Anteeksi jo etukäteen
että tulin tänne parkumaan, mutta tällä hetkellä minulla ei ole ketään muuta kelle purkaa sydäntäni.
Olen raskaana viikolla 30 ja minulla on myös parivuotias poika.
Avomieheni alkoholinkäyttö lipsui pahasti kesäloman aikana (ei siis ollut välttämättä humalassa mutta joi joka arkipäivä n. 4 puolen litran tölkkiä olutta ja viikonloppuisin enemmän). Hän lupasi, että loman jälkeen ainakin arkena tapahtuva tissuttelu loppuu - muutosta ei kuitenkaan tapahtunut.
Eilen meidän piti mennä perheen kesken tivoliin, mutta kun mies tuli töistä kotiin, hänen mukanaan tuli yllätyksekseni myös eräs hänen ystävänsä joka on kuluneella viikolla viettänyt kaikki illat kotonamme (ja kyllä, olen huomauttanut miehelleni että haluaisin olla välillä iltaisin ihan kahdestaan kun poika on nukkumassa ja mies oli samaa mieltä) ja neljä pulloa olutta.
Suutuin ja sanoin meneväni pojan kanssa sitten kahdestaan. Mies suuttui minulle ja lähti kaverinsa kanssa.
Soitteli illalla humalassa ja haukkui minut, ilmoitti tänään tulevansa hakemaan tavaransa ja palauttamaan kihlasormuksensa. Ajattelin tämän olevan vain tuollaisia känniuhoja, mutta soittikin tänään puolenpäivän aikaan että tulee jossain vaiheessa hakemaan tavaroitaan.
Olen totaalisen hajalla, viime kuukausilla raskaana ja poika hoidettavana. En pysty lopettamaan itkemistä, vaikkakin yritän tehdä sen lapselta salassa.
En tiedä miksi tänne tätä kirjoittelen, oli vaan pakko saada tämä sydämeltä jonnekin.
Kommentit (77)
että parempi jos lähtee tossa vaiheessa. juoppo mikä juoppo. harvemmin paranee ja pahempaa olis vaan tiedossa.
Ja ei se rakkaus hetkessä sammu jos muutos tapahtuu nopeasti.
volisee, että kun kuitenkin rakastan sitä ja miten selviän jos en saa nukahtaa rakkaani kainaloon.
Vittu, minä olen katsonut tuollaista muijaa ja se oli äitini. Isäni pisti tuusannuuskaksi paikat ja äitini sanoi, että kun hän kuitenkin rakastaa.
Minulla meni 1o vuotta viillellessä itseäni ja 2 itsariysitystä takana ja terapiaa, että sain itseni jaloilleni lapsuudesta.,
On saatana ämmillä sairasta rakkautta kun annetaan lapsen elämän mennä pilalle, että pääsee tuollaisen paskan pamputettavaksi aina iltain.
Hyi helvetti. Ei tipu empatiaa kyllä.
volisee, että kun kuitenkin rakastan sitä ja miten selviän jos en saa nukahtaa rakkaani kainaloon.
Vittu, minä olen katsonut tuollaista muijaa ja se oli äitini. Isäni pisti tuusannuuskaksi paikat ja äitini sanoi, että kun hän kuitenkin rakastaa.
Minulla meni 1o vuotta viillellessä itseäni ja 2 itsariysitystä takana ja terapiaa, että sain itseni jaloilleni lapsuudesta.,
On saatana ämmillä sairasta rakkautta kun annetaan lapsen elämän mennä pilalle, että pääsee tuollaisen paskan pamputettavaksi aina iltain.
Hyi helvetti. Ei tipu empatiaa kyllä.
Ei, kerrankin jos minuun tai lapseen koskee väkivaltaisesti, on ainoa osoite ulko-ovi. Lähinnä olen ahdistunut näissä hormonimyrskyissäni ja kun miehen käytös on sormia napsauttaen muuttunut tuollaiseksi.
Minunkaan rakkauteni ei kaikkea kestä, mutta helpottaisi suuresti jos tietäisi moisen käytöksen syyn - se kun ei ole yhtään hänen tapaistaan. Jos tämä ei ole ratkottavissa niin sitten tiedän että hei hei ja yli on vaan päästävä. Nyt en tiedä mikä on "hätänä" enkä voi ymmärtää tapahtumien kulkua. Ei rakkaus kuole tuosta noin, kun tulee joku vastoinkäyminen.
haluaako lähtä vai ei.Tuliko äijälle paniikki vai mikä ku soitteleepikin... tsemppiä...millä viikolla olet,että onko jo pahanki ennen aikaisia supistuksia?
Alkoholisti ei parane, ellei itse sitä halua. Sinä et missään nimessä saa ottaa syitä niskoillesi. Sinä rakastat häntä, ainakin luulet niin, mutta ei rakkauteen kuulu vaatia toiselta selvää päivää, vaan toisen täytyy ihan itse tajuta, että juominen satuttaa koko perhettä.
Miehesi on nyt käyttäytynyt väkivaltaisesti ja nyt hänen on tultava keskustelemaan kanssasi selvinpäin. Sairaalaan jos mies nyt eksyy, niin teillä on sosiaalityöntekijä heti apuna, mikäli ei jo nyt ole.
Muista ennenkaikkea, että sairaalaan ei nykyään oteta todellakaan heppoisin perustein sisään. Miehesi siirtää vaan omaa pahaa oloaan sinuun. Sinä olet nyt oikeassa, ja sinun on oltava sitä lapsienkin vuoksi.
Pyydä aamulla sosiaalityöntekijä paikalle ja selvitä hänen kanssa mitä nyt pitää tehdä.
Pisti vain kämpän sileäksi ja minä sitten katselin sitä viikonloppuisin. Haukkui äitiä ja huusi ja raivosi, mutta ei lyönyt.
Ja äiti aina sanoi, että jättää jos hakkaa. Ei hakannut ja äiti oli onnellinen ja sanoi, ettei se rakkaus näin pikku vastoinkäymisiin kuole.
Juu, äiti sai rakkautensa ja marttyyrin kruunun päälaelleen kun itki kaikille, kuinka isä on kauhea. Minä meinasin tuhoutua siinä sivussa.
Isäni haudalla käyn sylkemässä ja äitiäni en käy katsomassa, sillä niin katkera olen sille siitä, että niiiiin rakasti ja halusi ymmärtää ja olla joka ilta yhden kusipään patjana pamputettavana.
Että hyvää jatkoa vaan. Lapsesi tulevat vihaamaan isäänsa ja sinua aikuisina ja joutuvat tekemään todella kovan työn, että pääsevät lapsuudentraumoistaan.
Mutta kun se on niin ihku ja mää sitä niin rakastan...
volisee, että kun kuitenkin rakastan sitä ja miten selviän jos en saa nukahtaa rakkaani kainaloon.
Vittu, minä olen katsonut tuollaista muijaa ja se oli äitini. Isäni pisti tuusannuuskaksi paikat ja äitini sanoi, että kun hän kuitenkin rakastaa.
Minulla meni 1o vuotta viillellessä itseäni ja 2 itsariysitystä takana ja terapiaa, että sain itseni jaloilleni lapsuudesta.,
On saatana ämmillä sairasta rakkautta kun annetaan lapsen elämän mennä pilalle, että pääsee tuollaisen paskan pamputettavaksi aina iltain.
Hyi helvetti. Ei tipu empatiaa kyllä.
Ei, kerrankin jos minuun tai lapseen koskee väkivaltaisesti, on ainoa osoite ulko-ovi. Lähinnä olen ahdistunut näissä hormonimyrskyissäni ja kun miehen käytös on sormia napsauttaen muuttunut tuollaiseksi.
Minunkaan rakkauteni ei kaikkea kestä, mutta helpottaisi suuresti jos tietäisi moisen käytöksen syyn - se kun ei ole yhtään hänen tapaistaan. Jos tämä ei ole ratkottavissa niin sitten tiedän että hei hei ja yli on vaan päästävä. Nyt en tiedä mikä on "hätänä" enkä voi ymmärtää tapahtumien kulkua. Ei rakkaus kuole tuosta noin, kun tulee joku vastoinkäyminen.
Salihiiri??
Voimia ap!! Anoppi tuntuu selväpäiseltä ja järkevältä. Juttele hänen kanssaan??
Ihan turha sun on oikeasti kuvitella, että neljän kaljan tai siiderin jälkeen käytös olisi tuollaista!
Jos olisi, niin miehellä on diabetes tjtn!
Oma exäni on ihan hullu, tekee samanlaista. Ei juo juuri mitään, mutta salaa vetää kirkasta pullollisen kuin vettä!! Ja käytös samanlaista.
Juu, ei kiitos!!!!
En tiedä, ilmoitti soittavansa huomenna aamulla uudemman kerran.
Viikolla 30 olen, nyt pitäisi maanantaihin asti lepäillä ja seurailla tilannetta. Kuumetta on ja tulehdusarvo hiukan koholla ja testitulokset saadaan vasta myöhemmin. Sain lähteä kotiin lepäämään kun supistukset pikkuhiljaa levossa ja veden kanssa laantuivat.
Huumeista sen verran, että asumme pienellä paikkakunnalla jossa nuo hämärätyypit kyllä tunnetaan. Ei ole koskaan liikkunut niissä porukoissa ja omakin kaveriporukkansa on erittäin huumevastaista. Korkeintaan voisin uskoa jonkun pilvenpolttamisen - haistelin jopa paidan, jonka hän tässä käydessään vaihtoi, läpi mutta ei tuoksunut mitenkään ihmeelliselle.
En ymmärrä...voiko tulevan lapsen syntymän stressaaminen vaikuttaa noin? Kuulostaa kyllä omituiselta, mutta yritän vain löytää jonkun järkevän selityksen tälle.
Tällä hetkellä lähinnä ikävöin poikaani, olemme hyvin harvoin erillämme yötä. Sikäli, mielummin ikävöin poikaa kuin itken mieheni touhuja.
En osannut ottaa lasteni tarpeita huomioon, kun kaikki energiani menivät miehen murehtimiseen ja siihen, miten hoidan yksin kaikki laskut, lasten vaatehankinnat, ruokaostokset jne.
Pelastakaa lapsenne tai hekin joutuvat huostaan ja/tai vankilaan teineinä viimeistään!
Puhu miehesi kanssa. Ei tuo tilanne voi todellinen olla, miehellä on joko pää pipi tai aineissa/kännissä. Mutta onko tuollainen mies muutenkaan vaivan arvoinen, hylätä nyt raskaana oleva nainen. Edes sellaisen uhkaaminen on liikaa! Voimia sulle, isot peukut ja halit. Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella. Ole vahva.
Turvakotiin vaan. Ja veikkaan, että sun miehes juo tiukkaa viina, ja on juonut jo kauan sulta piilossa. Vai voitko mennä anoppilaan yöksi. Mitäs sitten jos sun mies rantautuu yöllä vielä kovemassa humalassa ja me luetaan susta maanantaina iltasanomista. Älä vaan mene kotiin. Paikkojen rikkominen on hyvin väkivaltainen teko.
Meillä ei ole kotona viinaa kun ei sitä kukaan juo. Ei käy salilla tai muutenkaan harrasta pahemmin liikuntaa. Käy kavereiden kanssa satunnaisesti pelaamassa salibandya.
Ja tälle traumatisoituneelle kommentoijalle: minä en katselisi tuollaista pitkään. Mutta nyt kun tämä on vasta tapahtunut, haluan tietenkin tietää mistä se johtuu. Jos sille on olemassa selitys, jolla sen voi kuitata kertaluontoiseksi eikä tämä toistuisi, en tietenkään heitä hyvää parisuhdetta hukkaan ja vie lapsiltani mahdollisuutta kasvaa ilman rakastavaa isää. Oma isäni oli myös aivan paska, mutta äitinipä pisti hänet ajoissa ulos...niin tekisin itsekin jos tällainen touhu alkaisi olemaan "normaalia arkea".
Anopin kanssa olenkin tänään jutellut, hänkään ei osannut muuta sanoa kuin että todella omituista käytöstä ja että mies oli kyllä hirveässä humalassa. Alan itsekin epäillä josko olisi suutuspäissään juonut nyt viinaa...toisaalta, ei ole sekään hänen tapaistaan että suututaan jostain noin pienestä asiasta tuohon tapaan.
Niin, ja olen siis jo kotona.
Miehellä ei ole avaimia tänne, jätti ne kotiin jo edellispäivänä lähtiessään (yleensä jos on mennyt kavereiden kanssa tarkoituksena ottaa enemmän, jättää avaimet etteivät joutuisi vahingossakaan hukkaan).
Ja hän luulee että olen yhä sairaalassa. Anoppi sanoi että parempi etten kerro niin ei tosiaan vahingossakaan ilmaannu oven taakse pimpottelemaan.
Jos tämä on totta, niin sinulla oli kotona se 2v. todistamassa tuota isän riehumista ennen mummon tuloa. Mitenkähän mahtoi lapsi reagoida? Kuka siellä on siivonnut sen sotkun pois? Sinäkö, joka olet rasituskiellossa? Onko anoppi soitellut perään ja kysellyt kuulumiset? Kuinka poika jaksaa?
Sinun tilanteessasi olisin kyllä suunnannut sairaalasta anopille ja itkenyt siellä käpertyen pojan viereen nukkumaan.. tai kotona istuskelisin hiljaa mahaa silitellen. Mitä sinä täältä av.lta saat? Et ainakaan lepoa ja rauhaa, etkä vastauksia kysymyksiisi.
saat kodinhoitoapua ja tukea. Voimia sinulle, ikävä tilanne!! Sika mies, eihän täysjärkinen tuolla tavoin tekisi raskaana olevalle vaimolleen.
Ei tämä mistään johdu! Miehesi juo viinaa ja sillä siisti. Ihan turha lähteä analysoimaan mitään "mistä tämä johtuu"-juttuja. Miehesi käyttäytyy nyt kamalan typerasti ja se siitä. Sinun asiasi ei ole selvittää, miksi toinen käyttäytyy noin. Etkö sinä ymmärrä, että miehesi käytös on ollut väkivaltaista nyt jo, sillä tavaroiden rikkominen on sitä. Se on rikollista puuhaa! Missä tilanteessa sinä olisit oikeutettu käyttäytymään noin? ET MISSÄÄN! Sinä analysoit vaan nyt itsellesi syytä ymmärtää, mutta miehesi on nyt syypää. Turvakotiin nyt. Ne puhuu sulle siellä järkeä.
Miestäsi hävettää nyt sekin, että riehumisen on nähnyt äiti ja uskoo, että ihan taatusti olet laulanut asian sairaalassa. Jos nyt menet kotiin, niin arvaas kenelle miehesi kostaa?
Miehelläsi on taatusti piilopulloja ympäri taloa.
Minä kyllä epäilisin jo että kuviossa in jotain muutakin päihdyttävää kuin alkoholi. Tai vähintäänkin se väkevä. Mutta enneminkin veikkaisin jotain muuta.
Nyt rauhotut ja jätät sen miehen oman onnensa nojaan. Et vastaa sille puhelimeen etkä viesteihin. Vauvan hyvinvointi on nyt tärkeintä.