"Virikelapsi" ja oma paha mieli asiasta

edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.

Eikö juuri siellä opita toimimaan ryhmässä?

päiväkodissa, eikä ole tippaakaan syyllinen olo. Pitää muistaa, että laki nyt ainakin toistaiseksi mahdollistaa tämän ja vaikka kyllä lapsi voisi olla kerhossakin, niin meidän perheellemme se että lapsi on 6 tuntia putkeen kolmena päivänä viikossa on parempi ratkaisu kuin kolmen tunnin kerho. Miksi siis emme käyttäisi tätä mahdollista hyväksemme. Totta kai perheellä on oikeus tehdä niin kuin heille on parhaaksi, lain puitteissa tietysti. Kerho olisi meille aikataulullisesti hankala ja myös sen verran kaukana, että joutuisimme vauvan kanssa kulkemaan parillakin kulkuvälineellä sinne. Päiväkoti on kävelymatka päässä.



En itsekään hyväksy, että 2-vuotias laitetaan päiväkotiin "virikkeitä saamaan", kun vauva tulee kotiin. Meidän lapsi oli jo aloittanut päiväkodissa ja kaipasi jo kesällä kavereitaan. Toki sen 2-vuotiaankin voi laittaa, jos perheessä sairautta tms.

Täällä on itsestäänselvää, että äitiyttä saa helpottaa kaikin keinoin: lapset menevät leikkikouluun 2-3 v, monilla on lisäksi au pairit ja siivoojat. Ilmainen eskari alkaa 3-4 v, koulu alkaa 4-5 v. Sosiaalisia taitoja pidetään äärimmäisen tärkeinä ja yli 3 v lasta kotona täysipäiväisesti pitävää äitiä pidettäisiin hieman erikoisena.

Kun itse sain kuopukseni, en edes harkinnut esikoiseni pitämistä kotona, vaan hän jatkoi tuttuun tapaan leikkikoulussa käyntiä. En edes tajunnut potea asiasta huonoa omaatuntoa. Täkäläiset kaverini olisivat pitäneen minua ihan outona, jos 4-vuotiaani olisi jäänyt kanssani kotiin siskoaan "hoitamaan".

Te maksatte päivähoidosta, ja Suomessa on edelleen subjektiivinen päivähoito-oikeus, joten lain mukaan sulla on oikeus viedä lapsi tarhaan. Ihan turha kenenkään valittaa.



Suoraan sanottuna ihmettelen, onko näillä mammoilla, jotka väittävät että viisivuotiaan ainoa oikea paikka on olla kotona umpiväsyneen äidin ja kiljuvan vauvan kanssa, oikeasti koskaan ollut sitä tilannetta, että on se viisivuotias ja vauva. Useimmat 5v:t eivät jaksa vauvaa hoitaa, eikä useimmat edes pysty siihen. Sitä voisi jopa sanoa lastensuojeluilmoituksen perusteeksi, jos joku jättää vauvan 5v:n hoiviin. Useimmat 5v:t kaipaavat myös paljon tekemistä ja touhua, johon ei vauvasta ole, eikä äiti välttämättä pysty vauvan kanssa. Ja missään muualla kuin jossain espoolaisessa täydelliset naiset -taajamassa ei leikkipuistot ole täynnä 5-vuotiaita kotihoidettuja, kyllä ne täällä muualla Suomessa ovat 4-vuotiaasta alkaen pääsääntöisesti päiväkodissa. Me asumme yhden kaupunkimme suurimman leikkipuiston vieressä, eikä siellä ole 3-6-vuotiaita kuin viikonloppuisin. Omassa pihassamme ei yli 3-vuotiaita arkena näy 7-16 välillä ollenkaan, vaikka 0-16 -vuotiaita pihapiirissä asuu noin 50 kappaletta.



Minunkin esikoiseni aloitti nyt eskarin, ja pari viime vuotta hän on ollut kotihoidossa + kaksi kertaa viikossa 4 tuntia kerrallaan kerhossa. Päivähoidossa hän ehti sitä ennen olla vuoden, ennenkuin toinen lapsemme syntyi. Minäkin muuten pidin hoitopaikan ja vein esikoisen hoitoon kolmena päivänä viikossa kolme kuukautta vauvan syntymän jälkeen, kahdestakin syystä. Kerhopaikkaa en saanut kesken kerhokauden, ja toisekseen, esikoisen tosi pitkän koliikin ja äärettömän suuren univelan jälkeen halusin varmistua, ettei toinen lapsi ala parkua yhtäkkiä juuri sillä sekunnilla, kun irtisanon hoitopaikan. Lopulta olin kuitenkin ihan tyytyväinen, kun esikoinenkin jäi kotiin, koska päiväni olivat aika tylsiä vauvan kanssa kaksistaan. Lapsi itse kaipasi joskus hoitoon, ja eskaria on odottanut kuin kuuta nousevaa, mutta kun yritin metsästää lapselle leikkiseuraa ja tekemistä, en päässyt itsekään tylsistymään ja tuli luotua aika laajoja äitiverkostoja. Mutta tämä siis tilanteessa, jossa vauva nukkui hyvin eikä väsymystä ja univelkaa ollut - kuten mainitsin, esikoisen vauva-aikaan tilanne oli toinen, koska vauva valvotti ja paljon.

Tunnet huonoa mieltä asiasta aivan turhaan. 5-vuotias tarvitsee muutakin tekemistä kuin väsyneen äidin ja vauvanhoidon. Hän haluaa jo leikkiä kavereiden kanssa ja puuhailla kaikkea mahdollista. Äidin ja vauvan kanssa kotona se ei ole aina mahdollista...



Mä olen aivan sun ratkaisun kannalla, toimisin itse aivan samalla tavalla! Lapsi saa tällälailla molemmat; leikkejä ikäistensä kanssa ja illalla kotona perhe-elämän.



Hyvä ratkaisu mun mielestä!

ei vastaa sen hoidon oikeita kustannuksia.

Ja turhaa hoidatustahan tuo on.

Erityisen ikävää se on, jos hoitopaikkaa vaille jää tuon takia työssäkäyvän tai opiskelevan lapsi tai sellainen lapsi, jonka terveydelliset tai kehitykseen liittyvät syyt tarvitsisivat sitä.



Onko todella niin, että perhe, jossa on pari lasta, ei kykene järjestelemään itse mahdollisuutta äidin purkaa univelkojaan? Yleensä perheessä on toinenkin aikuinen ja suvussa & ystäväpiirissä läheisiä, joilta saa apua.

Minäkin asun ulkomailla. Täällä on itsestäänselvää, että äitiyttä saa helpottaa kaikin keinoin: lapset menevät leikkikouluun 2-3 v, monilla on lisäksi au pairit ja siivoojat. Ilmainen eskari alkaa 3-4 v, koulu alkaa 4-5 v. Sosiaalisia taitoja pidetään äärimmäisen tärkeinä ja yli 3 v lasta kotona täysipäiväisesti pitävää äitiä pidettäisiin hieman erikoisena.

...yhteiskunta sponssaa leikkikoulut, aupairit, siivoojat ja 3-4-vuotiaitten eskarit?

ei kyllä 10tunniksi, 5pv viikossa mutta joksikin aikaa. Jännä kun se että lapsi saa seuraa ja puuhaa on huono homma kun äiti kotona mutta kukaan ei mukise siitä kun jollain on niin kiire duuniin että lapsi viettää koko päivän tarhassa - kai se on oikeutettua kun se tehdään sentään RAHAN vuoksi?



Ennenkuin joku loukkaantuu, ymmärrän toki ettei kaikilla ole muuta vaihtoehtoa, mutta useimmilla kuitenkin taitais olla. Mutta kun on pakko olla niin tasa-arvoisia miehetkin ihan odottaa että vaimo tuo tilipussin sen lisäksi että hoitaa kodin.. eihän siinä äidille jää aikaa olla lasten kanssa

kaipaisit? Jos lapseltasi kysyt varmasti olisi mieluummin kotona äidin kanssa vauvaa hoitamassa. Sehän on ainutlaatuinen tilaisuus viisivuotiaalle viettää laatuaikaa äidin ja vauvan kanssa ennen pitkän kouluputken alkamista.

Jos mä olisin kysynyt meidän 5-vuotiaalta, haluaako se mieluummin päiväkotiin vai kotiin hoitamaan vauvaa, niin vastaus olis taatusti ollut päiväkoti. (Vastas vaikken kysynytkään...) En tosin kysynyt. Hänet "pelasti" vasta eskari...

5-vuotias kaipaa muutakin kuin äidin ja vauvan seuraa ja kaverit alkavat olla tosi tärkeitä.



Meillä naapurustossa pari samanikäistä tyttöä, jotka ovat olleet koko ikänsä kotihoidossa ja käyneet siellä kerhossa sen pari kertaa viikossa.



Jo nyt huomaa, että eivät ikävä kyllä tule porukassa oikein toimeen ja muut muksut eivät mielellään leiki heidän kanssaan koska leikki isommassa sakissa ei vain näiltä onnistu.



Toivottavasti nyt alkanut eskarivuosi todellakin sitten ehtii kehittää niitä sosiaalisia taitoja tai tytsyillä on edessään todella kivinen koulutie...

Kyllä minustakin 5-vuotias kuuluu sinne tarhaan jo ei kyllä 10tunniksi, 5pv viikossa mutta joksikin aikaa. Jännä kun se että lapsi saa seuraa ja puuhaa on huono homma kun äiti kotona mutta kukaan ei mukise siitä kun jollain on niin kiire duuniin että lapsi viettää koko päivän tarhassa - kai se on oikeutettua kun se tehdään sentään RAHAN vuoksi?

Ennenkuin joku loukkaantuu, ymmärrän toki ettei kaikilla ole muuta vaihtoehtoa, mutta useimmilla kuitenkin taitais olla. Mutta kun on pakko olla niin tasa-arvoisia miehetkin ihan odottaa että vaimo tuo tilipussin sen lisäksi että hoitaa kodin.. eihän siinä äidille jää aikaa olla lasten kanssa

Nimittäin kyllä nykyään tosi monessa perheessä vanhemmat jakavat kotihommat, olevat molemmat lasten kanssa ja lisäksi käyvät töissä.

Eihän nyt 5-vuotiasta voi pitää himassa äidin ja vauvan kanssa, ja riistää siltä kavereita joiden kanssa leikkii päiväkodissa. Ja varsinki kun tilanne on että ei ole täysiä päiviä ja jokaisena päivänä, ei ole mitään syytä kieriskellä tuskissaan.



Typerämpänä pitäisin sua, jos et veisi lasta päiväkotiin. Eikä mun mielestä ole merkitystä silläkään, oletko sä väsynyt tai onko vauva hankala, sillä on merkitystä että 5-vuotias ei tylsisty kuoliaaksi ilman omanikäistä leikkiseuraa.



Virikelapset on niitä alle 3-vuotiaita tai ehkä rajatapauksessa alle 4-vuotiaita, jotka kiikutetaan hoitoon muka virittäytymään. Sen ikäiset on vielä niin pieniä että virikkeisyys ei ole järkevää, mutta 5-vuotias todellakin tarvitsee ikäistään seuraa ja ohjattua toimintaa!!

Eihän nyt 5-vuotiasta voi pitää himassa äidin ja vauvan kanssa, ja riistää siltä kavereita joiden kanssa leikkii päiväkodissa. Ja varsinki kun tilanne on että ei ole täysiä päiviä ja jokaisena päivänä, ei ole mitään syytä kieriskellä tuskissaan.

Typerämpänä pitäisin sua, jos et veisi lasta päiväkotiin. Eikä mun mielestä ole merkitystä silläkään, oletko sä väsynyt tai onko vauva hankala, sillä on merkitystä että 5-vuotias ei tylsisty kuoliaaksi ilman omanikäistä leikkiseuraa.

Virikelapset on niitä alle 3-vuotiaita tai ehkä rajatapauksessa alle 4-vuotiaita, jotka kiikutetaan hoitoon muka virittäytymään. Sen ikäiset on vielä niin pieniä että virikkeisyys ei ole järkevää, mutta 5-vuotias todellakin tarvitsee ikäistään seuraa ja ohjattua toimintaa!!

Ei 5-vuotias ikävysty kuoliaaksi äidin ja vauvan kanssa, jos perhe elää normaalia elämää, johon kuuluvat ystävät ja liikkuminen kodin ulkopuolella. Kavereita saa muutenkin kuin päiväkodissa.

Esikoulussa on vuosi aikaa totutella ohjattuun toimintaan ja muihin kouluvalmiuteen kuuluviin asioihin.

Tietenkin viet 5-vuotiaan päiväkotiin. Kannatan mallia, jossa viet joka päivä poislukien kaikki pk:n loma-ajat ja pidät sen 6-7 tuntia.



Aivan omistuista, että reipas, toimelias ja seurallinen 5-vuotias pitäisi eristää kotiin äitin ja vauvan kanssa. Sen ikäiset käy useimmissa maissa jo koulua! Minusta sinne kannattaa viedä joka päivä, muttei ole pakko pitää sitä 8-10 tuntia. Ei sekään riitä 5-vuotiaan kaveritarpeisiin, että on kolmesti viikossa. Ne kaipaa kaveria ja toimintaa joka päivä!



Meillä 5,5-vuotias jatkoi päiväkodissa, vaikka kuopus syntyi ja ainakin omassa lähipiirissä ihan jokainen oli sitä mieltä, että "ilman muuta jatkaa, mitä se nyt kotona on tylsistymässä". Ajattelin, että katsotaan ja kuulostellaan lapsen omia tunteita. Sinnehän tuo kaipasi. Jotkut lomat ja saikut oli kauhean tylsiä ja alkoi jo toisena päivänä kysellä, kuinka monta yötä on, että pääsee päiväkotiin taas.

niitä ystäviä 5-vuotiaalle on päivisin??? Ihan jokainen lapsi on päiväkodissa ja puistoissa pyörii niitä 1-2 -vuotiaita. Ja mitä sosiaaliseen elämään tulee, niin eihän ihmiset sitä jaksa töiden jälkeen nykyään. Useimpien 5-vuotiaiden vanhemmat on töissä ja on mahdoton ajatella, että joku kotiäiti lapsineen täyttäisi heidän vapaa-aikansa tunkemalla kylään töiden jälkeen, jotta 5-vuotias palleronsa saa sosiaalisen päiväannoksensa. Eikä 5-vuotiaalle tosiaan riitä, että kerran viikossa näkee ikäistään seuraa!



Itse olen mummun hoitama ja olin todella katkera ja kateellinen toisille lapsille, jotka saivat olla 5-6 -vuotiaana päikyssä... Heillä oli siellä kaikkea kivaa ja kavereita. Mä vaan olin mummun ja 4 vuotta nuoremman pikkuveljen kanssa.

ihmeellistä. Ja vieläpä se, että syyllistäjinä ovat toiset naiset. Naiset ne kaikkein innokkaimmin sitä subjektiivista päivähoito-oikeuttakin ovat purkamassa. Miksi?



Jokainen perhe tietää oman tilanteensa parhaiten. Jokainen perhe on erilainen, se mikä sopii jollekin, ei välttämättä sovi naapurille. Toiset lapset kaipaavat seuraa ja ohjattua toimintaa enemmän kuin toiset. Eiköhän jokainen tunne oman lapsensa ja oman elämäntilanteensa kaikista parhaiten.



Mutta ap, ymmärrän tunteesi. Itsekin kamppailen ajoittain saman tunteen kanssa, kun omat lapseni ovat kuntouttavassa päivähoidossa, vaikka itse olen kotona vauvan kanssa. Ja kyllä, minuakin syyllistetään tästä ajoittain, vaikka lapsilla on lääkärin suositus päivähoidosta, ja molemmat lapset olivat yli 3-vuotiaita aloittaessaan päivähoidon (olivat siihen asti kotona).

Miksi ihmeessä Sinulla paha mieli.5 vuotias lapsesi todella kaipaa kavereita ja harjoittelua ryhmässä olemisesta.Lapsesi näkökulmasta teet aivan oikein äitinä!

mutta ei tee ihmeitä. Eskarissa käydään monenlaisia taitoja läpi, ryhmässä toimiminen tietysti yksi niistä, mutta oletusarvo on, että kun koulu alkaa, se on kaikilla hallussa.



Meidän päivähoidossamme on kerran viikossa viskariohjelmaa eli ihan erityisiä juttuja 5-vuotiaiden kanssa. MOnesti nämä jutut painottuvat kielen harjoitteluun ja ryhmässä toimimiseen, kuuntelemiseen ja ohjeiden noudattamiseen.



On hienoa, kun lapsi saa olla kotona pitkään ja pysyä lapsena, mutta ei silloin, kun se tehdään lapsen oman kehityksen kustannuksella. Joku lapsi saattaa pärjätä hyvin arkielämän mukana eikä tarvitse mitään kodin ulkopuolisia virikkeitä, mutta kyllähän se vaatii aika paljon äidiltä ja kodilta, jotta lapsi on samalla viivalla muiden eskareiden kanssa. Kiva sitten ihmetellä, miksi sopeutuminen on hankalaa ja miksi 6-vuotias itkee äidin perään parin tunnin ajan, kun pitäisi jo ihan oikeasti tehdä tehtäviä. Vaatii myös aika paljon siltä eskariopelta venyä yhden lohduttajaksi, kun olisi parikymmentä muuta, joita pitäisi ihan oikeasti opettaakin.



En siis sano, että kaikki kotihoidetut 5-vuotiaat pitäisi laittaa päivähoitoon, mutta suosittelen näille kerhoja ja harrastuksia ja vanhempia tarkkailemaan ja kuuntelemaan lastaan ja kartoittamaan niitä vahvuuksia ja heikkouksia. Jos keskimäärin eurooppalainen 5-vuotias käy jo koulua, tuntuu hassulta, että Suomessa on ihmisiä, jotka aivan ehdottomina vaativat sen 5-vuotiaan pysymistä kotona äidin helmoissa. Eikö siinä todellakin jo pyritä latistamaan lasta pienemmäksi kuin hän onkaan eikä arvosteta lapsen taitoja ja kehitystä? Noin keskimäärin. Jokainenhan tietää oman 5-vuotiaan tarpeet, mutta miten keskustelupalstalla voidaan huudella jonkun toisen 5-vuotiaan kotiinjäämisestä, kun tiedetään, että normaali 5-vuotias tarvitsee leikkikavereita, ohjattua puuhaa ja kädentaitojen ja kielen harjoittelua, jotta eskarissa voidaan keskittyä muuhunkin. Toki näitä eskarissakin opetetaan, mutta miksi se yksi vuosi olisi jotenkin oleellinen tai tärkeä kotiinjäämiselle. Mitä sellaista se lapsi sieltä kotoa saisi, että se auttaisi hänen koulunkäyntiään ja eskarivuottaan enemmän kuin esi. päiviähoito kolme kertaa viikossa? MIksi se kotonaolo neljä päivää viikossa ei riitä?

5 vee on jo niin iso, että hyötyy päiväkodista selvästi ja sinä jaksat paremmin.



Ratkaisussa ei ole mitään hävettävää.

Oma 4-vuotiaani aikanaan oli aivan onnessaan kun vihdoin pääsi päiväkotiin! Ensi vuonnahan 5-vuotiaasi on jo eskarilainen. Hyvä tutustua seudun lapsiin jo ennen sitä. Vielä kun lapsi menee hoitoon mielellään, sinulla ei ole mitään syytä potea huonoa omaatuntoa. Äidin helmoissa koko lapsuutensa pyörineet tissiposket eivät itsenäisty ikinä ja ovat äidistään riippuvaisia vielä aikuisenakin!