Lue keskustelun säännöt.
Kai tässä sitten erotaan, mitähän ensimmäiseksi...
10.09.2011 |
Varoittanut miestä monta kertaan monen päivän juomaputkista ja eihän tuo tajua, viimeksi sanoin, että jos vielä tekee niin, se saa olla viimeinen kerta. Noh, eilen alkoi juomisen ja tänään keikkuu vielä humalassa. Puoliksi juodun kaljatölkin tyhjensin, kun heräsin, etteivät lapset pääse niihin käsiksi. Ja kun menin lasten kanssa pihalle, sama homma, avoin tölkki terassilla tarjolla...
En halua tällaista elämää itselleni, enkä moista roolimallia lapsillemme, joten en näe muuta vaihtoehtoa, kuin ero.
Lapsi käy toista luokkaa ja en halua kesken kouluvuoden tehdä muutoksia, joten ajattelin että käyköön loppuun sen. Siihen mennessä valmistelen asiat niin, että voimme heti kesän alussa muuttaa. Vai toisaalta mietin, että onko tämä vain pitkittämistä ja tulenko antamaan jälleen periksi, vaikka asiat ei muuttuisi.
Tämä on miehen kotipaikka, jossa asumme, joten minä joudun lasten kanssa lähtemään. Eikä se haittaa, ei minulla tähän paikkaa mitään siteitä ja intohimoja ole koskaan ollutkaan. Muutto vain tarkoittaa lasten kannalta pitkää välimatkaa mieheen, toisaalta olen valmis muuttamaan sellaiseen paikkaa, josta on helpointa hoitaa lasten yhteys ja vierailut isänsä luona.
Mistähän vain nyt aloittaisin? Muutetaanko sitä vain erilleen vai olisiko hyvä käydä jossain perheneuvolassa asiaa puntaroimassa? Kokemuksia?
Kommentit (45)
Olisiko mahdollista muuttaa niin lähelle, ettei lasten koulu vaihdu? Onhan se toki rankkaa lapsille silti, ei sillä, mutta toisaalta tutut rutiinit ja koulukaverit varmaan olisi lapsille hyväksikin vaikeana aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käynnit olivat puhdasta käännytystä ettei erottaisi. Vaikka alusta asti sanoin, että viimeinkin olen varma, enkä tästä enää palaa ja nimenomaan kaipasimme tukea eroamisessa, jotta katkerat välit saataisiin pidettyä aisoissa ja erossa lasten asioista.
Aikamme käytiin ja sitten kaikki osapuolet totesivat sen olevan täysin hedelmätöntä. Minä en perunut eropäätöstä ja työntekijät eivät luopuneet liiton jatkamis tavoitteistaan ja lähteeet siihen mitä pyysimme, eli eron siistinä pitämiseen.
Vaikka siis sanoin suoraan että minusta ero on välttämätön mielenterveydelleni, että olen pelännyt miestäni, että miehelläni on ollut alkoholiongelmia ja että mieheni on käyttäytynyt aggressiivisesti ja uhkaavasti. Ja sanoin suoraan että käynneillä minut saa lähinnä vihaiseksi se, miten mies mielisteli ja veti surkea kaikkensa antanut -raukka roolia. Osaa kietoa naiset sormensa ympäri (niin minutkin kunnes olin kusessa) ja niin tuntui kietovan perhetyön naisetkin. Naiset vetivät puheen aina asioihin kuten "erilaiset siisteystottumukset" eli että meillä on ollut kinaa siivoamisesta, ja menivät nopeasti ohi jos yritin kertoa esim miehen itsemurhauhkailuista (vallankäyttökeinoina riidellessä).
En suosittele perheterapiaa jos olet varma että haluat erota. Minun kokemuksellani heille on tärkeää vain ettet eroa.
Ja alkoholiongelmien kanssa ei kannata antaa liekaa. Niihin turtuu ja lopulta on itsekin vaikeaa hahmottaa onko jokin pielessä (vaikka ulkopuolinen sanoisi heti että alkoholisti ja lapselle sopimatonta).
Jos hankitte uuden kodin läheltä, lapsi voi jatkaa kouluaan normaalisti, eikä eroa tarvitse sillai "taktikoida". Ja toisaalta ero kesälomalla (oletko töissä?) voi olla lapselle rankempi jos joutuu viettämään päivisin enemmän aikaa yksin. Ja kouluaikana on muutenkin muu pysyvyys, koulu ja sen ihmiset kulkevat rinnalla normaalisti ja koulussa on ehkä henkilökuntaa jonka kanssa puhua. Jos voit muuttaa koulualueen sisällä, niin minusta ei ole syytä odottaa kesälomaan. Ellet sitten ole itse kotona ja lapset voisi viettää kesää surren helmoissasi.
Siksi olisi pakko vaihtaa kouluakin. Ajattelin, että jos kevääseen jaksaisi tässä. Olisi sitten helpompaa kesän aikana lastenkin totuttautua rauhassa. Ehkä voisin kesän koettaa järjestää niin, että olisin suurimman osan siitä kotona.
Mieheni on uhkaillut tyyliin "painanko enemmän kaasua työmatkalla" ja "pitääpä käydä tekemässä testamentti", nämä siis riitojen yhteydessä. Olen yleensä kommentoinut noihin, että siitä vaan... Suututtaa!
hankalassa tilanteessa:(
Toisaalta jos muuttaisit heti, lapsilla olisi kevät aikaa tottua uusiin kuvioihin ja saada sit jo kesäksi kavereitakin..voi olla yksinäinen kesä uudella paikkakunnalla ilman kavereita. Ja luulen, että teillä on kohtuullisen painostava ilmapiiri kotona tällä hetkellä. Jaksatko sitä yli puoli vuotta, miten se vaikuttaa lapsiin?
Nämä nyt vaan näkökulmia pohdittavaksi, ei ole tarkoitus painostaa :)
Miehen jutut jätä omaan arvoonsa, älä anna uhkailla tai manipuloida syyllistämällä(sen alkoholistit kyllä osaa)
Saa aina miettiä, että mikä sanomani taas oli syynä juomiseen. Mies kun yleensä hakee syyn minun tekemisistäni ja sanomisistani ja eihän hän toki joisi ikinä, jos minä vain tekisin asiat eri lailla. Miehen pitäisi saada olla vapaampi ja mennä vapaammin ja naisella on päävastuu asioista ja lapsista. Vuosia uskoin tähän systeemiin, ennen kuin silmäni avautuivat...
On meillä sukulaisia ja ystäviä paikkakunnalla, johon muuttaisin ja siksi tuttu ympäristökin.
Ilmapiiri on painostava. Mutta nyt jo mieltäni on helpottanut tämä päätös, joten ajattelisin että kyllä tässä yhden puoli vuotta vielä menee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini kamppailee edelleen sitsekymppisenä alkoholistimiehensä kanssa, on välillä jättämässä, mutta ei kuitenkaan pysty. Ei ole helppoa, mutta hyvin teet lapsillesi ja itsellesi.
Voimia toivottelen minäkin.
Alkoholistin tytär
Riittää kun käy töissä? Juomista katselitte sormien lävitse suhteen alkuvaiheessa. Ette edes tuoneet omaa kantaanne esiin.
Onneksi oma vaimoni ei nalkuta tuollaisesta. Saahan nyt olutta naukkailla aurinkoisena syksypäivänä. Hänkin saattaa ottaa huurteista olutta lounaan ohella. Ihme nipoja olette. Kuvittelitteko että mies luopuu oluesta sitten aikanaan.
Ehei. Nyt neuvoksi, kun pokaatte seuraavaa miestä itsellenne.
Asettakaapa ehdoksi alkoholittomuus. Sitten vasta muut esim perunanenäisyys tai vaaleat hiukset yms... Käy töissä...
Teidän miehellä on varmasti petetty olo, kun nyt tässä vaiheessa parisuhdetta alatte vaatimaan alkoholittomuutta. Olisitte alussa sanoneet nyt on kyllä vähän liian myöhäistä alkaa vaatimaan.
Olen ehdottomasti ap:n miehen puolella tässä asiassa.
T: 11cm mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai juoko ap:n tililtä?
En näe mitään ongelmaa tuossa. Hakkaako mies sinua? Alkoholinkäyttö on jokaisen oma henkilökohtainen asia. Ap on selvinpäin, joten lapsillakaan ei ole mitään hätää.
Yleensä noi oppilaaksiottoalueet on aika laajoja syrjäseuduilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet kuitenkin jo tehnyt muuttopäätöksen, niin mikset lähtisi heti? Jos jäät ensi kesään, niin laske monta miehesi juomaputkea siihen sisältyy. Esim. joulu ja miehen juomaputki jne.
pitäisi miettiä minkä takia juo ja onko mahdolista vaikuttaa asiaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noita naisia löytyy jotka päättävät kaiken rahan perusteella surkeeta
Saa aina miettiä, että mikä sanomani taas oli syynä juomiseen. Mies kun yleensä hakee syyn minun tekemisistäni ja sanomisistani ja eihän hän toki joisi ikinä, jos minä vain tekisin asiat eri lailla. Miehen pitäisi saada olla vapaampi ja mennä vapaammin ja naisella on päävastuu asioista ja lapsista. Vuosia uskoin tähän systeemiin, ennen kuin silmäni avautuivat...
lämpimästi päihdelinkin sivuilta keskustelufoorumin osiota "Kotikanava"
t. Edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
halua katsella kännistä ihmistä kotonaan. varsinkaan usein. lapsen ei tarvitse ihmetellä käytöstä, itsetuhoistahan se on jos jatkaa usean päivän aikuinen äijä. LUUSERI on se sana joka mieleen tulee ensimmäiseksi, en katsoisi yhtään päivää pidempään. olet jo antanut aikaa koota itsensä ei vissiin tajua että voi menettää perheensä typerän pullon takia
Saa aina miettiä, että mikä sanomani taas oli syynä juomiseen. Mies kun yleensä hakee syyn minun tekemisistäni ja sanomisistani ja eihän hän toki joisi ikinä, jos minä vain tekisin asiat eri lailla. Miehen pitäisi saada olla vapaampi ja mennä vapaammin ja naisella on päävastuu asioista ja lapsista. Vuosia uskoin tähän systeemiin, ennen kuin silmäni avautuivat...
lämpimästi päihdelinkin sivuilta keskustelufoorumin osiota "Kotikanava"
t. Edellinen
Se, jonka viestiin kommentoit
jos vitkuttelet, ja odotat ensi kesään asti. Sitten menee kesä surressa ja syksyllä koulu alkaa aivan liian hankalalta pohjalta.
Nyt kun lähdette, teette kiputytötä jo nyt, ja ensi syksynä saattaa elämä jo hymyillä, eli en suosittele pitkää kärsimystä, josta toipuminen vie aina kauemmin myös aikaa parantuakseen.
Toisin sanoen, mieluummin yksi murtunut ranneluu kuin katkenneet raajat.
ajavat nurmikkoa ja hoitavat muka pihan hommia. Nurmea ajaessa minäkin juon. Eikä kukaan huomaa mitään, kun on niin kiire harrastuksiin ja vie lapsia puistoon yms.
Mun harteille jää työnteko ja tontin huolto. Arvaa teenkö sitä mielellään selvinpäin yksin täälä korven keskellä. No en.
Jotenkin lapsellista puuttua ison miehen oluisiin. Tuskin se mies sielä kotona nyt sentään horjuu. Lapsetkaan tuskin huomaa mitään. Ainoa piru on tämä kaikkeen puuttuva vaimo. Tällainen mielikuva minulle jäi.
T: Iskä
Ja mistä vetoa, että kesän tullessa ukkosi vähän skarppaa, ettette lähtisi, ja sinä menet halpaan että "nyt se on tajunnut, että ihan oikeasti erotaan jos ei lopeta" ja olet niin innoissasi, että perut koko suunnitelman.
Ja syksyn tullen juomaputket eikun tihenee, kun kesän skarppaaminen oli niin rankkaa...
Näin se vaan menee. Useimmat naiset eivät saa aikaiseksi ratkaisuja, ja silti ovat ajattelevinaan lapsen parasta. Totuus on kuitenkin päinvastainen.
ajavat nurmikkoa ja hoitavat muka pihan hommia. Nurmea ajaessa minäkin juon. Eikä kukaan huomaa mitään, kun on niin kiire harrastuksiin ja vie lapsia puistoon yms.
Mun harteille jää työnteko ja tontin huolto. Arvaa teenkö sitä mielellään selvinpäin yksin täälä korven keskellä. No en.Jotenkin lapsellista puuttua ison miehen oluisiin. Tuskin se mies sielä kotona nyt sentään horjuu. Lapsetkaan tuskin huomaa mitään. Ainoa piru on tämä kaikkeen puuttuva vaimo. Tällainen mielikuva minulle jäi.
T: Iskä
Oma isäni oli juuri kuvailemasi kaltainen, ja kotona oli tosi ahdistavaa olla. Ukko luuli, että kukaan ei mitään huomaa, ja kaikki huomauttelu oli nalkuttamista. Hävetti tuoda ketään kavereita koskaan kotiin, kun isä haiskahti kaljalle. Ajokuntoinen oli tuskin koskaan viikonloppuisin, jos akuutisti olisi kyytiä tarvinnut. Eri juttu, jos oli sovittu.
Aikuisena olen tehnyt kaikkeni pysyäkseni moisesta ihmistyypistä erossa, ja onneksi ystävillenikään ei ole noita inhotuksia mieheksi osunut.
Hommaat nyt kämpän sulle ja lapsillesi sopivalta etäisyydeltä, jos vain mahdollista.