40-kriisi ilmeisesti. Oravanpyörä ei viehätä.

Kriisi on iskenyt. Ikää 35 v., on pari lasta, iso asuntolaina ja vakityö. Työ on kai "unelmapesti", mutta kun ei jaksaisi vaan tätä oravanpyörää. Itse tässä pohdin, että jospa heittäytyisin opiskelijaksi vielä. Kuopus aloittaa koulun parin vuoden päästä, jos vaikka siihen tähtäisi. Talous varmaan kestäisi, mutta olisiko minusta siihen, en tiedä.

Asuntolainaa ei tosin ole.



Minulle tuli ainakin hetken helpotus kun työnantaja lakkautti paikkakuntamme toimipisteen ja nyt tässä mietiskelen, mitä tekisin...



Ahdistaa tosin kaupallisen alan työt, kun tietää, ettei se tosiaan ole mitään 8-16 työtä, vaan työpäivät venyyyvät...



Juuri luin lehdestä tohtorisnaisesta, joka kypsyi tutkijan työhön ja uudelleenkouluttautui kokiksi, eikä kaipaa takaisin vanhaan, vaikka joutuu mm. muiden sotkuja(tahallisia kun ei sanomiset mene perille) siivoamaan.



40+

niin luuseriksi leimataan :)

Etuoikeutettujen keski-ikäisten marinaa koko downshiftaus.

siltä että perinteisessä mielessä sanottu

menestyminen ei ole autuaaksi tekevä eikä välttämättä tyydyttävä ratkaisu. moni haluaa pois oravanpyörästä ja downsiftaa elämäänsä. pienemmät tulot ja menot, suurempi oma aika=elämä.

ja jos tuntuu ettei jaksa, työ ei ole mielekästä niin voi aikuisenakin kouluttautua toiselle alalle vaikka oppisopimuksella. tai ottaa työ johon ei liity suuria haasteita mutta jättää vapaa-aikaa enemmän tai antaa sisälltöä elämälle eli palkitsee.

töissä ja valita sitten. Alle 5 vuoden pestiläiset ei saa valittaa.

Itsellä sama. Kävi niin, että olen nyt äityslomalla. Haluaisin kotiäidiksi!