Kenen kuuluisi pyytää anteeksi tässä tilanteessa? Olimme kylässä

ollaana akan kanssa saatu tarpeeksi näistä vierailuista. vähemmällä pääsee perkele ku jää kotii töllön äärelle. saa lapsetkin mitä haluaa. meillä nääs on kaksi töllöä ja dvd-soitin.

terveisin iskä

Ei kaveri sentään koko aikaa metelöinyt ja sotkenut, nuo olivat vain esimerkkejä sattuneista tilanteista. Mutta silloinkin kuin lapset istuivat minun mielestäni ihan nätisti syömässä tai pelasivat rauhallisesti lautapeliä, sukulaiseni pörräsi hermostuneena ympärillä huomauttelemassa pikkuasioista.



Minusta siellä kyläpaikassa ei ole tilaa hengittää. On vain yksi ainoa oikea tapa tehdä asiat ja se on emännän tapa.



ap

että jokainen määrää omassa kotonaan miten siellä käyttäydytään.

Tästä syystä kandee pysytellä kotona, niin ei tarvitse toisten nurkissa selkä jäykkänä istua ja kädet sylissä.

Vai sinä, lapsesi ja tuo 10v? Onko sukulaisellasi omia lapsia?



Minusta kuulostaa, että tuo 10 v käyttäytyi aika huonosti, ymmärrän jos joku ei halua että keksejä viedään olkkariin, ei meilläkään viedä ja harmittaa jos ylitseni kävellään tässä asiassa. Joskus olen sanonut että syödään keittiössä, mutta joku kaverin lapsi ei ole totellut eikä vanhempansa ole pyynnöstäni huolimatta käskenyt keittiöön, joten en ole sitten lähtenyt kaverin lapselta repimään keksejä pois kädestä vaikka on sapettanut ja oma lapsi on ollut ihmeissään, miksi hänen pitää sitten syödä pöydän ääressä..



Jos lapsen vanhemmat eivät olleet mukana, vaan sinä ap toit lapsen mukanasi, niin mielestäni olisi ollut ap:n velvollisuus katsoa lapsen perään, että hän käyttäytyy nätisti eikä vieraassa paikassa ilman vanhempia unohda käytöstapoja.



Emännällä kyllä keitti yli myös, ei ole kivaa tuollainen mäkätys ja itse pidän vieraiden osalta mölyt mahassani vaikka joku asia ärsyttäisikin. Kävisin varmaan samassa tilanteessaa vetämässä itse vessan ja sanoisin vaan nätisti lapselle että hei sä unohdit vetää vessan mutta muistithan pestä kädet. Käsien heiluttelu yms nyt kuulostaa jo ihan simputtamiselta, että paikallaan pitäisi hipihiljaa kyyhöttää, pihalla varsinkaan.



Vikaa oli siis molemmissa (paitsi jos sen 10v:n vanhemmat oli mukana niin sitten vikaa oli heissä + emännässä). Kannattaisi varmaan jutella asia halki eikä odotella anteeksipyyntöjä. Soita ja sano vaikka että ei mennyt ihan putkeen sitten vierailu ja että ootko ihan poikki ja mikä etenkin harmitti.

vieras lapsi kutsuttu vai veitkö hänet kysymättä paikalle. Vaikka lapsi olisi sävyisäkin, niin tokihan pitää kysyä lupa voiko tuoda kuokkavieraita tullessaan. Kyläilyn luonne voi muuttua olennaisesti silloin jos paikalla on vieras, kutsumaton ihminen. Jos tämä kaiken lisäksi on levoton ja huonotapainen, niin ihmettelen miten voit syyllistää emäntää. Jokaisella on oikeus päättää kotinsa säännöistä eikä peräänkatsomien raja voi mennä siinä, että aletaan vetää tavaroita alas ja rikkoa paikkoja.

en ota kantaa kuka tässä teki oikein tai väärin koska en ollut näkemässä, mutta itse olen huomannut, että ihmisillä on valtavan eri käsitykset siitä, mikä on normaalia. Itse en ikimaailmassa huomauttaisi lapselle jostain vetämättömästä vessasta, mulle se on ihan arkipäiväistä ja tavallista, sen sijaan ystäväni varmaan menisi perässä samantein desinfioimaan koko vessan :D Kaikella rakkaudella. Jos emäntä ei ole lapsiin tottunut, voi pienikin muru sinkkuneidon asunnossa oikeasti suistaa tolaltaan. Eikä se ole pahuutta häneltäkään, hän vain kärsii siitä suunnattomasti?

kaverin "ojentamisesta", koska minähän se lapselle olisin tuttu eikä emäntä, koska mun lapsen kaverista kysymys.



Ehkä sillä emännällä ei olisi pinna niin kiristynyt, jos olisit vähän jeesinyt järjestyksenpidossa. Minä en päästä lapsia keksien kanssa vaeltelemaan ympäri kämppää, mutten siitä tietty hermostu, jos joku yrittää, totean vaan, että "tule pöytään istumaan siksi aikaa, kun syöt". Ja syönnin jälkeen ohjaan omat ja vieraat muksut käsipesulle.



Ja jos jo ennalta tiesit, että emäntä järjestyksen ihminen ja lapsesi kaveri villimmästä päästä, niin ei varmaan ollut kauhean fiksua tuollaisella kombinaatiolla mennä vierailemaan.



Että syytä sysissä ja sepissä, mun mielestä....

Ei kaveri sentään koko aikaa metelöinyt ja sotkenut, nuo olivat vain esimerkkejä sattuneista tilanteista. Mutta silloinkin kuin lapset istuivat minun mielestäni ihan nätisti syömässä tai pelasivat rauhallisesti lautapeliä, sukulaiseni pörräsi hermostuneena ympärillä huomauttelemassa pikkuasioista.

Minusta siellä kyläpaikassa ei ole tilaa hengittää. On vain yksi ainoa oikea tapa tehdä asiat ja se on emännän tapa.

ap

Kotona jokainen voi sitten olla niin kuin itse haluaa mutta kylässä ollessa ollaan talon tavoilla.

minkä ikäinen tämä häiriötä aiheuttanut kaveri on? mikä hänen käytöksessään ärsytti sukulaistasi? minkälaista höykytystä tämä kaveri sitten sai sukulaiseltasi?

Hän oli sukulaiseni mielestä liian äänekäs ja sotkuinen. Eli puhui liian kovalla äänellä, heilutti käsiään liikaa, murusti pöydässä, vei keksin kädessään olohuoneeseen, jätti kengät eteisessä levälleen, ei muistanut vetää vessaa jne.

Ja sukulaiseni huomautti joka asiasta: koetapas nyt rauhoittua! Älä pudota niitä muruja, täällä on pöydän alla matto! Saakos kengät jättää noin? Hei, vessa pitää vetää! Meillä ei saa syödä olohuoneessa, älä mene sen keksin kanssa sinne! Olisiko kannattanut panna tuo pusero päälle eikä raahata sitä tuolla lailla! jne jne

ap

Ensimmäisen viestin luettuani sympatiani olivat ap:n puolella, mutta tämän vastauksen luettuani jäin ihmettelemään, miksei lapsen mukanaan tuonut aikuinen huolehtinut tästä lapsesta? Emännän tehtäviin ei kuuluisi komentaa muiden lapsia.

en ota kantaa siihen, miten 10-vuotiaan pitäisi osata käyttäytyä, mutta emännällä oli kyllä nuttura liian kireällä, jos piti koko ajan huomautella lapselle. Mitä järkeä sellaisessa ylipäätään on, jos ei näe kuin sen yhden kerran, eihän hänen edes tarvi kasvattaa lasta. Kaikille (meille) takakireille olisi hyvä oppia relaamaan vähän, ei tulisi itsellekään niin negatiivinen fiilis aina kun asiat ei mene omien odotusten mukaisesti.

Hän oli sukulaiseni mielestä liian äänekäs ja sotkuinen. Eli puhui liian kovalla äänellä, heilutti käsiään liikaa, murusti pöydässä, vei keksin kädessään olohuoneeseen, jätti kengät eteisessä levälleen, ei muistanut vetää vessaa jne. Ja sukulaiseni huomautti joka asiasta: koetapas nyt rauhoittua! Älä pudota niitä muruja, täällä on pöydän alla matto! Saakos kengät jättää noin? Hei, vessa pitää vetää! Meillä ei saa syödä olohuoneessa, älä mene sen keksin kanssa sinne! Olisiko kannattanut panna tuo pusero päälle eikä raahata sitä tuolla lailla! jne jne ap

Olisin minäkin komentanut, jos lapsen taloon tuonut ei ymmärrä komentaa. Vessan vetäminen ja pöydän ääressä syöminen, meidän 3-6 vuotiaatkin jo tietää tuon. Täytyy sanoa, et ensin olin ihmeissäni, mutta tuon luettuani sympatiat kääntyi emännän puolelle.

paremmin. Kyllä sä olisit voinut katsoa ja ihan neutraalisti/ ystävällisesti sanoa, että laittaa kengät siististi tai ei vie keksiä pois pöydästä. Ei sellaisten sanominen ole mitään mäkättämistä, vaan ihan normaalia hyvään käytökseen ohjaamista.

Minulle tuli kylässä tunne, että mikään ei ole hyvin, mikään ei kelpaa. Ei kaveri sentään koko aikaa metelöinyt ja sotkenut, nuo olivat vain esimerkkejä sattuneista tilanteista. Mutta silloinkin kuin lapset istuivat minun mielestäni ihan nätisti syömässä tai pelasivat rauhallisesti lautapeliä, sukulaiseni pörräsi hermostuneena ympärillä huomauttelemassa pikkuasioista.

Minusta siellä kyläpaikassa ei ole tilaa hengittää. On vain yksi ainoa oikea tapa tehdä asiat ja se on emännän tapa.

ap

Anoppilassa on välillä tuommoista.

Ymmärrän toki etteivät vanhat ihmiset jaksa kuunnella lapsista kuuluvaa ääntä, mutta joskus menee liiallisuuksiin.

Ovat mm. kieltäneet 3-vuotiasta leikkimällä pikkuautoilla niin, että sattuu kolareita 'Ei noin! Eihän oikeassa liikenteessäkään noin ajeta >:('. Sitten näytetään 3-vuotiaalle kädestä pitäen miten pikkuautoilla ajetaan nätisti liikennesääntöjä noudattaen :o

Muutenkin heillä on vaatimukset korkealla. 3- ja 5-vuotiaiden pitisi osata ruokapöydässäkin syödä ja käyttäytyä yhtä taitavasti kuin teini-ikäisten serkkujensa.

Ne vierailut ovat todella raskaita, vaikka lapset ovat ikäisekseen rauhallisia ja hyvätapaisia.

Minusta kyläpaikan emännän käytös vaikutti tökeröltä. Kyllä kai nyt lapsista saa ääntä lähteä! Ja se että vahingossa murustaa syödessään tai unohtaa vetää vessan, niin luulisi ymmärtävän kun on lapsista kyse. Sinuna ap mä en pyytelisi anteeksi, minusta ainakaan ette toimineet mitenkään väärin.

Toisaalta ymmärrän hyvin, että kaveria voi ärsyttää ylimääräinen sotku ja meteli, jos on tottunut esim. elämään ilman lapsia niin tuollainen ylimääräinen hästäys voi olla liikaa. Varsinkin jos lapsi oli noinkin iso, eli pitäisi periaatteessa olla tavat hallussa.



Toisaalta, varsinkin joillain pojilla unohtuu joskus kavereiden seurassa yksinkertaisimmatkin tavat, kuten kenkien nätisti laittaminen, vessan vetäminen tai hillitty puheääni.



Itse en moisista olisi hermostunut, mutta sinun sijassani varmasti olisin maininnut pojalle, ja "komentanut" esim. tilanteessa jossa oli viemässä keksiä olohuoneeseen. Minä kyllä ihan automaattisesti ohjaan lapsia, olipa ne vieraita tai omia. Toisaalta, katson kyllä tietyissä tilanteissa "läpi sormien", ja varsinkin vierailta lapsilta hyväksyn välillä sellaista, mistä omiani komentaisin, koska lapset on kuitenkin lapsia, ja kylässäkin voi unohtua ne käytöstavat, vaikka ne periaatteessa osaisikin.





Se on se kultainen keskitie, liian herkästi ei pitäisi kenenkään ottaa nokkiinsa, mutta mitätahansa ei tarvitse hyväksyä..

On selvää, että lapsi ei tahallaan jättänyt vessaa vetämättä eikä ilmeisesti tahallaan murustanut niitä murusiakaan lattialle. On myös selvää, että lapsen tapa puhua ja liikkua aika kuuluvasti ja näkyvästi ärsytti talon emäntää ja hän halusi tuoda sen julki myös lapselle. Minusta tuo on surullista ja mielestäni ap:llä ei ole velvollisuutta pyytää anteeksi. On kyse siitä ajatuksesta, että lapset eivät saa näkyä ja kuulua, ja tuollainen asenne on epämiellyttävä. Jos ei pidä lapsivieraista, ei sitten kutsu heitä. Ihan samalla tavalla se lapsi saa kuulua ja näkyä kuin aikuinenkin. Huomautetaanko aikuiselle siitä, että unohti vetää vessan tai murusti lattialle? Vaikka lapsia pitää ohjeistaa ja komentaakin, niin yhtä tärkeää olisi osata myös kunnioittaa ja arvostaa heitä. Jos emännän lattialle tuli murusia, oliko tärkeää siitä nalkuttaa. Mielestäni se on jopa epäkohteliasta. Kun meille tulee lapsivieraita, murusia tulee enkä niihin edes reagoi.



Lapsia voi ohjeistaa ja kieltää mutta nalkuttaminen on rumaa käytöstä. Vielä rumempaa on haukkua lapsen käytöstä ja vanhempia.

On selvää, että lapsi ei tahallaan jättänyt vessaa vetämättä eikä ilmeisesti tahallaan murustanut niitä murusiakaan lattialle. On myös selvää, että lapsen tapa puhua ja liikkua aika kuuluvasti ja näkyvästi ärsytti talon emäntää ja hän halusi tuoda sen julki myös lapselle. Minusta tuo on surullista ja mielestäni ap:llä ei ole velvollisuutta pyytää anteeksi. On kyse siitä ajatuksesta, että lapset eivät saa näkyä ja kuulua, ja tuollainen asenne on epämiellyttävä. Jos ei pidä lapsivieraista, ei sitten kutsu heitä. Ihan samalla tavalla se lapsi saa kuulua ja näkyä kuin aikuinenkin. Huomautetaanko aikuiselle siitä, että unohti vetää vessan tai murusti lattialle? Vaikka lapsia pitää ohjeistaa ja komentaakin, niin yhtä tärkeää olisi osata myös kunnioittaa ja arvostaa heitä. Jos emännän lattialle tuli murusia, oliko tärkeää siitä nalkuttaa. Mielestäni se on jopa epäkohteliasta. Kun meille tulee lapsivieraita, murusia tulee enkä niihin edes reagoi. Lapsia voi ohjeistaa ja kieltää mutta nalkuttaminen on rumaa käytöstä. Vielä rumempaa on haukkua lapsen käytöstä ja vanhempia.

lasta? Siihen ei ap ole suostunut vastaamaan.

On kyse siitä ajatuksesta, että lapset eivät saa näkyä ja kuulua, ja tuollainen asenne on epämiellyttävä.

Aika monet ovat kommentoineet, että minun olisi pitänyt puuttua kaverin käytökseen. Joissakin hetkissä olisin ehkä voinut puuttuakin, mutta suurin osa tilanteista oli minusta sellaisia, ettei niissä yksinkertaisesti ollut mitään puuttumista. En hyväksy sellaista, että aikuinen vaientaa lapsen pelkkää vieraskoreuttaan, jotta toisella aikuisella olisi kivempaa. Tätä näkee tosi paljon - eli aikuinen komentaa rumastikin lastaan lähinnä mielistelläkseen toista aikuista!

Toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan. En todellakaan ole vapaan kasvatuksen kannattaja, mutta minusta lapsia kohtaan pitää olla reilu ja oikeudenmukainen. Jos joku motkottaa lapselle turhasta, jopa alistavaan sävyyn, kyllä sympatiani ovat sen lapsen puolella, ei motkottavan aikuisen. Ja jos lasta joutuu komentamaan pikkuasioista, niin vähintänkin hänelle pitää asiallisesti perustella komentamisen syyt.

ap

Hän oli siis kerran aikaisemmin sanonut meille, että kaveri voisi mielellään joskus tulla meidän pojan kanssa heille kylään. Ja tuona nimenomaisena päivänä poikani sitten kysyi sukulaiseltamme, voisiko kaveri nyt tulla. Vastaus oli, että kyllä voi, tervetuloa.

ap

On selvää, että lapsi ei tahallaan jättänyt vessaa vetämättä eikä ilmeisesti tahallaan murustanut niitä murusiakaan lattialle. On myös selvää, että lapsen tapa puhua ja liikkua aika kuuluvasti ja näkyvästi ärsytti talon emäntää ja hän halusi tuoda sen julki myös lapselle. Minusta tuo on surullista ja mielestäni ap:llä ei ole velvollisuutta pyytää anteeksi. On kyse siitä ajatuksesta, että lapset eivät saa näkyä ja kuulua, ja tuollainen asenne on epämiellyttävä. Jos ei pidä lapsivieraista, ei sitten kutsu heitä. Ihan samalla tavalla se lapsi saa kuulua ja näkyä kuin aikuinenkin. Huomautetaanko aikuiselle siitä, että unohti vetää vessan tai murusti lattialle? Vaikka lapsia pitää ohjeistaa ja komentaakin, niin yhtä tärkeää olisi osata myös kunnioittaa ja arvostaa heitä. Jos emännän lattialle tuli murusia, oliko tärkeää siitä nalkuttaa. Mielestäni se on jopa epäkohteliasta. Kun meille tulee lapsivieraita, murusia tulee enkä niihin edes reagoi. Lapsia voi ohjeistaa ja kieltää mutta nalkuttaminen on rumaa käytöstä. Vielä rumempaa on haukkua lapsen käytöstä ja vanhempia.

Mutta oliko emäntä kutsunut tätä vierasta lasta? Siihen ei ap ole suostunut vastaamaan.

No minä vastaan. Tässä lainaus aloituksesta:

"erään sukulaiseni luona. Paikalla olivat minä ja 2 lastani, ystäväni sekä isomman lapseni ystävä. Sukulaiseni oli itse pyytänyt myös näitä ystäviämme tulemaan."

-Ystävimämme. Monikko. Eli Ap:n ystävä ja lapsen ystävä.

Kotona on kaikista paras olla. Joskus aikoinaan tuli kyläiltyä, mut aikansa kutakin..



Just tuollaset joka asiasta napisevat nirppanokat vie täysin ilon kyläilyreissuista.