihapullilla.

hienoa, että tarjoat hyviä arvoja lastesi kavereille. Tämä auttaa heitä pysymään hyvillä teillä, eikä heistä tule rikollisia.



Ls-ilmoituksenkin voisit tehdä heidän einesvanhemmistaan. Heidän on pakko olla jotenkin huonoja vanhempia.

WT-perheestä ja eivät ole ikinä maistaneet omatekemää ruokaa.



Kiitos sinun, he ovat pelastettuja.