2-luokkalaisen vanhempainilta eilen ja jos olisin kehdannut niin olisin sanonut..

Valtion Elokuvatarkastamon asettamat ikärajat eivät ole suosituksia vaan perustuvat Suomen lakiin !!!!!!!

Sepä se onkin, että monet vanhemmat luulevat pelien ja elokuvien ikärajojen olevan vain suosituksia. Näin ei missään nimessä ole!!!

Se K iän edessä tarkoittaa nimenomaan KIELLETTYÄ !!!

minne saat tunkea kiellettysi?

Minä en mitään virkamiehiä tottele jos terve järki sanoo muuta.

Mistä teitä kaikkea viranomaisen kertomaa jumalan sanana pitäviä oikein tulee?

paheksuu kovin voimakkaasti jos esim. antaa 14-vuotiaan pelata k-16 peliä. Tai 17-vuotiaan vaikka sitä GTA:ta. Kyse on siitä, että ilmeisesti jotkut vanhemmat antavat esim. alle 10-vuotiaiden pelata k-18-pelejä (jopa ostavat niitä heille), tai vaikka 6-vuotiaiden katsoa ohjelmia, joissa tapahtuu raiskauksia, insestiä tms. Jos jonkun terve järki sallii tuollaisen niin joidenkin viranomaisten olisi syytäkin puuttua.

Hirveän vankkaa tutkimustietoa pelaamisen vaikutuksista ei ole olemassa, ja vaikutukset voivat olla yksilöllisiä, mutta nimenomaan terve järki sanoo, että a) väkivaltaisen/avoimen seksuaalisen materiaalin näkeminen ja kokeminen voi hyvin todennäköisesti olla erittäin haitallista ainakin alle 13-vuotiaille b) ko. pelien ja ohjelmien pelaamisesta ja katsomisesta ei takuulla ole mitään hyötyä pienille lapsille (ainakaan mitään hyötyä, mitä ei voisi saavuttaa muillakin keinoin).

Tämän takia lasten (sanotaan nyt vaikka alle murrosikäisten) pelaamisen rajoittamisesta ei takuulla ole mitään haittaa, sallivuudesta sen sijaan voi ollakin.

t. edelleenkin, itsekin pelaaja joka toivoo, että pelejä sinänsä ei alettaisi sensuroida (ja siksikin olisi mukavaa, että ikärajoja noudatettaisiin edes suurinpiirtein).

Valtion Elokuvatarkastamon asettamat ikärajat eivät ole suosituksia vaan perustuvat Suomen lakiin !!!!!!!

Sepä se onkin, että monet vanhemmat luulevat pelien ja elokuvien ikärajojen olevan vain suosituksia. Näin ei missään nimessä ole!!!

Se K iän edessä tarkoittaa nimenomaan KIELLETTYÄ !!!

minne saat tunkea kiellettysi?

Minä en mitään virkamiehiä tottele jos terve järki sanoo muuta.

Mistä teitä kaikkea viranomaisen kertomaa jumalan sanana pitäviä oikein tulee?

onko sulla omia lapsia?

En ole ainut ikärajoja kritisoinut, eikä ole omia lapsia, mutta puolison kylläkin. Ja ovat muksut saaneet pelata ja katsoa ihan rauhassa oikeastaan mitä lystäävät (paitsi kauhuelokuvia, joita katsovat salaa kuitenkin joskus, ja sitten pelkäävät illalla). Jos joskus saan omiakin, niin sama periaate niilläkin on. Itse kun tosiaan en ole ikinä omakohtaisesti (enkä kyllä oikein tutkimuksistakaan) havainnut pelien tai elokuvien aiheuttavan mitään kummoisempaa mielisairautta tai käytösongelmaa, niin en näe mitään syytä tiukkapipoisuudelle.

Kyse on siitä, että ilmeisesti jotkut vanhemmat antavat esim. alle 10-vuotiaiden pelata k-18-pelejä

Ei noita pelejä hirveän nuoret edes osaa pelata, mutta kyllä tässä taloudessa on annettu muistaakseni GTA:kin haluttaessa pelattavaksi alle 10 veenä. Eipä se tenava siitä muuta ymmärrä kuin ajaa autolla ja ammuskella menemään, joka ei minusta ole mitenkään haitallista. Enemmän olisin huolissani nyrkkeilyotteluita tihrustavasta jalkapallohuligaanin alusta.

Muistan kun oma mummo torui minua pienenä kun ajoin pelissä autolla nurmikolla, minua ei kylläkään haittaa, jos tenava räimii singolla menemään, joten selvästi asiassa on mielipiteitä laidasta laitaan. Ei se peleissä riehuminen kuitenkaan minusta sen ihmeellisempää ollut kuin rikkoa tetrispalikoitakaan tai ammuskella muovisotilailla, eikä ole vieläkään.

tai vaikka 6-vuotiaiden katsoa ohjelmia, joissa tapahtuu raiskauksia, insestiä tms.

Enpä nyt tiedä onko kovinkin moni varta vasten antamassa tenaviensa katsoa julmia elokuvia. Ei joku Terminaattori tai Zombiammuskelu ole minusta mitenkään ihmeellinen, siinä missä joku Saha tai Kauna on hieman eri laatua. Eihän niitä nyt kannattane yöunienkaan takia näyttää liian pienille.

väkivaltaisen/avoimen seksuaalisen materiaalin näkeminen ja kokeminen voi hyvin todennäköisesti olla erittäin haitallista ainakin alle 13-vuotiaille

Minä en todella jaksa uskoa, että piltti sekoaa nähtyään Karate Kidin tai jonkin pehmopornoelokuvankaan. Näitähän näkee about jokainen joka tapauksessa. Ikärajoilla voi minun puolestani pyyhkiä takamuksensa, kunhan pitää järjen päässä ja jättää Teksasin moottorisahamurhaajan pois lastenelokuvapinosta.

b) ko. pelien ja ohjelmien pelaamisesta ja katsomisesta ei takuulla ole mitään hyötyä pienille lapsille (ainakaan mitään hyötyä, mitä ei voisi saavuttaa muillakin keinoin).

Ei taatusti monestakaan asiasta tässä maailmassa ole sellaista hyötyä, jota ei voisi muutoin saavuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kyseinen tapa olisi erinomainen keino saada tenava oppimaan jotain. Aika harva lähtee vapaaehtoisesti jollekin englanninkielikylpy leirille kymmenen kertaa vuodessa, mutta moni voi tykätä vääntää Monkey Islandia kotonaan ilman erillistä ehdottamistakaan.

Tämän takia lasten (sanotaan nyt vaikka alle murrosikäisten) pelaamisen rajoittamisesta ei takuulla ole mitään haittaa, sallivuudesta sen sijaan voi ollakin.

Minusta se suurin haitta on siinä, että kaveripiiri rajoittuu joko Lestadionilaisiin tai nörttejä haukkuviin jäkis-jätkiin, joiden lempipuuhaa pelaamiseen sijaan on siltojen alla tupakan polttelu ja julkitilojen maisemoinnin ehostaminen omin maalein.

ymmärrät varmaan, että tuo mainitsemasi kaveripiirin rajoittumisjuttu ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Ja kyllä mahdollisten emotionaalisten haittojen ehkäiseminen painaa enemmän (ja pitäisi kaikkien vanhempien kirjoissa painaa enemmän) kuin mahdolliset kieltenoppimishyödyt.



Pointti on siinä, että jos rajoituksista ei ole haittaa mutta niiden puutteesta on mahdollisesti suurtakin haittaa niin vastuullinen vanhempi kallistuu rajoitusten puoleen. (Sinulla tätä vastuuta ei toki ole, kun ei ole lapsia.)



Peleissä on lisäksi se, että niistä saa välitöntä palautetta ja mielihyvää helpolla, ilman mitään vaivannäköä - ja tällaisen tekeminen paljon voi heikentää voi heikentää itsekontrollia ja kykyä pitkäjännitteisyyteen. Tästä on ihan pätevää tutkimustietoakin.



(ja kun sinäkin kerrot jatkuvasti omista kokemuksistasi perusteluina, niin ehkäpä minäkin yritän: veljeni sai vapaasti pelata koko lapsuutensa ja nuoruutensa, ja hän ei kerta kaikkiaan jaksa keskittyä esim. koulutyöhön. Jopa siitä englannista tippuu huonoja numeroita, kun ei saa itseään opettelemaan kielioppia. Lukioon menee 4,5 vuotta jne.)

ymmärrät varmaan, että tuo mainitsemasi kaveripiirin rajoittumisjuttu ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

En varmaankaan ymmärrä. Murrosiän lähestyessä ne legoleikit ja kirkonrotat jäävät auttamatta pois, ja tilalle tulee potkulaidoilla hyppimistä, kadunkulmalla räkimistä, tai sitä pelaamista tai melkeinpä mitä tahansa porukkaa yhdessäpitävää aktiviteettia. Ja jos se aktiviitti on pelaamista, kuten nykyään enenevissä määrin onkin, ja joku siinä porukassa ei saa olla edes samassa huoneessa kun muut vääntävät GTA:ta, niin ei silloin sille kukaan halua soittaakaan.

Ja kyllä mahdollisten emotionaalisten haittojen ehkäiseminen painaa enemmän (ja pitäisi kaikkien vanhempien kirjoissa painaa enemmän) kuin mahdolliset kieltenoppimishyödyt.

Se nyt riippuu täysin todennäköisyyksistä. Kyllä minä valitsen 99 % toteutuvan kielenoppimisen vaikka kuinka vaakakupissa painaisi toiseen suuntaan joku 0,01 % todennäköinen käyttäytymisongelma. Pelien aiheuttamat ongelmat eivät selvästikään ole mitenkään yleisiä, kun ei kerta asia näy yhteiskunnan tasolla, eikä kunnolla edes tutkimuksissakaan.

Pointti on siinä, että jos rajoituksista ei ole haittaa mutta niiden puutteesta on mahdollisesti suurtakin haittaa niin vastuullinen vanhempi kallistuu rajoitusten puoleen. (Sinulla tätä vastuuta ei toki ole, kun ei ole lapsia.)

Tuolla periaatteella lasta ei voi ikinä päästää uloskaan, tai kaverilla käymään, tai edes keittiöön yksin. Miksi lapsen pitäisi saada mennä keittiöön? Kyllä se oppii ruokaa tekemään sitten täysi-ikäisenäkin vielä, ja siellähän on sentään teräviä veitsiä, joista saa ihan hyvällä todennäköisyydellä haavan sormeensa joskus.

Peleissä on lisäksi se, että niistä saa välitöntä palautetta ja mielihyvää helpolla, ilman mitään vaivannäköä

Kielletään samalla periaatteella lastenohjelmienkin katselu siinä tapauksessa. Ja kaikki muukin kiva, johon ei liity hiki ja verenmaku suussa. LAITA SE TIKKARI HETI MAAHAN, NICO-PETTERI! Potkaise tänne se, kädet näkyvillä!

10 kilometrin hiihtolenkki ylämäkeen heti tai tikkari jää kaappiin.

joku on sitä mieltä, että nuoruuteen kuuluu automaattisesti räkiminen ja pelaaminen :D Salli mun nauraa... Nämä tapaukset varmaan pistävät ekana silmään (ja korvaan), mutta kylläpä nuo nuoret tapaavat muutakin harrastaa :D Eli sitä räkimistä ei ole mikään pakko opetella, ellei sitten välttämättä halua olla joka urpon kaveri, mikä taas ei ole tavoiteltava asiaintila...

kanssa täysin samoilla linjoilla. En käsitä, että miksi noista pelijutuista ja leffoista täytyy joka vanhempainillassa muistuttaa sekä vanhempainvarteissa myös... Luulisi, että aikuiset osaa miettiä, että mikä leffa tai peli soveltuu minkäkin ikäiselle. Tiedän itse olevani todella tarkka siitä, mitä katsellaan. Mutta meillä ei pelata mitään K-18 pelejä eikä todellakaan katsella mitään K-18 leffoja eikä edes K-15. Just viime viikonloppuna ajateltiin koko perheen voimin katsella jotain leffaa. Nuorimmainen on vielä pieni eikä saa katsella mitään K-7 leffojakaan, koska ei edes niin vanha vielä ole. Isommat lapset sitten kauheen rutinan ja tappelun jälkeen rupesivat meidän kanssa katselemaan "vauvojen" leffaa. Kun saatiin se katseltua, niin isot pojat sanoivat, että täähän olikin ihan hauska!! :D Katsottiin Nalle Puh ja Möhköfantti. Periksi ei annettu isojen raivoamiselle. Enkä tällä halua mitenkään itsestäni ylpeillä, vaan kertoa yhden esimerkin, että joskus sen raivoamisen jälkeen voi isotkin ajatella, että ihan ok juttu. Vanhin täyttää 13 ihan pian. Mutta vaihtoehdot olivat katsoa leffaa tai sitten mennä tekemään jotain muuta itekseen. Meillä valitettavasti nuorimmainen tässä kohtaa määräsi, että mitä katsotaan. Toki on päiviä, että sitten katsellaan isojen leffoja ja silloin pienet eivät ole siinä mukana! Sopivassa suhteessa kaikille sopivaa.



Musta oli tosi kiva lukea, kun joku kertoi tuolla ihan alussa, että oli myyjänä kieltäytynyt myymästä sitä K-18 peliä. Näin sen kuuluisi mennä! Ei pienien lasten tarttisi todellakaan niitä pelata. Meillä on isoilla muutama sellainen paikka, joihin en päästä kyläilemään, koska siellä ihan varmasti pelataan sopimattomia pelejä. Onneksi löytyy sellaisiakin perheitä joissa samalla tavalla suhtaudutaan näihin asioihin, kun meilläkin. Niihin paikkoihin voin ihan huoletta omat lapseni päästää.

joku on sitä mieltä, että nuoruuteen kuuluu automaattisesti räkiminen ja pelaaminen :D Salli mun nauraa...

Ilmeisesti luetun ymmärtäminen on liian harvan harrastus nykyisin.

Peleissä on lisäksi se, että niistä saa välitöntä palautetta ja mielihyvää helpolla, ilman mitään vaivannäkö

Tämähän riippuu täysin pelistä. Aika monessa pelissä se viehätys on juurikin siinä, että suorittaa hankalia asioita tai pitkäjänteisesti pyrkii johonkin lopputulokseen. Harva ensimmäisellä pelikerralla vetelee mestarina maaliin muiden autojen ohi tuosta vain, tai ilman mitään miettimistä ja pähkäilyä pelaa seikkailupelin läpi, tai strategiapelissä niittaa jokaisen vastustajan vähääkään miettimättä ja harjoittelematta. Itsehän pelaan tällä hetkellä Starcraft II:sta ja sen eteen on saanut nähdä tuhansia tunteja vaivaa, jotta on päästy timanttiliigaan (joka ei edes ole se paras).

sitten mennään seuraavaan kauppaan, niin yksinkertaista se on.

Ja minusta aika surullista.

Niin se äitikin minulle sanoi, että jos hän vain olisi tullut ostamaan peliä, niin enhän minä olisi tiennyt, kenelle se menee. Enpä niin. Enhän voi tietää vanhempien ostamista päihteistäkään, että annetaanko niitä lapsille. Toivon vain, ettei anneta.

Niin kuin joku sanoikin, pelien suurin kohderyhmä taitavat olla 20-40-vuotiaat miehet, ja se näkyy peleissä. Ei niitä ole tarkoitettu lapsille, mutta se tuntuu olevan vanhempien vaikea tajuta.

Ja vaikka voi ollakin, etteivät väkivaltaviihde ja porno vahingoita 8-vuotiasta, niin eikö kuitenkin pitäisi pyrkiä siihen, etteivät lapset niille altistu?!

[iKielletään samalla periaatteella lastenohjelmienkin katselu siinä tapauksessa. Ja kaikki muukin kiva, johon ei liity hiki ja verenmaku suussa. LAITA SE TIKKARI HETI MAAHAN, NICO-PETTERI! Potkaise tänne se, kädet näkyvillä! 10 kilometrin hiihtolenkki ylämäkeen heti tai tikkari jää kaappiin.

[/quote]

Ei kai kenelläkään tarkoitus ollut kieltää kaikkea kivaa, vaan pelkästään pieniltä liian rajut ja väkivaltaiset pelit/leffat. (Ja ehdottomasti se porno mistä tuolla aiemmin oli juttua.)



On paljon hyviä pelejä joita voi pienemmät ja vähän isommatkin pelata, johon ei liity esim. ihmishahmojen ampumista, verta ja suolenpätkiä. Mun omat lapset pelaa esim. SuperMariota, Wiin urheilupelejä, rallipelejä, Simsiä.

ja sanonut ääneen, mitä ajattelit, siellä vanhempainillassa. Vanhempainillat on just sellasia, et kukaan ei sano, eikä puhu mitään, ettei vaan tulisi keskustelua, eikä vaan eetuiinaa kiusattaisi seuraavana päivänä.



Olisi hyvä, jos vanhemmat vanhempainilloissa avaisivat suitaan ja puhuisivat enemmän. Siis oikeasti keskustelisivat, ilman mitään syyttelyä tms. Paikallaolevat vanhemmat voisivat hyvässä lykyssä tulla johonkin (fiksuun) lopputulokseen keskustelun jälkeen ja sopia keskenään, kuinka tämän jälkeen kodeissa toimitaan. Voisi helpottaa jotakin vanhempaa kiristämään otetta kotona ja joku toinen vanhempi voisi sitten sallia lapsilleen hieman enemmän (jos tyyliin kaikki tv-ohjelmat ja pelit ovat olleet kiellettyjä).



Eli vanhemmat, jos teillä on vanhempainilloissa jotain sanottavaa niin sanokaa. Siksi niitä vanhempainiltoja pidetään!

Peleissä on lisäksi se, että niistä saa välitöntä palautetta ja mielihyvää helpolla, ilman mitään vaivannäköä - ja tällaisen tekeminen paljon voi heikentää voi heikentää itsekontrollia ja kykyä pitkäjännitteisyyteen. Tästä on ihan pätevää tutkimustietoakin.

Voi herraisä, sinä et tiedä peleistä yh-tään mitään.. Sinulla ei taida olla minkäänlaista käsitystä siitä miten hankalia kohtia peleissä voi olla, tai jopa kokonaisia pelejä jotka ovat yhtä suurta hankalaa kohtaa, joiden jyystäminen ei todellakaan tuo mielihyvää pelkkää nappia painamalla.

Olen pelannut koko elämäni ajan pelejä aivan laidasta laitaan ja pitkäjänteisyyteeni sillä on ollut ainoastaan positiivinen vaikutus. Peliä ei voi läpäistä eikä siinä voi edetä ilman tätä ominaisuutta, sillä hankalaa kohtaa ei vain voi skipata jos sitä ei onnistu ekalla yrityksellä pääsemään läpi. Varsinkin korkealla vaikeustasolla pelaaminen vaatii suurta keskittymistä ja koitosten jälkeen onnistuminen tuo aivan mahtavan mielihyvän tunteen.

Jos jokin media tuo mielihyvää ilman ponnistuksia niin se on televisio. Jep, televisio, media jota suuri osa pelien vastustajista suurkuluttaa. Itse en voi kuvitellakaan tylsempää ja passivoivampaa keinoa käyttää aikaani kuin lojua tuijottamassa laatikkoa joka suoltaa nykyajan mediakasvatin popkorniaivoihin puhdasta mielihyvää juurikin vain sen napin painalluksella.

Kaiken lisäksi omien sekä kaikkien laajan ystäväpiirini jäsenten kokemusten perusteella juurikin ne, joita eivät pelit tai muut nörtähtävät harrastukset ole kiinnostaneet ovat varsinkin kouluaikana niitä kaikista suurimpia kiusaajia ja kusipäitä. Ne jäkiskundit, jotka koulun käytävällä painostavat heikompiaan nyrkit heiluen ja huutelevat homoa ja vittua joka toisina sanoinaan lissu kainalossa. Lähes kaikki peleistä/elokuvista/jne vähänkin keskitasoa kiinnostuneemmat ihmiset joita olen tavannut ovat aina olleet hyvinkin empaattisia, syvällisiä ja mielenkiintoisia väkivaltaa vastustavia henkilöitä joiden harrastuksiin ei todellakaan kuulu esimerkiksi perseet olalle kännääminen joka perjantai.

Terveisin parikymppinen nuori nainen joka ei ole eläessään tuikannut tupakkaa huuleensa, kaatanut ehtoollisviiniä lukuunottamatta tippaakaan alkoholia kurkustaan alas tai astunut jalallaankaan baariin, pasifisti, kaikesta tästä huolimatta sosiaalinen ja onnellinen, täysin tasapainoinen sekä "kauheista tappopeleistä" nauttiva henkilö.

Valitettavan monilla keskustelijoilla tuntuu olevan täysin kateissa viihteelle asetettujen ikärajojen merkitys. Usea keskusteluun osallistunut perustelee aikuisille tarkoitetun materiaalin katselun ja pelaamisen sallimisen sillä, ettei lapsi ole nähnyt painajaisia tai ollut ahdistunut. Luonnollisesti ikärajojen tarkoitus on suojella lasta liian pelottavilta kokemuksilta, mutta suosituksiin on vielä tärkeämpi syy.



Vaikka lapsi olisi kuinka kylmähermoinen väkivaltaviihteen suurkuluttaja tahansa, se ei todellakaan tarkoita, että hän ymmärtäisi näkemäänsä. Silloin, kun ihminen on niin nuori ja emotionaalisesti kehittymätön, ettei hänellä ole vielä työkaluja tiettyjen asioitten käsittelyyn ja lokeroimiseen, vastuullinen vanhempi suodattaa lapseen kohdistuvaa informaatiotulvaa.



Kasvuikäinen muodostaa jatkuvasti maailmankuvaansa kaiken sen perusteella, mitä päivittäin näkee ja kokee. Uusien asioitten oppiminen ei kuitenkaan tarkoita ymmärtämistä.



Tietysti, jos kasvatuksen päämääränä on kasvattaa ihminen, joka tuntee mielihyvää katsoessaan pahoinpitelyä, kokee lyömisen hauskana asiana, pitää huumeittenkäyttöä ja myyntiä arkipäiväisenä ja normaalina ja pitää naisia aivottomina, miesten miellyttämiseen tarkoitettuina seksiorjina, lapsille voi antaa täysin vapaat kädet viihteen valikoinnin suhteen.



Esitys on nyt tietysti hyvin kärjistetty, mutta keskustelevatko nämä kaikensallivat "eimeidäneetuayhtäänpelottanut" vanhemmat riittävästi lastensa kanssa viihteen vastapainoksi?



Surullinen on koti, jossa lapset katsovat pornoa, ennen kuin vanhemmat puhuvat heille seksistä, ehkäisystä ja rakkaudesta. Sairasta on myös se, jos lapsesta väkivallan katseleminen ei tunnu yhtään miltään, saati että se viihdyttäisi.



Ikärajasuositukset ovat lastenpsykiatrian ammattilaisten antamia (viranomainen on VET, mutta materiaalin arvioi minuutti minuutilta psykiatri). Viihdeteollisuus maksaa valtavia summia rahaa erilaisen materiaalin tarkastuttamisesta ennen levittämistä. Tätä kaikkea ei tehdä curling-äitien kiusaksi ja heidän lapsensa mielen pahoittamiseksi, vaan sen varmistamiseksi, että jokainen lapsi saa oppia ja käsitellä elämään liittyviä rankempia ja vaikempia asioita sellaisella tahdilla, johon kasvuikäinen tosiasiassa on kykeneväinen.



Pidetään pienistä huolta. Yhdelläkään vanhemmalla ei ole oikeutta rankaista lapsia omalla laiskuudellaan.

Peleissä on lisäksi se, että niistä saa välitöntä palautetta ja mielihyvää helpolla, ilman mitään vaivannäköä - ja tällaisen tekeminen ihmiselle jossakin muualla kuin täällä missä vanhemmat ovat äänessä ja missä vanhemmat, lapsistaan vastuussa olevat, ihmiset ja kasvattajat asiaa ruotivat!!

Voi olla että pelit tuovat sinulle ehdotonta iloa ja nautintoa ja täytät niillä jotakin aukko elämässäsi MUTTA kyllä jopa sinun tulisi myöntää, että K-15 tai K-18 pelit eivät todellakaan sovellu lapsille ja nyt vielä puhutaan pienistä alakoululaisista eli 8-9v ikäisistä.

Kasva henkisestikin 5-10v ja tule sitten jauhamaan peleistä lisää ja usko huviksesi, jos sinä äitinä annat lapsesi pelata peliä tai katsoa ohjelmaa johon hänen henkinen kapasiteettinsä ei riitä vielä lähemmäs 10-vuoteen, niin minä todellakin tekisin sinusta lastensuojeluilmon.

Piste.

paljon voi heikentää voi heikentää itsekontrollia ja kykyä pitkäjännitteisyyteen. Tästä on ihan pätevää tutkimustietoakin.

Voi herraisä, sinä et tiedä peleistä yh-tään mitään.. Sinulla ei taida olla minkäänlaista käsitystä siitä miten hankalia kohtia peleissä voi olla, tai jopa kokonaisia pelejä jotka ovat yhtä suurta hankalaa kohtaa, joiden jyystäminen ei todellakaan tuo mielihyvää pelkkää nappia painamalla.

Olen pelannut koko elämäni ajan pelejä aivan laidasta laitaan ja pitkäjänteisyyteeni sillä on ollut ainoastaan positiivinen vaikutus. Peliä ei voi läpäistä eikä siinä voi edetä ilman tätä ominaisuutta, sillä hankalaa kohtaa ei vain voi skipata jos sitä ei onnistu ekalla yrityksellä pääsemään läpi. Varsinkin korkealla vaikeustasolla pelaaminen vaatii suurta keskittymistä ja koitosten jälkeen onnistuminen tuo aivan mahtavan mielihyvän tunteen.

Jos jokin media tuo mielihyvää ilman ponnistuksia niin se on televisio. Jep, televisio, media jota suuri osa pelien vastustajista suurkuluttaa. Itse en voi kuvitellakaan tylsempää ja passivoivampaa keinoa käyttää aikaani kuin lojua tuijottamassa laatikkoa joka suoltaa nykyajan mediakasvatin popkorniaivoihin puhdasta mielihyvää juurikin vain sen napin painalluksella.

Kaiken lisäksi omien sekä kaikkien laajan ystäväpiirini jäsenten kokemusten perusteella juurikin ne, joita eivät pelit tai muut nörtähtävät harrastukset ole kiinnostaneet ovat varsinkin kouluaikana niitä kaikista suurimpia kiusaajia ja kusipäitä. Ne jäkiskundit, jotka koulun käytävällä painostavat heikompiaan nyrkit heiluen ja huutelevat homoa ja vittua joka toisina sanoinaan lissu kainalossa. Lähes kaikki peleistä/elokuvista/jne vähänkin keskitasoa kiinnostuneemmat ihmiset joita olen tavannut ovat aina olleet hyvinkin empaattisia, syvällisiä ja mielenkiintoisia väkivaltaa vastustavia henkilöitä joiden harrastuksiin ei todellakaan kuulu esimerkiksi perseet olalle kännääminen joka perjantai.

Terveisin parikymppinen nuori nainen joka ei ole eläessään tuikannut tupakkaa huuleensa, kaatanut ehtoollisviiniä lukuunottamatta tippaakaan alkoholia kurkustaan alas tai astunut jalallaankaan baariin, pasifisti, kaikesta tästä huolimatta sosiaalinen ja onnellinen, täysin tasapainoinen sekä "kauheista tappopeleistä" nauttiva henkilö.

Mitä tarkoitat 117? En ole ottanut mitään kantaa siihen miten ikärajoihin tulisi suhtautua tai miten pelejä tulisi jaella tai esittää lapsille. Pääpointtini oli korjata lainaamani postaajan luulo, jonka mukaan pelaaminen olisi pelkkää helppoa ja hauskaa huumetta sormennapsautuksella.



Sekä ajatus siitä että pelaaminen kasvattaisi väkivaltaisia ja kaoottisia ihmisiä, sillä näin ei todellakaan kokemusteni perusteella ole.

Ai anteeksi, en osannut lukea viestiäsi kun näköjään oikein lainaaminen tuotti ylivoimaisia hankaluuksia.

Ei meidän lasten luokilla (2. ja 3.) ainakaan ole tuollaista!

meillä poika pelaa myös k12 ja k16 pelejä...sotapelejä ei pelaa, ne on miehen mielestä joka pelit käy läpi liian raju. En tiedä millainen pojan "pitäisi" olla kun pelaa noita ja katsoo joskus salkkareita mutta ihan normaali tuo vielä on. Ei väkivaltainen, ei kiroile, ei todellakaan puhu seksistä tms...

Meinaatko että SINÄ TIEDÄT MITÄ PENTUSI KOULUSSA PUHUU??? IHan oikeasti?

Mäpä kysyn sulta, että MIKSI sun lapselle onniin elintärkeää( tai lähinnä sinulleja miehlellesi) näyttää lapsellenne sellaista materiaalia, minkä ei katsota hänen ikäiselleen sopivan?