Miksi lapsiluku jää monilla kahteen?
Kommentit (76)
Jotkut meistä ovat tyytyväisiä juuri siihen kahteen, jotkut jopa yhteen. On niitä, jotka eivät ikinä halua lapsia ja niitä jotka sikiävät kuin kanit ja joilla ei ole lapsiluku ikinä täynnä.
Mulla ehdoton maksimi on kaksi lasta. Siksipä jäädään luultavasti tähän yhteen, koska mulla on kaksosraskausriski.
Kyllä, riski. Olen 100% varma etten kaksosten kanssa pärjäisi ja olen myös 100% varma että kaksi lasta on se ehdoton maksimi lapsimäärä.
Ja vaikken ääneen sanokaan tätä, ihmettelen kovasti niitä jotka haluavat enemmän kuin kaksi lasta.
Lapsen haluaminenhan on aina itsekästä, lapsi ei itse pyydä että saisiko hän tulla maailmaan, vaan vanhemmat sen päättävät, mutta mielestäni on itsekkäämpää haluta se tusinalauma (no joo, olen nähnyt ihan ok toimivia 3-4lapsen perheitä, mutta siitä eteenpäin yleensä äidit näyttävät vain stressaantuneilta ja lapset hilluvat ties missä hakemassa huomiota kun äiti näkee vain nuorimmat lapset).
Enkä sitäpaitsi halua olla taas yli vuotta ilman alkoholia.
Olen kuullut tuon vain yhden ihmisen suusta, äiti hänkin, ja hän on alkoholisti. Särähti tosi pahasti nyt tuo lause.
Ne sain ja olen oikein tyytyväinen. Ei enää mulle lapsia.
että heille jäi kahteen siksi, että kahden lapsen kanssa on niin raskasta ja kaksi lasta on jo melkein suurperhe ja joutuu niin uhrautumaan ja kukaan ei ymmärrä, kuinka kamalaa se elämä on jo kahden kanssa.
Tämä siis silloin kun minulla ei ollut yhtään lasta. Elämä ei ollut näiden kahden lapsen äideillä muuta kuin helvettiä.
Odotan nyt viidettä ja odottelen edelleen, missä se helvetti viipyy. [/
Nämä vertailut aina ihmetyttävät. Tiedoksi: ihmiset ovat erilaisia jaksamiseltaan ja persoonaltaan ja nämä yhdessä vaikuttavat siihen miten kukin suhtautuu vanhemmuuteen. Jotkut kokevat jo yhden lapsen vanhemmuuden rankkana, toiset eivät viidenkään. Jotkut kokevat uhrautuvansa vanhempina koska heille on tärkeää oma aika ja harrastukset, toisille taas oma aika ei ole tärkeää, heidän elämänsisällökseen riittävät lapset ja perhe. Olemme erilaisia ja kukin taaplaa tavallaan. Inhoan sitä että jotkut nostavat itsensä muiden yläpuolelle tyyliin "jaksan mitä vaan ja olen superäiti"!
että kolmatta ei enää jaksa ajatellakaan.
enempää lapsia.
Kaksi lasta on juuri passeli määrä meille.
vaikka vielä seurustellessa vakuutti haluvavansa :(
ja työtä. Lapsien pito ei ole ilmaista, lapsien synnyttäminen äidille ei täysin riskitöntä. Moni ei halua, ottaa sitä riskiä, että saa sairaan lapsen (jos äidin ikä on korkea), yövalvomiset väsyttää.. syitä on monia
kaksi lasta on jo paljon
Meillä siis nyt kaksi lasta, nuorin 1v. Elämä alkanut hirveesti helpottamaan kun sisaruksista niin paljon seuraa toisilleen, pienempikin on jo "vähän" iso, päivät sujuu leppoisasti touhuillen/puistoillen/kerhoillen. On siis ihanaa aikaa!
SIKSIPÄ olenkin vakavasti miettinyt että olisiko mitään järkeä tehdä enää kolmatta lasta (siis jos Luoja sellaista meille edes soisi), kun arki alkanut juuri helpottamaan. Kun on se pikkuvauva-aika isosisaruksineen ja heidän uhmaikineen kuitenkin aika raskasta...Ja sitten toinen "syy" minkä takia alkanut vähän empimään; meillä on nyt kaksi ihanaa, tervettä lasta, mitäs jos kolmannen kanssa ei käykään yhtä hyvin? Olisiko meistä siihen..?
Saa nähdä miten käy, päädytäänkö yrittämään kolmatta, vai jääkö meidän lapsilukumme kahteen...
Ihmisillä on yleensä ns. omaakin elämää. Perhe on hieno asia, mutta on sitä tässä elämässä paljon muutakin.
Ihmisen aika, raha, ja voimat ovat yleensä rajalliset. Kaksi lasta on tosi paljon rahanmenoa, huolta, työtä, uhrauksiakin.
liian iäkäs (yli 40 v) synnyttään edes sitä toista.
enemmän lapsia, mutta nyt tällä hetkellä tuntuu siltä, etten jaksa huolehtia useammista lapsista. Molemmat ovat aika vaativia luonteeltaan ja heräilevät useamman kerran yössä. Lisäksi oma ammattitaito rapistuu rapistumistaan ja pian saan heittää hyvästit edes keskinkertaiselle urakehitykselle (se loistava ura on jo menetetty), jos hengaan kotona vielä kovin paljon pidempään. Lisäksi rahatilanne menisi tiukoille, jos saisimme vielä yhden lapsen. Siispä todennäköisesti lapsiluku on nyt täynnä. Mutta olen vasta 32v, joten ikkuna on vielä useamman vuoden ajan auki, jos mieli muuttuisi.
Meillä kaksi lasta ja nytkin tuntuu välillä, että on raskasta. Mites sitten jos lapsia olis vielä yksi lisää, kuinka raskasta sitten olis?
Ja sitten mietin ihan käytännön juttujakin. Pitäis ostaa isompi auto, isompi asunto, matkustelu olis vaikeempaa, kalliimpaa jne.
Silti välillä haaveilen siitä kolmannesta...
täyttää maata! 2 on ihan sopiva määrä. Mieluumin vain 1, mutta suotakoon 2. Kaikki ylimenevä on itsekkyyttä tai ehkäisyn puuttumista.
täyttää maata! 2 on ihan sopiva määrä. Mieluumin vain 1, mutta suotakoon 2. Kaikki ylimenevä on itsekkyyttä tai ehkäisyn puuttumista.
sä oot taas täällä tänään. ja ilmeisen hyvä päivä onkin jälleen
olen kanssasi täysin samaa mieltä!
Yksikin on ihan hyvä ja sen takia ei olla vielä edes aloitettu yrittää kakkosta. Kolmatta en ehtisi enkä kyllä jaksaisikaan. Luulen, että meille kolme kävisi vain siinä tapauksessa, että tulisi toisella kertaa kaksoset. Ja sitä en kyllä toivo, rankkaa olisi.
Ja tästä kivitetään mutta on myös ekologista olla hankkimatta kovin paljon jälkikasvua.
Enkä sitäpaitsi halua olla taas yli vuotta ilman alkoholia.