Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lasten komentamisesta
12.09.2011 |
Olin koululla tilaisuudessa, jossa opettaja veti ekaluokkaa ja siellä oli myös vanhempia paikalla.
Opettaja joutui hieman vihaisella äänellä jämäkästi komentamaan lapsia, jotta sai heidät järjestykseen ja homman toimimaan.
Osa vanhemmista tuntui olevan järkyttyneitä siitä, että lapsille puhutaan käskevästi ja komennetaan ja äänen sävy voi tarvittaessa olla tiukka.
Itse olin tästä vanhempien reaktiosta vähän järkyttynyt. Onko niin, että nykyaikana ei uskalleta komentaa lapsia ja laittaa järjestykseen tarvittaessa vaikka vihaisella äänellä, jos muu ei auta? Ovatko vanhemmat todella sitä mieltä, että meidän kultamussukalle ei saa olla vihainen, vaikka se tekisi mitä tai olisi tekemättä jotain? Miten sitten ajatellaan, että koulussa homma toimisi? Ei ihme, että lapsia ei saada kuriin, jos opettaja koulussa on ensimmäinen, joka sen tekee.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (23)
asian suoraan ja supattivat keskenään, osan ilmeestä näki hämmästyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä sattuu suvussa olemaan tällaiset vanhemmat, jotka eivät _koskaan_ komenna lastaan tai kiellä tältä mitään. Esimerkiksi tutista luopuminen piti käydä hammaslääkärillä joka sitten kertoi lapselle miksi tutista pitää luopua, vanhemmat eivät siis itse voineet edes tässä asiassa pistää rajaa. Monessa muussakin asiassa ollaan ihmetelty onko se nyt niin vaikeaa kieltää lasta edes joskus tai pistää jotain rajoja. Nyt lapsi on 6v ja ylipainoinen, vanhemmat kantaa yötä myöten kaakaota yms. herkkuja lapselle jos tämä ei saa unta ja keksii sellaisia pyytää. Odotan järkytyksellä mitä lapsen koulun aloituksesta tulee...
toimiessani koulunkäynnin ohjaanana alakoulussa totesin moneen kertaan ihan saman asian. jos käytöshäiriöisille (ei diagnoosia tosin) opettaja tai ohjaaja piti kuria, eli komensi tiukemmin niin lapsi itki kotona ja äidit soittelivat rehtorille ja huusivat ja uhkasivat oikeustoimilla.
järkyttävää.
siis joka ei lastaan komentaisi. Outoa, että jollain luokalla on niitä useampia.
Mun ei tarvitse olla vihainen, koska mä olen nimenomaan jämäkkä ja käskevä. Ne ovat eri asioita, ja kun vihaisuus-linjalle kerran lähtee, sieltä on tosi vaikea palata oikean auktoriteetin käyttöön. SÄäli, että tuolle opelle oli käynyt niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhempia on aivan yllättävän paljon, erityisesti hyvin vanhana sen ainokaisensa saaneet vanhemmat tuntuvat melko usein olevan täysin kykenemättömiä kieltämään mitään lapsiltaan.
Ihan totta, että kun joitakin häiriköiviä muksuja komentaa niin ne kielivät kotona ja vanhemmat soittelee perään.
Toisin sanoen opettajan ammattitaito kyseenalaistetaan, vaikka lasta ei ole kotona kasvatettu.
Aikamoista touhua kyllä opettaminen nykyään on ja tämän mielipiteen jakavat monet kollegani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten ihmetellään kun koulussa on niin levotonta.
Luokkakoot on jo niin suuria että pakkohan siellä on jämäkästi kuria pitää että kaikki saavat opskelurauhan. Sääliksi käy opettajat kun on näitä ylihysteerisiä vanhempia.
miten erotat vihaisen ja jämäkän äänen?
oletko varma, että opettaja oli vihainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis joka ei lastaan komentaisi. Outoa, että jollain luokalla on niitä useampia.
Mä en tunne yhtään tollasta vanhempaa, siis joka ei lastaan komentaisi. Outoa, että jollain luokalla on niitä useampia.
joitten mielestä "ulkopuoliset" eivät saa omaa lasta komentaa vaikka itse komentaisivatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen sitä työtä tehnyt erityiskoulussa.
Kuitenkin taidan jättää väliin, koska vanhemmat, varsinkin äidit voi olla hankalia ja lapset voi puhua ihan mitä tahansa vanhemmille.
Lapsiin on pakko koskea, koska eivät tottele sanaa.
Monella adhd ja oopimisvaikeuksia. Kesken tuntia pörräsivät ja yrittivät ovesta ulos.
Tykkään työstä, mutta koen sen vaaralliseksi omalta kannaltani.
Huutaa ei saa, mutta tiukka on pakko oltava.
että vanhemmat olettavat opettajien olevan vähän vieraskoreita silloin kun vanhempia on paikalla. Jos sitten opettaja korottaa tällaisessa tilanteessa ääntään, vanhempi voi olettaa, että hän on normaalisti vielä paljon kovaäänisempi silloin kun muita aikuisia ei ole kuulolla.
Ainakin itse huomaan joskus reagoivani vieraan aikuisen käytökseen lapsensa kanssa näin. Kauhistun mielessäni, kun joku ripittää lastaan kovalla äänellä, ja myöhemmin huomaan ettei tilanne nyt niin paha olisi ollut _yksityisesti_ - ripityksen julkisuus vain sai minut tolaltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsesta kasvatustvastuussa oleva henkilö (ope, tarhantäti) ei ole sillä tavalla ulkopuolinen tai ei ainakaan saisi olla, että sen komentamisiin pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista. Tietysti komentaa voi monella tavalla ja jotkut tavat ei ole sopivia, mutta asialinjalla pitäisi kyllä opettajan saada komentaa. Mutta kyllä minäkin tiedän vanhempia, joiden lapsia ei saa kukaan komentaa ja tiedän sellaisia lapsia, joille ei saa sanoa edes että 'ei'. Olen miettinyt miten ratkaisevat asian, kun NicoPetteri on kovaa vauhtia kirmaamassa auton alle.
Olen miettinyt miten ratkaisevat asian, kun NicoPetteri on kovaa vauhtia kirmaamassa auton alle.
sille voi huutaa että "PYSÄHDY".
Oikeasti se ei:n ja muiden kieltojen kartteleminen on kasvatusopillisesti ihan viisasta ja esimerkiksi käytöshäiriöisiä lapsia nimenomaan kehotetaan kasvattamaan niin. Jos lapselle koko ajan hoetaan kieltoja "ei, ei" ja "Älä, älä" hän oppii kyllä, että mikään mitä hän tekee, ei miellytä muita. Hän ei kuitenkaan opi, mitä hänen oikeasti pitäisi tehdä. Niinpä sen sijasta, että tämmöistä lasta edelleen vain kielletään ja moititaan ja haukutaan, pitäisi pyrkiä antamaan käskyjä: "Tee näin." "Toimi noin".
Se on paljon konkreettisempaa. TUlee paljon parempia tuloksia jos sen sijasta että huutaa "älä juokse tielle" tai "älä häiritse" sanookin että "Pysähdy" tai "Istu paikallasi".
miten erotat vihaisen ja jämäkän äänen? oletko varma, että opettaja oli vihainen?
Tarkoitan sitä, että opettaja ei pelkästään lempeällä äänellä pyydä, että olisitteko ystävällisesti hiljaa tai voisitteko olla hyppimättä ja riehumatta, vaan ehkä hieman korottaa ääntään ja sanoo tiukasti, että nyt on oltava hiljaa ja teidän on ymmärrettävä, että jos minä sanon, että nyt on oltava nenät eteenpäin ja tehtävä näin ja näin, niin silloin näin myös tehdään.
ap
Siis jos joutuu huutamaan ja joutuu huutamaan vihaisesti. Silloin on myöntänyt jo itselleenkin, että on hävinnyt pelin ja auktoriteetti on lentänyt ikkunasta.
Meillä oli esikoisella karjuva maikka viime vuonna - ja eka burnout napsahtikin sitten ennen joulua. Kevätkirkkoon mennessä mylvi, kirkui ja karjui koko matkan - ja sai ainoastaan kiinni pitämällä villeimmät pojat aisoihin.
Nyt olikin sitten vaihtanut työpaikkaa.
Samalla luokalla nyt vaan sattuu olemaan monta adhd lasta. Helppo se on neuvoa,
kun ei ole kokemusta sulla asiasta.
Rehtori aina sanoi, että kun saisikin olla vain sen yhden adhd lapsen kanssa, niin se olisi helppoa.
miten erotat vihaisen ja jämäkän äänen?
oletko varma, että opettaja oli vihainen?
Minullekin tuli mieleen,että olisko kyse siitä,että ei oikein erota vihaista, jämäkkää, määräilevää ja muuta sävyä. Miten ne nicopeterit armeijassa tulevat selviytymään, kun siellä tavanomainen komento tulee jokseenkin 'jämäkällä' äänellä? Mutta yhä useampi ei enää siellä selviäkään.
Olen saman havainnon tehnyt, että jotkut vanhemmat häpeävät enemmän omaa käskyttämistään kuin lapsensa häiritsevää käytöstä. Siksi eivät kehtaa komentaa lastaan vaan mieluummin ovat olevinaan kuin siinä ei olisi mitään haittaa.
Tuntuu olevan sopivampaa ja sallitumpaa olla tyhmä ja häiritsevä kuin "vihainen" ja komenteleva.
Alue: Aihe vapaa
Sanoiko ne jotain vai päättelitkö vaan ilmeistä vai mitä?